Miniyksiö

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Miniyksiö on pieni yhden huoneen asunto. Esimerkiksi Saton Studiokodit Vantaalla (2017) ovat 15,5-neliöisiä, lisänä 6 neliömetrin parvi. Huoneiston korkeus on 4 metriä ja vuokra 500 euroa kuukaudessa. Lisäksi tulee asukkaiden yhteinen oleskelutila alakerrassa, terassi ja sauna. Tilankäyttö on tarkkaan hiottu, esimerkiksi portaiden alus koostuu kaapeista ja esiin vedettävästä ruokapöydästä.[1][2][3]

Saton 68 vuokra-asuntoon tuli välittömästi yli 700 hakemusta. Vantaan vuokrataloyhtiöltä asuntoa haki 5 198 perhettä, joista useimmat yksiötä tai kaksiota. Rakennuslehden mukaan nämä miniyksiöt "revitään käsistä".[4] Minikodit ovat hyvin suosittuja, koska niin monia haluaa asua keskeisellä paikalla. Helsingin talouksista 60 % on yksihenkisiä, koko Suomessa 40 %.[5]

Miniyksiöt ovat siis erittäin haluttuja ja niitä on aivan liian vähän. Myös omistusasunnoiksi myytyihin miniyksiöihin asukkaat ovat olleet tyytyväisiä niiden tilatehokkuuden ja yhteisöllisyyden ansiosta.

Kaavoituksen haittoja

  • Helsinki vaati vähintään 75 neliön keskimääräistä pinta-alaa kaikilta uudisasuntokohteilta "tukeakseen suuria perheitä" (lue: niitä, joilla on varaa ostaa isoja asuntoja niiden kustannuksella, joilla on varaa vain pieniin, koska edellisten hinta laskee ja jälkimmäisten nousee). Demaripoliitikko Maija Anttila vaati tätä sääntöä takaisin (HS 25.8.2009). Pelkästään tämän sääntelyn hinta yksiön ostajalle on 15 000 euroa, vuokraajalle 1000 euroa vuodessa[6]. Vuokraturvan puheenjohtaja pitää ongelmallisena, että vaikka nuorille sijainti olisi tärkeämpää kuin koko, keskustaan ei saa rakentaa yksiöitä ellei rakenna samalla yli sataneliöistä asuntoa.[7]
  • Pienistä asunnoista on kovin pula ja isoille "asunnoille ei ollut kysyntää niiden korkean hinnan vuoksi. Rakentajat päättivätkin ostajien ohjaamina rakentaa pienempiä 50-60 neliön kaksioita ja kolmioita. Ylimpään kerrokseen oli pakko rakentaa muutama massiivinen usean sadan neliön asunto normin noudattamiseksi. Rakentaja tiesi näiden asuntojen jäävän usein myymättä, joten merkittävä osa niiden kustannuksista piti sisällyttää muiden asuntojen hintoihin."[8]
  • Kaupunkitutkijoiden mukaan miniasunnot lisäävät vilkasta katuelämää ja yhteisöllisyyttä. Kaupunkitutkimuksen professori Anne Haila ei tiedä yhtään tutkimusta, jonka mukaan jonkinkokoiset asunnot eivät sopisi ihmisille.[9]

Yksiöiden kieltäminen lailla

Kaupunkimaantieteilijä Mari Vaattovaara haluaisi kieltää yksiöt. Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläisen mukaan Vaattovaara perusteli tätä epätosilla väitteillä. Esimerkiksi Vaattovaara väitti Britanniassa neliöiden alarajaksi 45, mutta Kiesiläisen mukaan siellä on pelkkä suositus, ja sekin on 37 neliötä yksiölle. Itse suositusdokumenttikin korostaa, että suositus ei ole juridinen eikä velvoita. Vaattovaara väitti myös, että Kööpenhaminassa asuntojen minimikoko olisi 65 neliötä, vanhoilla alueilla 55 neliötä. Kööpenhaminan kaavoitusraportin mukaan 25 % neliöistä on vapautettu näistä rajoista, jotta pienten ja edullisten asuntojen kasvavaan kysyntään pystyttäisiin vastaamaan.[10] Professori Anne Haila arvosteli sitä, että Vaattovaaran väitteet eivät perustuneet tutkimuksiin ja korosti miniasuntojen lisäävän yhteisöllisyyttä.[9]

Kiesiläisen mukaan yksiöiden kieltäminen on yhtä järjetöntä kuin pienten autojen kieltäminen. Se ei johtaisi siihen, että kaikki saisivat Mersut, vaan osa jäisi täysin autotta.[10] Vantaallakin miniyksiöt "revitään käsistä" ja asuntojonoissa on tuhansia ihmisiä, joista useimmat haluavat pienen asunnon.[4]

Saton miniyksiöt

Saton miniyksiö sisältää olohuoneen keittiönurkkauksella, portaikko-kaapiston ja 1,5-metriä korkean nukkumaparven. Nimitys "yksiö" tulee siitä, että parvia, keittiöitä tai yhteistiloja ei lasketa.

Viitteet

Katso myös