Poliittinen virkanimitys

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Poliittinen virkanimitys tarkoittaa, että virka annetaan osittain hakijan poliittisen tai ideologisen sitoutumisen perusteella, vaikka virka ei ole juridisesti poliittinen.

Poliittiset virkanimitykset alkoivat vasemmiston eduskuntavaalivoitosta 1966. Sdp alkoi nimittää luottohenkilöitään keskeisiin virkoihin ja lähes joka hallituksessa Sdp:n kanssa 1966-1987 ollut keskustapuoluekin sai osansa. Näin puolueiden jäsenkirjoista tehtiin houkuttelevia. Sitä ennen oli nimitetty lähinnä sitoutumattomia. Verorahoilla palkatut jäsenkirjavirkamiehet saattoivat tehdä puoluetoimistotöitä virassaan.[1]

Yleisen valtio-opin dosentti Eero Murto luettelee kirjassaan "Virkamiesvaltaa?" (2014) noin 200 poliittista virkanimitystä vuodesta 1987. Näissä ansioituneempi hakija jää ilman virkaa. Sen saa usein hakija, jota asiantuntijat eivät sijoittaneet edes viiden parhaan joukkoon.[1]

Murron mukaan poliittisia virkanimityksiä 1970-2014 eniten keräsivät 1. Sdp, 2. keskusta 3. kokoomus, 4. Rkp ja 5. Vasemmistoliitto/Skdl. Eniten poliittisia virkanimityksiä (4) oli saanut Sdp:n Markus Sovala, tuolloin valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja.[1] Vuoteen 2021 mennessä Sovala oli nimitetty vielä kolmeen huippuvirkaan, tuoreimpana Tilastokeskuksen pääjohtajuus.[2]

Vuonna 2017 Murto sanoi, että poliittisia virkanimityksiä on nykyään eniten kuntien korkeimpien virkamiesten valinnassa. Poliittisiin nimityksiin liittyy usein peiteltyjä poliittisia lehmänkauppoja.[3]

Poliittiset virkanimitykset rikkovat perustuslakia

Hallintotieteiden tohtori Silvo Kaasalaisen mukaan poliittiset virkanimitykset ovat perustuslain vastaisia: perustuslain mukaan pitää valita ammatillisesti pätevin. Virkanimitys on poliittinen, jos poliittisin syin ohitetaan pätevämpi henkilö.[4]

Viitteet

Aiheesta muualla