Perustuslakituomioistuin
Perustuslakituomioistuin olisi oikeusistuin, joka tarkistaisi, etteivät eduskunnan säätämät lait ole ristiriidassa perustuslakien kanssa. Suomessa tällaista ei ole toisin kuin esimerkiksi Saksassa, joskin nykyään tuomioistuimet voivat jättää noudattamatta lait, jotka ovat "ilmeisessä" ristiriidassa perustuslain kanssa.
Liberaalit kannattavat yleensä perustuslakituomioistuinta.
Perustuslait rajoittavat valtiovaltaa suojellen näin kansalaisia valtiovallalta. Eduskunta pystyy muuttamaan perustuslakeja vain määräenemmistöllä (enemmistö ja seuraavassa eduskunnassa 2/3 tai kiireellisesti 5/6).
Vielä 1970-luvulla vasemmisto suunnitteli vallankumousta siten, että kun se saisi 101 paikkaa eduskuntaan, se säätäisi Suomeen sosialistisen lainsäädännön ja väittäisi perustuslakivaliokunnassa, että nämä lait eivät ole ristiriidassa perustuslakien kanssa, jolloin mikään ei voisi estää vallankumousta.
Professori Tuomas Ojasen mukaan sana "ilmeisessä" pitäisi poistaa, koska se on tuottanut liian suuren kynnyksen. Sekä hän että Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori katsovat, että perustuslakivaliokunta on toisinaan painottanut ratkaisuissaan poliittisia tarkoitusperiä eli mukautunut hallituksen tahtoon sen sijaan, että se olisi riippumattomasti tarkastanut lakiesitysten perustuslainmukaisuuden.[1]
Kun Suomen hallitusmuoto kirjoitettiin vuonna 1919, etenkin oikeistopoliitikot halusivat maahan perustuslakituomioistuimen.[1] He pelkäsivät Venäjän sortokausien tapaisia kokemuksia ja mahdollista tulevaa sosialistienemmistöistä eduskuntaa.[1] Sortokausien hallinto toimi Suomen perustuslakeja vastaavien lakien vastaisesti, mutta tästä ei seurannut mitään.
Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa perustuslakituomioistuimen tehtäviä hoitaa parlamentaarikkojen perustuslakivaliokunta. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman perustuslakituomioistuimen, kuten Saksassa. Myös Eero Heinäluoma näkee sellaiselle perusteita.[2]
Presidentti Sauli Niinistö puolsi selvitystä perustuslakituomioistuimen perustamisesta. Ulkoministeri Timo Soini ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ovat puoltaneet perustuslakituomioistuinta ja pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo vastustaneet.[3]
Korkeimpien oikeuksien konsultointi
Niinistö sanoi vuonna 2020 kannattavansa KKO:n ja KHO:n entisten presidenttien ajatusta korkeimpien oikeuksien yhteisestä erityisjaostosta, jolta perustuslakivaliokunta voisi halutessaan saada arvion laista. Esitystä edelsi kohu valiokunnan politisoitumisesta.[4]
Professori Jukka Kekkonen katsoi ehdotuksen tuovan juridisesti vahvan ja tasapainoisen arvion, joka voisi auttaa hankalimmissa tilanteissa.[5]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Politiikkaa perustuslain kustannuksella Helsingin Sanomat. 12.6.2011.
- ↑ Heinäluoma: Perustuslakituomioistuimelle perusteita Yle 5.2.2014.
- ↑ KSML: Perustuslakituomioistuin saa tukea Niinistöltä Yle Uutiset. 14.1.2018.
- ↑ Presidentti Niinistö HS:lle: Toivon ja kannustan, että perustuslakivaliokuntaan palautetaan ”asiallinen ja kunnioittava” henki Helsingin Sanomat. 9.12.2020.
- ↑ Suomen perustuslakikontrolli on luotu muutosten jarruksi, mutta se ei ole syy korona-ajan lainsäädäntösotkuihin, sanoo asiantuntija Helsingin Sanomat. 6.3.2021.
