Suomi-Venäjä-Seura
Suomi–Venäjä-Seura (SVS) perustettiin vuonna 1944 nimellä Suomi–Neuvostoliitto-Seura (SNS). Seuran jäsenten määrä (12 500) putoaa ja keski-ikä on noin 60 vuotta.[1]
Edeltäjä, Suomi-Neuvostoliitto-Seura olikin Neuvostoliiton käsikassara, johon suomettumisen aikana poliitikot lähes oikealta vasemmalle liittyivät edistääkseen uraansa.
Suomen PEN -sananvapausjärjestön ex-puheenjohtaja, Venäjä-asiantuntija[2] Jukka Mallinen sanoo puheenjohtajien Heikki Talvitie ja Paula Lehtomäki palauttaneen SV-seuran taas kovaääniseksi "Kremlin käsikassaraksi"[3] veronmaksajien kustannuksella.[4] Mallisen mukaan SVS myös vaati (Krimin miehityksen vuoksi asetettujen) Venäjä-pakotteiden poistamista eli Venäjän aggressioiden auttamista.[3][5] Julkilausumassa korostettiin pakotteiden kielteisiä vaikutuksia Suomelle ja arvosteltiin niiden hyötyjä ei-merkittäviksi.[6] SVS:n yhteistyölehden Venäjän aika nimimerkki Vanja suositteli Russia Today -tv-kanavaa, joka ei muka "olekaan avoimen yksipuolinen ja propagandistinen".[3] Teksti myös rinnasti Mallisen Johan Bäckmaniin, vaikka Mallinen mielestään edustaa rauhaa, demokratiaa ja humanismia.[3]
Kun maaliskuussa 2014 Venäjän toimia Krimillä oli arvosteltu ankarasti, SVS:n puheenjohtaja Heikki Talvitie puolusti, että muutkin suurvallat olisivat tehneet samoin.[7] HS-toimittaja, russofiili Jussi Konttinen kirjoitti eronneensa SV-seurasta Talvitien puolusteltua Krimin valtausta.[8]
Kesäkuussa 2014 Paula Lehtomäki valittiin puheenjohtajaksi vuosiksi 2014–2017. Edeltäjä Heikki Talvitie siirtyi johtamaan SVS:n valtuustoa. [9]
Tampereen Lenin-museo oli SVS:n omistama vuoteen 2013.
SVS:n Etelä-Suomen varapuheenjohtaja Peter Saramoa pidetään Putinin trollina, ja hän oli Facebook-ryhmän "Venäjän trolliarmeija" jäsen.
Lehdet
"Seuran jäsenlehti Kontakt ilmestyy neljä kertaa vuodessa samoin kuin aikakauslehti Venäjän Aika." (Wp)
SNS:n lehtiä olivat a SNS-lehti (1944-60), Ajan kuvat -niminen lehti (-67), Maailma ja Me -lehti (1968-1992 yhdessä KGB:n ohjaileman Neuvostoliiton uutistoimisto APN:n kanssa) sekä seuran jäsenlehti Seuratieto (1968-). (Wp)
Historian uudelleenkirjoittaminen
"Suomettumisen aikana", etenkin 1970- ja 1980-luvuilla, mm. Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja oppikirjat hyväksyvä kouluhallitus ehkäisivät kielteisten asioiden kertomista Neuvostoliitosta historiankirjoissakin[10][11]. Tohtori Janne Holménin (historioitsija ja maratonin EM-voittaja) väitöskirjan mukaan oppikirjoissa myötäiltiin Neuvostoliittoa erityisen usein antamalla lukijoille seuraavia, muunneltuja käsityksiä:
- "talvisota vain 'puhkesi'" (1990-luvulla Venäjän presidentti Boris Jeltsin myönsi sen olleen Venäjän aloittama)
- "maatalouden kollektivisointi Neuvostoliitossa oli tapahtunut täysin vapaaehtoisesti ja ilman konflikteja
- Neuvostoliitossa toteutettiin mittavia luonnonsuojelutoimia
- keskusjohtoinen suunnitelmatalous toimi kapitalismia paremmin
- Neuvostoliiton valtiojärjestelmä toimi erinomaisesti eikä sosiaalisia ongelmia ollut juuri nimeksikään
- Prahan kevät johtui "vastavallankumouksen uhasta" ja Länsi-Saksan uhkaavasta politiikasta".
