Me Too -kampanja

Me Too -kampanja (#MeToo) on lokakuussa 2017 ilmiöksi muuttunut liike, jossa vain naiset saavat jakaa seksuaalisia häirintökokemuksia tunnisteella #metoo. Häirintäkokemuksiaan jakaneita miehiä vastaan on someraivottu ja heidän kokemuksiaan on mitätöity, vaikka Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan miehistä raiskataan nykyään lähes sama osuus kuin naisista. Elokuussa 2018 Burke kuitenkin sanoi myös miesten voivan jakaa kokemuksiaan (ehkä aiemminkin).

Liike näyttää onnistuneen siinä, että yhä harvempi mies uskaltaa ahdistella naisia ja yhä useampi nainen uskaltaa raportoida häirinnästä. Kampanjan nimiin laitetaan sekä hyviä että pahoja tekoja, joten termi "Me Too" ei tee jostain teosta hyvää tai pahaa.

Kirjailija Margaret Atwood valitti sometuomioiden uhkaavan lakiin perustuvaa oikeusjärjestelmää.

#metoo-kampanjan vuonna 2006 aloittanut Tarana Burke pitää osaa kampanjaan kohdistetusta arvostelusta perusteltuna, muttei näkemystä, että liike uhriuttaa ihmisiä. Hän ei silti haluaisi keskittyä noitavainoihin eikä kampanjan vaikutuksiin deittailuun vaan siirtää painopisteen traumaattisista kokemuksista selviytymiseen.

Kampanjan aikana myös kuuluisat feministit ovat jääneet kiinni valta-asemansa käytöstä nuorten miesten ahdisteluun, jopa homoseksuaalien ja alaikäisten.

Langettavat päätökset #metoo-syytöksistä

Ruotsin media-asiamies (pressombudsman) antoi 25.6.2018 lehdille langettavan päätöksen kymmenelle yhdestätoista #metoo-kantelusta. Lehdissä oli esitetty yksittäisten henkilöiden mainetta ja uraa vahingoittavia yliampuvia kirjoituksia ilman kunnollisia perusteita.

Esimerkiksi TV4:n juontaja menetti työnsä ja koki olevansa ajojahdin kohteena. Käräjäoikeus katsoi, että raiskaussyytös oli perätön. Kuuluisa Aftonbladetin toimittaja joutui eroamaan työstään, mutta raiskaussyytökselle ei löytynyt näyttöä ja syytettyjä häirintätapauksia ei löytynyt. Myös kantelun tehnyt P4 Extra -ohjelman juontaja Lotta Bromé oli joutunut eroamaan ja eräät muut kantelut olivat nimettömiä.

Heidi Lindén: perättömiä tai muunneltuja syytöksiä

Ohjaaja Heidi Lindén on esittänyt paljon syytöksiä väittäen saaneensa yli 150 nimettömien naisten ahdistelukertomusta ja käyttää Metoo-kampanjassa myös opinnäytetyötään, jota väitti graduksi mutta se oli vain kandidaatintyö. Tiedeyhteisö ja suuri yleisö eivät voi tarkistaa väitettyjä nimettömiä kertomuksia vaan joutuvat luottamaan häneen, ja Lindén väitti omassa kertomuksessaan olleensa 17-vuotias, vaikka oli 19-vuotias, sekä on esittänyt akateemiset meriittinsä toistuvasti todellista suurempina, esimerkiksi olemattomia maisterintutkintoja maineikkaista paikoista.

Lindéniä epäillään kunnianloukkauksesta. Poliisi on tehnyt asiasta esitutkinnan. Syyttäjä harkitsee jatkotoimia.

Oikeita rikoksia ja häirintää on paljon enemmän kuin julki tulleita vääriä syytöksiä, mutta silti syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan.

