Militarismi
Militarismi tarkoittaa sotahenkisyyttä, sotilaallisten seikkojen liiallista korostamista tai sotilasvaltaa. Militarismi on "vastustajiensa" käyttämä haukkumasana eikä "kannattajiensa" muodostama oikea aate. Sanaa on helppo käyttää paitsi paheksuttavasta demokratian polkemisesta myös arvostettavasta demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisesta.
Liberaalit suhtautuvat kriittisesti armeijaan, poliisiin, oikeuslaitokseen ja muihin pakkovallan käyttäjiin mutta silti kannattavat niitä, kunhan ne on riittävästi alistettu demokratialle ja ihmisoikeuksille. Toisaalta oikeuslaitoksen riippumattomuuskin on liberalismin ydinkohtia muun vallan hajauttamisen tavoin.
Militarismin vastainen tutkimus
Noora Kotilainen ja Susanna Hast tekevät tutkimusta, jonka tarkoituksen on osoittaa, että militarismi on ristiriidassa yhteiskuntamme perusarvojen kanssa — demokraattisen päätöksenteon ja tasavertaisten oikeuksien kanssa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 aiheutti heille pelkoa ja paniikkia, tulossa tuntui olevan pelkkä "musta syöveri, joka imee kohta kaikki sisäänsä", ja heidän tutkimuksensa alkoi tuntua heistä tyhjänpäiväiseltä. "Voin sanoa, että mieleni ja ruumiini militarisoituivat", Hast totesi. Muutaman kuukautta myöhemmin sama tutkimus alkoi kuitenkin taas tuntua tärkeältä.[1]
Kalle Liesinen, Suomen sotilassosiologisen seuran puheenjohtaja 2007–2013, kummasteli "vanhan koulun sotilassosiologina" sitä, että tutkimuksen lopputulos on päätetty etukäteen. Hän myös selitti kaatumisen ja sodassa kuolemisen juridisen eron ja termin merkityksen kehityksen. Hast oli myös ihmetellyt sitä, että sotilaan kuolemaa glorifioidaan omalla kaatumissanalla. Liesinen selitti, että kaatuminen määriteltiin erottamaan niitä sotilaan kuolemia, jotka sotatapaturmalaki korvaa.[2]
Viitteet
- ↑ Sodan ilonpilaajat Helsingin Sanomat. 2.9.2022.
- ↑ Kaatua-sanalla on täsmällinen oikeudellinen tarkoituksensa Helsingin Sanomat. 12.9.2022.
