Yhteiskuntaluokka

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Säätykierto)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Säätykierto eli sosiaalinen liikkuvuus (social mobility) tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten paljon ihmisten yhteiskuntaluokka, asema, status ja varallisuus poikkeavat siitä, mitä heidän vanhempiensa asema, status ja varallisuus olivat suhteessa silloiseen yhteiskuntaan.

Suurin osa hyvä- ja huonotuloisten välisistä terveyseroista selittyy elintavoilla. Paljon tahdonvoimaa omaavat ja pitkäjänteiset lapset menestyvät elämässä parhaiten ja noudattavat yleensä terveitä elintapoja. Nämä ominaisuudet periytyvät geneettisesti ja sosiaalisesti.

Sääty-yhteiskunnassa ihmiset pysyvät yleensä säädyssä, johon syntyvät. Tällöin kaikissa säädyissä voi olla lahjakkaita ja lahjattomia. Meritokraattisessa yhteiskunnassa lahjakkaat nousevat yläluokkaan ja lahjattomat putoavat alaluokkaan, jolloin lopulta ylimmissä sosiaaliluokissa periytyy lähes vain hyviä ja alimmissa lähinnä huonoja ominaisuuksia kuten päihdeongelmia, terveysongelmia, mielenterveyden ongelmia, oppimisvaikeuksia ja lahjattomuutta, geneettisesti ja sosiaalisesti. [1]

Adoptointi rikkaaseen perheeseen ei auta

Vanhempien tulot ja koulutus ennustavat voimakkaasti biologisten mutta heikosti tai ei lainkaan adoptiolasten tuloja ja koulutusta. Tämä havaittiin tutkimalla Holt-adoptiopalvelun lapsia, koska se sijoitti lapset satunnaisesti perheisiin. [2][3][4]

Vanhempien tulot ennustavat voimakkaasti lasten SAT-pisteitä. Puolet tästä selittyy älykkyydellä. [4]

Englannissa rikkaat ovat köyhtyneet

1200-luvulla rikkaiden sukujen edustajat eivät enää ole muita rikkaampia. Sukunimien perusteella he olivat tuolloin 23 kertaa niin rikkaita kuin muut, nyt 1,04 kertaa. [5]

Tutkimus ei siis huomioine aviottomia lapsia eikä tytärten kohtaloa, sukunimien muutoksia ym. Todellinen tasoittuminen oli siis kai tuotakin suurempaa, koska vauraus periytyi yleensä vanhimmille aviollisille pojille.

Hallitusten toimet eivät juuri vaikuta säätykiertoon?

Professori Gregory Clark osoittaa kirjassaan The Son also Rises, että säätykierto on hyvin vakaa riippumatta sosiaalisista instituutioista ja hallitusten toimista. Nyky-Ruotsin julkinen koulutus ja laaja hyvinvointivaltio eivät ole vaikuttaneet siihen, se oli sama jo esiteollisessa Ruotsissa ja keskiajan Englannissa. Tutkimukset perustuvat sukunimidataan. [6]

Ainoa poikkeus on Intian Bengali. Jyrkät koulutuskiintiöt kastittomille (dalitit) auttoivat niitä, joilla oli dalit-tyyppinen sukunimi. Tästä eivät saaneet sosiaalista nousua kastittomat vaan ne keskiluokkaiset, jotka britit olivat virheellisesti luokitelleet daliteiksi. He muodostivat uuden eliitin. Kiintiöistä kärsivät eniten kaikkein sorretuimmat kuten suuri muslimiväestö. [6]

Kiinassa hallitus teloitti valtavan määrän yläluokkaa, mutta silti keisariajan ja tasavallan eliittisuvut ovat yliedustettuja nykyeliitissäkin, myös kommunistipuolueen virkailijoissa. Clarkin mukaan Sosiaalisesti kyvykkäissä suvuissa osataan nousta missä järjestelmässä tahansa. [6]

Professorit Raj Chetty, Emmanuel Saez ym. osoittivat, että myöskään Yhdysvalloissa sosiaalinen liikkuvuus ei ole muuttunut 20 vuoteen, vaikka molempien puolueiden poliitikot väittävät päinvastaista. [7][8]

Maiden välillä on kuitenkin eroja?

