Postmodernismi
Postmodernismi on 1900-luvun puolivälissä kehitetty marxilaisvaikutteinen aate.
"Postmodernissa ajattelussa kielletään ihmisestä riippumattoman todellisuuden sekä objektiivisen tiedon ja totuuden olemassaolo. Järkeä ja logiikkaa ei pidetä yleispätevinä" (Wikipedia)
"Postmodernism: A Very Short Introduction" -teoksen mukaan postmodernismi hylkää ajatuksen universaalista todellisuudesta. "Universaali totuus on mahdoton" on "tyypillinen postmodernistinen johtopäätös."[1]
Postmodernisteille totuutta ei voi tietää ja tieteellinen ajattelu on vain eräs "diskurssi" (tapa puhua), jopa luonnontieteelliset argumentit ovat vain eräs fiktion muoto. Luultavasti tämän vuoksi monet CRT-tutkijat (kriittinen rotuteoria) julkisesti hylkäävät tieteellisen metodin, Adorney kuvaa. Is Everyone Really Equal? toteaa "Kriittisen teorian kehittyneen osin vastareaktiona tieteellisen metodin oletettuun pitävyyteen."[1]
Adorneyn mukaan läpitunkeva postmodernismi on saanut CRT:n käyttämään ei-falsifioitavia argumentteja. Education Week -lehden toimittaja kuvasi CRT:tä ylistävässä artikkelissa: "Kriittinen rotuteoria syntyi postmodernista ajattelusta."[1]
Kritiikki
Filosofi Roger Scruton kirjoitti aiheesta: "Kirjoittaja, joka sanoo, ettei ole totuuksia tai että kaikki totuudet ovat 'vain suhteellisia', pyytää, ettet usko häneen. Joten en usko."[2] Dick Hebdige luettelee toisiinsa täysin liittymättömiä, postmodernismina pidettyjä asioita osoittaakseen, että postmodernismi on niin epämääräinen käsite, ettei se tarkoita mitään.[3]
Noam Chomsky sanoi, että postmodernismi ei tarkoita mitään, koska se ei lainkaan lisää analyyttistä eikä empiiristä tietämystä. Hän kysyy, mikseivät postmodernistit vastaa kysyttäessä "mitkä ovat heidän teorioittensa periaatteet, mitkä ovat niiden todisteet, mitä sellaista ne selittävät, mikä ei ollut entuudestaan ilmeistä ... Jos (tähän) ei pystytä vastaamaan, kannattaa lukea Humen neuvo sellaiseen: 'liekkeihin'."[4]
Professori Alan Sokal julkaisi vuonna 1996 Social Text -lehdessä artikkelin täynnä hölynpölyä[5] postmodernististen artikkelien tyyliin kirjoitettuna ja kuvasi jälkeenpäin tekoaan huiputukseksi. Lehti hyväksyi artikkelin, jossa hän muun muassa väitti kvanttifysiikan olevan syvällisesti postmodernin tietoteorian mukaista esittämättä yhtään perustelua tälle väitteelle.[6][7] Filosofi Thomas Nagel tuki Sokalia ja sanoi hänen kirjansa koostuvan pitkälti "kuuluisien ranskalaisten intellektuellien kirjoittamasta tieteellisestä siansaksasta ja oudon kärsivällisistä selityksistä siitä, miksi ne ovat siansaksaa."[8]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 The Pseudoscience of Critical Race Theory Quillette. 9.7.2023.
- ↑ Scruton, Roger (1996). Modern philosophy: an introduction and survey. New York: Penguin Books. ISBN 0-14-024907-9.
- ↑ Dick Hebdige: ”Postmodernism and "the other side"”, Cultural Theory and Popular Culture: A reader. toimittanut John Storey. Lontoo: Pearson Education, 2006.
- ↑ Noam Chomsky on Post-Modernism Bactra.
- ↑ Alan D. Sokal: Transgressing the Boundaries: Toward a Transformative Hermeneutics of Quantum Gravity. Social Text, 20.11.1996, 46–47. vsk, nro 46/47, s. 217–252. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.2307/466856}}||]}}]. Malline:JSTOR. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 19.5.2017.
- ↑ Alan D. Sokal: A Physicist Experiments with Cultural Studies. Lingua Franca, 5.6.1996. Artikkelin verkkoversio. Arkistoitu 5.10.2007.
- ↑ Karsten Jedlitschka: Guenter Lewy, Harmful and Undesirable. Book Censorship in Nazi Germany. Oxford, Oxford University Press 2016. Historische Zeitschrift, 20.11.2018, 307. vsk, nro 1, s. 274–275. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1515/hzhz-2018-1368}}||]}}]. Malline:ISSN.
- ↑ Thomas Nagel: Concealment and Exposure & Other Essays, s. 164. Oxford University Press, 2002. ISBN 978-0-19-515293-7. Teoksen verkkoversio.
Katso myös
- Kriittinen teoria on postmodernismiin kuuluva marxilaisvaikutteinen aate
Aiheesta muualla
- Postmodernismi, Wikipedia
