Sosiaalinen pääoma
Sosiaalinen pääoma tarkoittaa sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta.[1] OECD:n mukaan sosiaalisen pääoman muodostavat osallistuminen ryhmien toimintaan, vapaaehtoistyö, verkostot, niistä saatu tuki, luottamus ja osallistuminen kansalaistoimintaan. Verkostoja ovat myös toisten auttaminen ja kanssakäynti ystävien ja tuttujen kanssa.[2] En-Wikipedian mukaan S.P. tarkoittaa yksilöiden ja ryhmien yhteistyöstä koituvia kollektiivisia tai taloudellisia hyötyjä.
Perusasteen koulutuksen, keskiasteen ja korkea-asteen ihmisten välisistä terveyseroista kolmannes selitetään sosiaalisella pääomalla.[1]
Robert Putnamin mukaan yhteisön sosiaalinen pääoma vähentää rikollisuutta ja korruptiota ja parantaa oppimistuloksia ja elinikää.[3]
Etninen yhtenäisyys
Harvardin professori Robert Putnamin mukaan etninen monimuotoisuus heikentää sosiaalista pääomaa ja saa luottamuksen rakoilemaan paitsi eri ihmisryhmien välillä, myös kunkin ryhmän sisällä. Ihmiset vetäytyvät kuoreensa - asioita ei tehdä yhdessä, ystäviä ja poliittista aktiivisuutta on vähemmän ja televisiota katsotaan enemmän. Äkillisen muuttoaallon seuraukset ovat ikäviä. Vahvan sosiaalisen pääoman maat ovat yleensä etnisesti yhtenäisiä tasa-arvoisia demokratioita. [3]
Tosin (etnisen) yhtenäisyyden rajoja voi jossain määrin muuttaa - esimerkiksi aiemmin italialaistaustaisen ja pohjoiseurooppalaistaustaisen avioliittoa pidettiin "seka-avioliittona". Putnamin mukaan tulisi luoda "uusi me".[3]
Putnamin tutkimusten perusteella maahanmuutto ja etninen monimuotoisuus estävät sosiaalista pääoma ja luottamuksen kasvua.[4] Yhdysvalloissa epäyhtenäisillä alueilla ja yleisemminkin suuren maahanmuuton alueilla (USA) tai korkean etnisen monimuotoisuuden alueilla (Itä_Eurooppa) kansalaisilla oli heikosti sosiaalista pääomaa ja luottamusta verrattuna homogeenisiin yhteisöihin. Yhteiskunnasta tuli atomisoitunut, homogeenisuuden puute sai ihmiset vetäytymään läheisimmistäkin ryhmistä ja ihmissuhteista.
The British Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan oman etnisen tai kulttuurisen ryhmän suuri tiheys asuinalueella suojaa mielenterveysongelmilta. Oman ryhmän pienuus lisäsi riskiä sairastua erilaisiin psykooseihin, kuten skitsofreniaan. [5].
Britannian sisäministeriön teettämä tutkimus osoitti, että monikulttuurisilla alueilla ihmiset luottavat toisiinsa vähemmän kuin yksikulttuurisilla.[6]
Kapitalismi ja sosiaalinen pääoma
Kapitalismi on muuttanut sosiaalista pääomaa erilaiseksi, esimerkiksi toisaalta lisännyt sitä ja naisten perheenulkoisia yhteyksiä, toisaalta sähköiset tiedotusvälineet ovat vähentäneet sosiaalista pääomaa. Aineelliseen hyvinvointiin sosiaalinen pääoma ei vaikuta.[7]
Historia
Termiä "sosiaalinen pääoma" on käytetty ajoittain noin vuodesta 1890, joskin se yleistyi 1990-luvun lopulla.[8] Esimerkiksi Pierre Bordieu puhuu sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta pääomasta.
Jo 1800-luvulla Alexis de Tocqueville havainnoi Yhdysvaltojen korkeaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä.
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/sosiaalinen-paaoma
- ↑ http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-12-10_003.html
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Maahanmuutto ravistelee suomalaisten me-henkeä – pitäisikö suomalaisuuden rajat piirtää uudestaan?, Teija Sutinen, Helsingin Sanomat, 8.10.2015.
- ↑ Putnam, Robert D. (2006) E Pluribus Unim: Diversity and Community in the Twenty-First Century, Nordic Political Science Association
- ↑ Ethnic density as a buffer for psychotic experiences The British Journal of Psychiatry. 26.07.2012. Viitattu 10.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Does diversity make us unhappy? BBC News. 30.5.2006. Viitattu 17.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Kapitalismi, markkinat ja yhteisöt, 24.6.2009, professori Pertti Haaparanta
- ↑ Google Ngram Viewer. Books.google.com. Viitattu 2014-04-20.