"#Metoo on tärkeä ja hyvä, ihmisten lynkkaaminen ei" – "Valitsit puolesi"

(Kuuluisa vasemmistolainen lesbo-feministi-kirjailija) Pirkko Saisio korostaa, että me too -kampanjan asia on tärkeä, mutta sen piirissä on syyllistytty myös ylilyönteihin ja eri asioiden sekoittamiseen. Hänestä Aku Louhimies syyllistyi kyseenalaisiin ohjausmenetelmiin, joita ei pidä sietää, mutta ei silti voi vaatia, että totaalisessa shokissa oleva henkilö ei luonnostaan puolustautuisi tv-kameroiden edessä. Syksyllä osa samoista näyttelijöistä kehui Louhimiestä. Saisio on myös epävarma, tarvitseeko seksuaalisen häirinnän ja patriarkaatin torjumisessa vetää yksityisiä ihmisiä näin mediajulkisuuteen. Saisiolla itselläänkin oli ennen kiihkeitä mustavalkoisia mielipiteitä, mutta nykyään hän pitää me toon ja taistolaisuuden kaltaisia kuorossa huutavia massaliikkeitä pelottavina, vaikka itse asia on tärkeä. Tämän sanottuaan hän arvelee saavansa lausunnosta "taas turpaan ja lujaa". Vuosi sitten kohu syntyi hänen arviostaan, että myös punavihreän kuplan pitäisi hyväksyä toisin ajattelevien esiintuomia tosiasioita.

Hesarin toimittaja Leena Virtanen kehui Twitterissä: "Reagoin välittömästi Saision näkemyksiin". Hän kirjoitti Hesarissa, että me toon tavoitteena ei ole Neuvostoliitto ja sitä paitsi Saisio on "valinnut puolensa", kun oli huolissaan Louhimiehen kohtelusta. Saisio oli tosiaan valinnut puolensa: hän tekstissään tuominnut sekä Louhimiehen toiminnan että etenkin seksuaalisen häirinnän ja puolustanut me too -liikkeen tavoitetta tärkeäksi eikä edes arvostellut kampanjaa vaan eräitä sen nimissä tehtyjä ylilyöntejä, tehden tämän eron. Neuvostoliitosta hän ei puhunut.

Toimittaja Anna-Lena Laurénin mukaan Saision viesti oli: "#Metoo on tärkeä ja hyvä, ihmisten lynkkaaminen ei."

Saision mukaan hänen kannattamansa #metoon yhteydessä on esiintynyt taistolaisuuteen rinnastettavia ilmiöitä: "Jotakuinkin kylmäävä on minusta Virtasen lause: Metoossa tehdään virheitä ja ylilyöntejä, mutta se on sen hinta. Taistolaiselta kuulostaa taas. Munakasta ei voi valmistaa rikkomatta munia, sanoi nimittäin jo V. I. Lenin aikanaan."

"... naistenkin äänillä ollaan saatu aikaan länsimainen lainsäädäntö, jonka mukaan syytetty on syytön, kunnes hänet syylliseksi todetaan. Ja sen lainsäädännön ohella on syntynyt käsitys siitä, että syylliseksi todetullakin on ihmisarvo ja oikeus tulla kohdelluksi inhimillisesti."

Asia Argento maksoi 380 000 $ ahdistelusta syyttäneelle alaikäiselle

New Your Timesin mukaan Me Too -johtohahmo, näyttelijä-ohjaaja Asia Argento maksoi 380 000 dollaria Jimmy Bennettille, jottei Bennett haastaisi häntä oikeuteen alaikäisen seksuaalisesta ahdistelusta. Bennett kertoo, että hän traumatisoitui ahdistelusta ja siksi hänen miljoonatulonsa putosivat 60 000 dollariin vuodessa. Argenton poikaa näytellyt 17-vuotias Bennett oli dokumentin mukaan tullut perheenjäsenensä kanssa mentorinaan ja äitihahmonaan pitämänsä Argenton hotellihuoneeseen. Argento lähetti perheenjäsenen pois, antoi pojalle alkoholia, suuteli häntä, työnsi hänet sänkyyn, otti häneltä housut ja harjoitti suuseksiä, nousi hänen päälleen ja yhtyi häneen. Sitten hän jakoi heistä kuvan, jossa sanoi tämän jälleentapaamisen Bennettin kanssa olevan hänen elämänsä onnellisin päivä (9.5.2013). Dokumentin kuvissa pari näkyy vuoteessa torsot vaatteitta. Kaliforniassa suojaikäraja on 18 vuotta. Poliisi aloitti tutkinnan aiheesta.