Joillain mittareilla (varallisuus eikä asema?) eri maiden välillä on kuitenkin eroja: https://en.wikipedia.org/wiki/Social_mobility#Country_comparison

  • Eräs mahdollinen selitys tähän on se, että joissain maissa pääomia on niin paljon, että perinnöt vaikuttavat enemmän.
  • Toinen selitys voisi olla väestön heterogeenisuus: kun erot ovat valmiiksi suurempia, niiden ylittäminen vaatii enemmän muutosta.
    • Wikipedian kuvaajassa heterogeenisen väestön maissa säätykierto on hitainta ja homogeenisen väestön maissa nopeinta.
  • Kolmas selitys voisi olla, että osassa metodeja on virheitä (lisätäänkö Wikipediaan lähinnä eroja korostavia, mahdollisesti virheellisiä tutkimuksia).
  • Ehkä ne mittaavat säätykiertoa eri mittareilla, ilmeisesti Wikipedian siteeraamissa mitattiin varallisuutta eikä asemaa.

Pääomien kertyminen vaikeuttaa taloudellista säätykiertoa?

Säätykierto Suomessa

Italialaislääkärin mukaan Suomessa esimiestehtäviin voi edetä taidoilla ilman suhteita. Italiassa suhteet ovat tärkeitä.[9]

Mielipiteitä

Tuomas Enbusken mukaan valtio tekee paljon tasatakseen luokkaeroja mutta eri vanhemmat antavat lapsilleen erilaisen mallin mm. lukemisesta.[10]

"Miten iPadit sitten tulivat markkinoille? Samalla tavalla kuin muutkin keksinnöt, esimerkiksi matkapuhelimet. Ensin ne olivat kalliita ja niitä saivat vain rikkaat. Koska rikkaat maksoivat kehittelykustannuksista, tuotteet halpenivat pikkuhiljaa. Lopulta ne olivat niin halpoja, että köyhilläkin oli niihin varaa. Kuka olisi uskonut 80-luvulla, että vuonna 2011 myös köyhällä on kännykkä? Ja vieläpä huomattavasti hienompi kuin kukaan olisi voinut silloin edes fantasioida." [10]

"Kaikki parannukset ihmisen elintasoon ovat tarkoittaneet kasvavaa epätasa-arvoa. Esimerkiksi terveydenhoito on muuttunut viime vuosikymmeninä epätasa-arvoiseksi koska sen taso on kasvanut älyttömästi. Myös köyhimmän terveydenhoito on parantunut huomattavasti. 80-luvulla kuoltiin tauteihin, joihin jonotetaan nyt vihaisina hoitoa. " [10]

Viitteet

  1. ↑ Suomalaisesta luokkayhteiskunnasta, Osmo Soininvaara referoi 23.12.2011 Michael Youngin kirjaa Meritokratian nousu (1958)
  2. ↑ What Happens When We Randomly Assign Children to Families?, Bruce Sacerdote, NBER Working Paper No. 10894, November 2004, NBER
  3. ↑ Nature, Nurture and Income, professor Alex Tabarrok, November 29, 2004
  4. ↑ 4,0 4,1 The Inheritance of Education, professor Alex Tabarrok, August 29, 2009
  5. ↑ No English Gene Classes, professor Robin Hanson, Feb 5, 2010
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 Everyone likes the idea of equal opportunity. This economist thinks it’s a fantasy., DYLAN MATTHEWS, Washington Post, January 29, 2014.
  7. ↑ Upward Mobility Has Not Declined, Study Says, DAVID LEONHARDTJAN, Washington Post, 23, 2014.
  8. ↑ WHERE IS THE LAND OF OPPORTUNITY? THE GEOGRAPHY OF INTERGENERATIONAL MOBILITY IN THE UNITED STATES, Raj Chetty et al. NBER WORKING PAPER SERIES, January 2014.
  9. ↑ Kolme Suomessa työskentelevää ulkomaalaista kertoo, miten me teemme töitä Helsingin Sanomat. 12.8.2018.
  10. ↑ 10,0 10,1 10,2 Kasvattakaa lapsenne paremmin, Tuomas Enbuske, 23.12.2011

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Yhteiskuntaluokka&oldid=11848”