Mainonta
Mainonta, markkinointi, markkinaviestintä
Halumme ovat kulttuurin luomia mutta silti arvokkaita
Nobel-taloustieteilijä Friedrich Hayekin mukaan (1961) monet preferenssit tuottaa sosiaalinen ympäristö yleisesti, ei vain mainonta. Ruoka, suoja ja seksi ovat ehkä luontaisia haluja mutta loput lienevät pitkälti hankittuja. Jos joku sanoo, että ei-sisäsyntyinen halu ei ole tärkeää, hän sanoo, että kaikki saavuttamamme kulttuuri on ei-tärkeää. [1][2]
Kirjallisuus, taide ja musiikki ovat hankittuja makuja eikä synnynnäisiä. Vaikka henkilön halu kuunnella Mozartin konserttoa olisi luotu musiikintunneilla, se ei tee halusta vähemmän oikeutettua tai musiikinopettajasta pahaa. [3][4]
Kukaan ei voi määrätä halujamme
Hayekin mukaan "Kukin tuottaja luulee voivansa houkutella kuluttajat pitämään hänen tuotteestaan ja siksi yrittää vaikuttaa heihin. Tällaiset pyrkimykset vaikuttavat kuluttajien makuihin, mutta kukaan tuottaja ei voi varsinaisesti 'määrätä' niitä." [4][3][2]
Mielipiteitä
Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa vastaanottaa suoramainontaa ja ilmaislehtiä kotiinsa.[5]
Taloustieteilijät näkevät mainonnalla lähinnä seuraavat kolme yhteiskunnallista hyötyä:
- Informaatio tuotteista kuluttajille, mm. tuotteiden laatu, hinta, saatavuus ja sijainti.[6]
- Mainonta lisää talouden tehokkuutta lisäämällä tuotteiden välistä kilpailua.[7][8]
- Brändin rakentaminen onnistuu informaatiottomallakin mainonnalla - riittää, että kuluttajat tietävät valmistajan käyttäneen paljon rahaa brändinsä mainontaan. Nimittäin mitä kalliimpi brändi tuotteella on, sen korkeampi kannustin valmistajalla on varjella sen laatua, joten tunnettu brändi on eräänlainen laatutakuu, signalointi. Huonojen tuotteiden brändin mainostaminen on näet vähemmän kannattavaa, koska kuluttajien kokemukset tunnetun tuotteen laadusta leviävät herkemmin. Vastaavasti luotettavimpien tuotteiden valmistajat yleensä mainostavat eniten.[9]
Valtion ja poliitikkojen mainonta
Myös valtiota on syytetty valheellisesta mainonnasta mm. eläkkeiden suhteen.[10] Sama koskee poliitikkoja: jos täyslihamakkaran valmistajan tuote paljastuukin 30-prosenttisesti muuksi, valmistaja joutunee vaikeuksiin, mutta jos poliitikon vaalilupaus osoittautuu 60-prosenttisesti hötöksi, mikään virasto ei puutu asiaan.[11]
Mihin valtion mainontaa tarvitaan? USA:n eläkeviraston mainonnan tarkoitus ilmeisesti on todistaa, että on hyvä suoritus, kun vain 60 % eläkelupauksista on höttöä.[11]
Pitäisikö myös meikkaus ja hiusten värjääminen kieltää lailla? Tai opiskelu, jos se on resurssien hukkaamista kyvyistä (eikä niinkään hyödyllisistä opinnoista - usein työelämässä oppii työnantajalle hyödyllisempiä asioita) kertovan todistuksen hankkimiseen?
Liberaalien mielipiteitä
Liberaalien mielestä mainonnasta kuten muustakin kulttuurista ja mielipidevaikuttamisesta on hyötyä ja haittaa. Kaikkiaan hyödyt ylittänevät haitat.
Lisäksi mainonnan kieltäminen olisi sananvapauden rajoittamista tavalla, johon vallanpitäjät voisivat sitten helpommin sisällyttää poliittisenkin sanoman levittämisen rajoittamista - tai uskonnollisen, maailmankuvallisen - tai yhteiskunnallisen toiminnan mainostamisen ja rahoittamisen vaikeuttamista.
Siksi paras tapa puuttua haitalliseen mainontaan on sosiaalinen: ajattelu, keskusteleminen, vastakampanjat, kuluttajayhdistykset ja -nettisivut, arvostelupalvelut, sertifikaatit jne. Täydellistä maailmaa ei saa mitenkään, ei myöskään täydellisiä rajoituksia mainonnalle. Siksi pakollisten rajoitusten tulee olla minimaaliset ja loppu pitää jättää vapaaehtoisuuden varaan.
Mainonnan rajoittaminen myös vähentää kilpailua ja vaikeuttaa parempien hyödykkeiden markkinoilletuloa, mikä lisää suurten yritysten valtaa työntekijöihinsä ja kuluttajiin sekä vähentää uusia innovaatioita ja niiden leviämistä, tehokkuutta ja moniarvoisuutta.
Viitteet
- ↑ John Kenneth Galbraith, The Concise Encyclopedia of Economics, accessed 2011-12-23
- ↑ 2,0 2,1 Friedrich Hayek, The Non Sequitur of the ‘Dependence Effect' Southern Economic Journal 27, no. 4 (1961)
- ↑ 3,0 3,1 Austrian Economics, professor Greg Mankiw, APRIL 03, 2006
- ↑ 4,0 4,1 Principles of Economics N. Gregory Mankiw, South-Western, Division of Thomson Learning; 6th edition (10 Feb 2011), ISBN-13: 978-0538453059, 2011, p. 342
- ↑ Erikoinen tutkimustulos: Kansa rakastaa mainospostia, Kauppalehti 01.10.2010. "Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kotitaloudesta haluaa Itellan tutkimuksen mukaan vastaanottaa suoramainoksia ja ilmaislehtiä kotiinsa."
- ↑ Information, Joseph E. Stiglitz, The Concise Encyclopedia of Economics, accessed 2011-12-23
- ↑ Lee Benham, “The Effect of Advertising on the Price of Eyeglasses,” Journal of Law and Economics 15 (October 1972): 337—52
- ↑ Yale Brozen, Concentration, Mergers, and Public Policy (New York: Macmillan, 1982).
- ↑ Yale Brozen, ‘‘Advertising, Competition, and the Consumer,’’ Intercollegiate Review S (Summer 1973): 235—42
- ↑ Warrer, Shore, Social Security: The Fraud in Your Future (New York: Macmillan, 1975), p. 21
- ↑ 11,0 11,1 Richard E. Wagner, ‘‘Advertising and the Public Economy: Some Preliminary Ruminations,” in David Tuerek, ed,, The Political Economy of Adcertlslng (Washington D.C.: American Enterprise Institute, 1976), pp. 81—100.
Katso myös
Aiheesta muualla
- A CONSTITUTIONALIST APPROACH TO SOCIAL SECURITY REFORM, Thomas J. DiLorenzo, Cato Journal, vol. 3, no.2 (Fall 1983). (Valtion eläkemainontapetoksesta ja mainonnasta hieman yleisemminkin.)