Argento ensin kiisti seksin mutta myönsi sen myöhemmin.

Tämän kohdan teksti ajalta ennen myöntämistä: Dokumentin kuvat voivat olla väärennettyjä. Argenton kuvassa torsot eivät kai näy. Asiaa ei ole vielä käsitelty oikeudessa, joten Argentoa ei pitäisi vielä tuomita julkisuudessa siten, kuin miehet on vastaavassa tilanteessa tuomittu ennen oikeuskäsittelyä. Sekin oli väärin.

Avital Ronell erotettiin seksuaalisestä häirinnästä

New Yorkin yliopisto erotti kuuluisan feministi-professorin Avital Ronellin sanallisen ja fyysisen seksuaalisen häirinnän vuoksi, jonka puolueeton selvitys vahvisti. Kirjallisuuden tutkija Ronell oli kutsunut uuden jatko-opiskelijan Nimrod Reitmanin hotellihuoneeseensa kehottanut tätä lukemaan runoja, kun hän ottaa torkut, vetänyt tämän sänkyyn, asettanut tämän kädet rinnoilleen ja työntänyt takapuolensa tämän haaroihin, homoseksuaali Reitman kertoi. Reitman oli seuraavana päivänä kohdannut Ronellin ja sanonut, että tämän käytös oli ohjaajalta sopimatonta. Puolen vuoden päästä Ronellilla oli sähkökatko ja hän tuli Reitmanin asuntoon ja suostutteli tämän vastalauseista huolimatta antamaan Ronellin olla hänen luonaan katkon ajan. Lähes viikon ajan Ronell kouri ja pussaili Reitmania joka ilta. Ronell kiistää tämän ja sanoo olleensä Reitmanin luona vain pari yötä ja että syytökseen asti hän luuli homoseksuaaliksi tietämänsä Reitmanin olleen vapaaehtoinen.

Nykyään Harvardissa tutkijana työskentelevä Reitman sanoo, että ahdistelu jatkui kolme vuotta, eikä hän uskaltanut kieltäytyä, koska pelkäsi kostoa ja Ronell kieltäytyi työskentelmästä hänen kanssaan silloin kun hän ei myötäillyt tätä. Reitman nosti Title IX -syytteen jo ennen syksyä 2017, jolloin Me Too -kampanja tuli tunnetuksi.

New York Timesin mukaan Ronellin puolustelu oli samanlaista kuin miesahdistelijoiden puolustelu. Feministiteoreetikko Judith Butler ja muita akateemikkoja allekirjoittivat kirjeen, jossa myönnetään, että he eivät tunne irtisanomisperusteita, mutta vedotaan Ronellin asemaan ja maineeseen, vihjataan Reitmanin persoonasta ja ihmetellään, miksi tällä kesti pari vuotta nostaa syyte. Ronell myös sanoi, että ehkä Reitman ei vain ollut tarpeeksi fiksu ja siksi turhautui, "hänen pääongelmansa on hänen kirjoituksensa epäkoherenssi ja tunnistettavan argumentin puute".

