Menokehys
Menokehys eli budjettikehys kertoo, paljonko rahaa hallitus voi käyttää minäkin vuonna. Kehys sovitaan hallituskauden alussa neljälle seuraavalle vuodelle. Vaikkei kehystä ylitetä, sen sisällä voi vaihtaa menoja toisiksi ja tehdä tarkistuksia ja inflaatiokorjauksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) valvoo, ettei kehyksiä rikota tai kierretä.[1]
Menokehyksessä on mukana 300 miljoonan euron ylimääräinen vara lisäbudjetteja varten ja 200 miljoonaa yleistä varaa. Näitä voi käyttää yllättäviin menoihin.[1]
Budjettikehysten ulkopuolella ovat suhdanneluontoiset budjettimenot, kuten työttömyysturva, toimeentulotuki ja valtion velan korot, koska ne yleensä laskevat hyvinä aikoina ja kasvavat huonoina.[1]
Roope Uusitalon mukaan kehysmenettely on tärkeä väline velkaantumisen ja julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi.[2]
Poikkeaminen menokehyksistä
Kehyksistä ei poikettu edes finanssikriisin aikana, vain Sanna Marinin hallitus on poikennut niistä. Poikkeamat vuosina 2020 ja 2021 voi laskea koronapandemian piikkiin, mutta vuoden 2022 poikkeama oli kyseenalainen vuodesta 2023 puhumattakaan, professori Roope Uusitalo arvioi, koska korona kriisin arvioitiin olevan silloin jo takana. Tällä poikkeuksellisella rikkomisella voi hänen mukaansa olla huomattavia seurauksia pitkällä aikavälillä.[2]
VTV piti Marinin hallituksen suuret poikkeamat menokehyksestä rapauttavat kehysjärjestelmän uskottavuutta. Tämä voi heikentää sen kykyä hillitä menoja. Ylitarkastaja Sini Salmen mukaan "Tämä on riski sille pitkäjänteiselle ja ennakoitavalle päätöksenteon kulttuurille, johon Suomen maine luotettavana ja päätöksentekokykyisenä toimijana perustuu."[3]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Valtion menojen kasvulle on hyvä olla rajoite eli kehykset 2021. Valtiontalouden tarkastusvirasto.
- ↑ 2,0 2,1 Heikki Vento: Kyseenalainen päätös (17/2021, sivu 15) Suomen Kuvalehti. 27.4.2021.
- ↑ Marinin hallitus saa sapiskaa menokehysten rapauttamisesta – Valtiontalouden tarkastusvirasto pelkää käytännön yleistyvän Yle Uutiset. 18.6.2021.
