Kirjasto
Kirjasto
Kirjastot olivat aluksi yksityisiä
Sanotaan, että maailman vanhimman yleisen kirjaston perusti valistusfilosofi Benjamin Franklin[1] vuonna 1731.[2] Se toimii yhä, Philadelfian kirjastokomppanian nimellä.[2] Toisen määritelmän mukaan kyseessä oli ensimmäinen onnistunut lainauskirjasto.[2] Toisaalta sittemmin kadonneita julkisia kirjastoja oli ollut ainakin Englannissa jo aiemmin.
Franklinin perustama kirjasto oli aluksi perustaja-käyttäjiensa rahoittama osuuskuntakirjasto.[1] 1850-luvulle asti se oli Yhdysvaltojen suurin julkinen kirjasto.[2] Ensimmäinen verorahoitteinen kirjasto perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1833.[1]
Aivan ensimmäiset kirjastot olivat ilmeisesti temppelien ja hallitsijoiden kirjastoja, jos erittäin rajoitetun käyttäjäkunnan kokoelmia ei lasketa. Siis vaikka maailman vanhin kirjasto oli aluksi yksityinen, sitä ennen on ollut sekä yksityisiä että julkisia kirjastoja.
Suomi
Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto oli vuonna 1794 Vaasan Luku-seuran kirjasto, joka lainasi kaikille kaupunkilaisille eikä vain osakkailleen.[3] Jo 1600-luvulta alkaen lukuseurat yleistyivät eri puolilla Suomea ja isoimmissa kaupungeissa oli maksullisia lainakirjastoja.[4]
1800-luvun puolivälissä sivistyneistö ja ylioppilaat alkoivat perustaa kirjastoja suomenkieliselle rahvaalle sivistysaatteen ja kansallisen heräämisen innoittamina, myöhemmin myös työväenliike.[4] Nämä lähinnä alimmille kansanluokille tarkoitetut kansankirjastot muutettiin 1900-luvun alussa koko kansalle suunnatuiksi Amerikan esikuvien mukaisesti.[5] Vuonna 1921 alettiin maksaa kirjastoille valtionapua.[4]
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat kirkkojen ja luostarien. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640. [4]
Helsingin kaupunginkirjasto perustettiin yksityisenä
Helsingin kaupunginkirjasto perustettiin yksityisenä nimellä "Helsingin kansankirjasto" vuonna 1860. Säätyläisnaisten yhdistys Helsingfors Fruntimmersförening käynnisti perustamisen sen varattomien sivistämiseksi, ja työväki lainasikin sieltä suurin joukoin. Lainaaminen oli ilmaista, vapaaehtoinen lainausmaksu oli 25 kopeekkaa vuodessa. Kaupunki alkoi tukea kirjastoa vuonna 1871 ja otti sen haltuunsa 1876. [6]
Perustamishankkeen tärkeimmät aktiivit olivat "opettaja Helene Simelius sekä yhdistyksen sihteerit, kirjailija Zacharias Topelius ja professori Frans Ludvig Schauman". (Wp)
"Kallion kirjasto perustettiin vuonna 1889 yksityisenä Sörnäisten Kansankirjastona. Se toimi vuodet 1890–1912 osana Alli Tryggin perustamaa Sörnäisten Kansankotia, jonka tarkoituksena oli sivistää työläiskaupunginosan asukkaita ja kannustaa heitä hyvien harrastusten pariin."[7] (Wp, vrt. Sörnäisten kansankirjasto)
Kirjastojen sensuuri
Kirjastojen sensuurista keskustellaan monissa maissa.
Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja, juristi-kirjailija Jarkko Tontti pitää sananvapauden kannalta "puistattavana" sitä, että kirjastot torjuvat Jussi Halla-ahon kirjaa. Tontin mielestä kirjanhankintaperiaatteiden pitäisi olla julkisia, verkkosivuilla, ja ristiriitoja herättävät tapaukset pitäisi ratkaista kunnan kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa. [8]
Tontti on tunnettu vihreä Halla-ahon vastustaja.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa Halla-ahon kirjaa ei ole lainkaan vaikka sen vastapamflettia löytyy neljä kappaletta. Pääkaupunkiseudulla vastapamflettia on neljä kertaa enemmän, vaikka niitä on lainattu vain 2,5 kertaa, Halla-ahon kirjaa 7,3 kertaa. Suomen Kuvalehti kysyy, onko kohtelu toisintoa 1970-luvun aatteellisesta ja moraalisesta kirjastosyrjinnästä. [8]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 New Library Technologies Dispense With Librarians, The Wall Street Journal, October 25, 2010.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Overview, The Library Company of Philadelphia (luettu 30.8.2012)
- ↑ Historia, Vaasan kaupungin kirjastopalvelut, 14.9.2010
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Kirjastolaitos Suomessa, Ari Haasio & Pertti Vakkari / Internetix, luettu 15.10.2012
- ↑ Karjalainen Marjaana: Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802–1906. Tampere: Kirjastopalvelu Oy, 1977, sivu 6.
- ↑ Kaupunginkirjaston historia pähkinänkuoressa, osa "1860- 1876: Yksityisten ylläpitämästä kaupungin hallinnoimaksi", Helsingin kaupunginkirjasto, lib.hel.fi, luettu 15.10.2012
- ↑ Jyri Vilja: Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsingin kaupunginkirjasto, 2007. ISBN 952-473-791-4.
- ↑ 8,0 8,1 "Näitä ei tänne hankita!" Suomen Kuvalehti 33/2012, sivut 26 - 31.