Texas-Austinin yliopiston retoriikan laitoksen dekaani Diane Davis sanoi hänen ja muiden allekirjoittajien olevan erityisen järkyttyneitä siitä, että Reitman nosti feministiä vastaan juuri Title IX -häirintäsyytteen, vaikka se on feministien työkalu. Allekirjoittajat paheksuivat tutkimuksista Ronellille aiheutuvaa haittaa ja "mustamaalasivat miesopiskelijaa, joka oli kertonut häirinnästä. Epäiltyjen naisten syyllisyyteen ei siis haluta uskoa, vaikka #metoo on ollut johdonmukaisen säälimätön epäiltyjä kohtaan jos he ovat miehiä." Metoo-väen vallankäyttö on tuominnut mm. laulaja Tomi Metsäkedon ja ohjaaja Aku Louhimiehen "työelämän marginaaliin" asti jo ennen oikeuden päätöstä, mikä "on vaikuttanut turhalta hätäilyltä", kirjoitti toimittaja Pekka Vahvanen.

MeToo-rasismi

Helsingin Sanomien Lontoon-kirjeenvaihtajan mukaan mitkään todisteet Hamas-terroristien tekemistä raiskauksista eivät riitä osalle niitä, jotka muuten uskovat "mitä tahansa huhupuheita metoo-hengessä". Jews Don't Count -teos kuvaa laajemminkin sitä, miten vähemmistöistä ja ihmisoikeuksista kärkkäästi luoennoivat henkilöt vaikenevat juutalaisiin kohdistuvista vihateoista. Britanniassakin tehtiin 1 747 antisemitististä tekoa reilussa kuukaudessa Hamasin iskujen jälkeen.

Johnny Depp ja Amber Heard

Voima-lehden entinen toimituspäällikkö Susanna Kuparinen kirjoitti, miten Amber Heard väitti olleensa Johnny Deppin väkivallan uhri mutta siitä ei löytynyt todisteita ja Heard olikin itse ollut toistuvasti väkivaltainen Deppiä kohtaan ja jäi oikeudessa toistuvasti kiinni valheista. Näin #metoo-liikkeen iskulause "kaikkia naisia" joutui ikävään valoon. Kuparisen mukaan journalistit (mm. The Guardian ja The New York Times) eivät olisi saaneet uskoa Heardia vastoin kaikkia todisteita. Kuparisen mielestä silti se oli rakenteellista väkivaltaa, että aiemmin naisia ei uskottu liberaalissa mediassa.

Aku Louhimies

Suomen Kuvalehden mukaan Louhimies joutui Me Too -kampanjan keskipisteeksi Suomessa vuonna 2018. Silti arvostettu ohjaaja Antti J. Jokinen jouduttiin vaihtamaan Aku Louhimieheen näyttelijöiden fyysisen ja henkisen turvallisuuden suojelemiseksi Suomen historian kalleimman elokuvan Omerta 6/12 teossa. Lähteet kertovat Jokisen tissutelleen, huutaneen ja painostaneen näyttelijöitä. Sekä stunt-koordinaattori että näyttelijä joutuivat keskeyttämään ohjaajan määräämiä vaarallisia kuvauksia. Muiden puuttuessa Jokisen toimintaan tämä muistutti olevansa heidän palkanmaksajansa. Jokisen bestman Jasper Pääkkönen kieltäytyi kommentoimasta Jokisen ohjauskautta mutta sanoi Louhimiehen pelastaneen elokuvan. Jokisen vaimo Krista Kosonen ja moni muu jättivät projektin Jokisen vaihtuessa Louhimieheen. Kolmikolle läheinen Jasper Pääkkönen, Jokisen bestman, jäi pääosaan, kieltäytyi kommentoimasta Jokisen ohjauskautta mutta sanoi Louhimiehen pelastaneen elokuvan. Myös IS:n lähde sanoo Louhimiehen tehneen surkeasta elokuvasta loistavan. Louhimiehen sisarpuoli on feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro.

Pitääkö ahdistelijoita boikotoida?

Metoo-väkeä jakaa kysymys, pitääkö yllä mainittuja ja muita ahdistelijoita boikotoida, kuten vasemmiston kärkinimiä John Lennonista Pablo Picassoon.

John Lennon pilkkasi vammaisia, pahoinpiteli ensimmäistä vaimoaan ja pahoinpiteli sairaalaaan häntä homoksi sanoneen miehen. Pablo Picasso kohteli naisia väkivaltaisesti. Charlie Chaplin vietteli alaikäisiä ja oli julma lapsilleen. Norman Mailer pahoinpiteli naisia ja puukotti yhtä vaimoaan. (Sex Pistolsin basisti) Sid Vicious pahoinpiteli naisystäväänsä mutta kuoli syytettynä ennen kuin tämän murhapuukotusoikeudenkäynti alkoi. Charles Dickens yritti lähettää vaimonsa mielisairaalaan voidakseen seurustella 18-vuotiaan näyttelijän kanssa.

Fidel Castron kommunistidiktatuurin alussa Che Guevara ehdotti jazzin ja rock & rollin kieltämistä "imperialistisena musiikkina".

Ks. Sensuuri.

"Ihmiset eivät uskalla lähestyä toisia"

Koko Hubaran mukaan Metoon vuoksi ihmiset eivät uskalla lähestyä toisiaan, koska ei vielä ole löydetty tapaa kertoa kiinnostuksestaan niin, ettei kukaan ahdistuisi.

Punkstoo

Punkstoo on heinäkuussa 2021 alkanut kampanja ja Instagram-tili, joka paljasti punk-piirien ahdistelua, häirintää ja väkivaltaa. Pian syntyi muitakin tilejä, kuten Hippiestoo, Metaltoo ja Suomirapstoo. Tilin nimi tulee Hanna Rädyn #punkstoo-artikkelista (2018), joka liittyi #metoo-kampanjaan.

Tilillä naiset kertovat tapailemiensa punk-artistien nöyryyttäneen heitä, sekä pedofiliasta, rajuista uhkailuista, väkivallasta, huumaamisista, painostamisesta ja kourimisesta. Myös homomiehet kertovat nöyryyttämisistä. Punk-skenen kerrotaan olevan täynnä homofobiaa, naisvihaa, transfobiaa ja rasismia.

Ongelmaa on pahentanut punk-piirien kielteinen suhtautuminen viranomaisiin ja poliisille ("kytille") paljastamiseen. Ilmiantajia on uhkailtu ja peloteltu hiljaisiksi.

Punk-muusikko Maija Kivelä kertoi, että musiikkiteollisuus on täynnä misogyniaa ja nuoria naisia ei oteta vakavasti. Veteraanipunkkareilla on "machokerho", joka puolustaa toisiaan ja hyssyttelee huonoa käytöstä. Erään kirjoittajan mukaan "saanks kouria sua vitusta?" oli punk-skenen "kovien jätkien" mielestä hauska vitsi.

Pää Kii -yhtyeen keulahahmo Teemu Bergman yhdistettiin moniin Punkstoo-väitteisiin. Bergman pyysi anteeksi huonoa käytöstään mutta kiisti rikokset. Riistetyt- ja Akupunktio-yhtyeissä toiminut Severi Helle pyysi anteeksi, sanoi oppineensa "myrkylliset" tapansa alan vanhemmilta toimijoilta ja väistävänsä jatkossa niitä, jotka kokevat hänen läsnäolonsa ahdistavaksi.

Somessa julkaiseminen voi olla rikos

Jos somessa julkaisee #MeToo-kertomuksen, josta suuri joukko ihmisiä pystyy tunnistamaan väitetyn tekijän, saattavat julkaisija ja tekstin kirjoittaja syyllistyä rikokseen, esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää koskevan tiedon levittämiseen. Rikoksen tekijälläkin on osittain oikeus yksityisyyteen. Viestin poistaminen jälkeenpäin ei poista rikosvastuuta.

Korkein oikeus tuomitsi vuonna 2021 naisen törkeään kunnianloukkaukseen, kun hän oli väittänyt usealle ihmiselle joutuneensa tietyn miehen raiskaamaksi. Oikeuden mukaan väite oli valheellinen ja aiheuttanut miehelle haittaa, ja fyysistä tai sanallista uhkailua ei ollut.