"Vasta 1990-luvulla todettiin kiertelemättä, että Neuvostoliitto murskasi Itä-Euroopan reformiliikkeet sotilaallisella voimallaan". [12]
"Suomen puhdistus"
Stalin tapasi syyskuussa 1945 SNS:n kulttuurivaltuuskunnan, jossa olivat Hertta Kuusinen ja Urho Kekkonen. Avauspuheessaan Helo kertoi, että fasismia ollan kitkemässä viimeistä rikkaruohoa myöten, Hella Wuolijoki oli asetettu Yleisradion johtajaksi ja "Puhdistus jatkuu edelleen".[13]
Avustukset
"Turhaa toimintaa"
Entisen Moskovan-suurlähettilään René Nybergin mukaan SVS:n toiminta on "lähes merkityksetöntä ja turhaa toimintaa" mutta sen valtionavustus on silti suuri.[14]
Valtaosa avustuksista
Vuosina 2015-2021 SVS sai Talouselämän mukaan 9,8 miljoonaa euroa veronmaksajien tukia, kuten toiminta-avustuksia ja tukia kansainväliseen yhteistyöhön.[15]
OKM:n tarkastuspäällikkö kertoi, ettei tarkastustoimi tiennyt SVS:n maksaneen vuokraa yritykselle, johon sillä oli määräysvalta (80 % osakkeista).[15][16]
SVS (9 200 jäsentä) saa melkein puolet ystävyysseurojen avustuksista, 878 500 euroa 1,9 miljoonasta eurosta vuonna 2021. Loput jaetaan 25 seuralle noin sadasta, näistä kakkosena Suomi-Amerikka-yhdistysten liitto (SAM), 144 000 euroa, 4 000 jäsentä. SAM rahoittaa puolet menoistaan jäsenmaksuilla, vaikka sillä on kaksi täysaikaista työntekijää ja toimintaa kymmenillä paikkakunnilla. OKM:n ylijohtaja perustelee SVS:n avustusta mm. seuran erityistehtävillä, vaikka se saa niihin erillisen rahoituksen (740 000 euroa vuonna 2019).[14]
Kun ministeri Sampo Terho leikkasi avustusta, SVS:n puheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk) ja kansanedustaja Katja Hänninen (vas) esittivät lähes samoin sanamuodoin ylimääräistä avustusta eduskunnan "joululahjarahoista", joita SVS sitten saikin 200 000 euroa.[14]
Suomettuminen
SNS tunnettiin suomettumisen keskuksena. SVS:n tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat Venäjän suurlähetystö ja Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus, jonka taustavaikuttaja on KGB:n seuraaja SVR. Hallituksessa olivat vuonna 2021 myös Peter Saramo ja Putinin ystävänä tunnettu Juhani Leppä.[15]
Suomen Pietarin-instituutin entinen johtaja Jukka Mallinen sanoo vanhojen suomettumisvoimien vaikuttavan yhdistyksen taustalla ja että siksi Markku Kangaspuro on SVS:n tilaisuuksissa pääroolissa Venäjän-tuntijana.[15]
Viitteet
- ↑ Suomi-Venäjä-seuran jäsenmäärä putoamassa, Yle Uutiset 21.10.2014.
- ↑ Venäjää hallitaan television avulla, Kaleva, Kulttuuri, 12.12.2006.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 "He ovat palauttaneet Suomi-Venäjä-Seuran Kremlin käsikassaraksi", Verkkouutiset, KOTIMAA, 6.12.2014.
- ↑ Suomi-Venäjä-Seuran lehti trollaa, Jukka Mallinen SK Puheenvuoro, 49/2014, sivu 67, 5.12.2014. (kopio)
- ↑ Mallisen kommentti, johon Verkkouutiset viittaa pakotteiden osalta: "katsotaan vaikka seuran uusinta julkilausumaa..." "valtuusto vaatii pakotteiden poistamista - eli auttaa Venäjän aggressiota..."
- ↑ Suomi-Venäjä-Seura: Vuoropuhelua tiivistettävä, 29.11.2014, Suomi-Venäjä-Seuran hallitus ja valtuusto
- ↑ Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Ukrainan tilanteesta: "Mikä tahansa maa olisi toiminut samoin kuin Venäjä", Talouselämä 3.3.2014.
- ↑ En jaksa kirjoittaa Venäjästä kauniisti, Helsingin Sanomat 27.10.2014.
- ↑ Paula Lehtomäki valittiin Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajaksi, Kaleva, 7.6.2014.
- ↑ Helsingin Sanomat 5.5.2006: "Tutkija Janne Holmén: Neuvostoliittoa käsiteltiin oppikirjoissa myötäsukaisesti" [1], archive.org-kopio
- ↑ Turun Sanomat 1.4.2006, "Koulujen historian opetus suomettui 1970- ja 1980-luvuilla - Leninistä tehtiin pyhimys ja yya-sopimuksesta mantra" [2], sama teksti kolmanteen persoonaan muokattuna: [3], alkuosa
- ↑ VTT Markku Jokisipilä, "Venäläiset ja suomalaiset historiakäsitykset", 29.3.2009 [4]
- ↑ Leena Sharma: Olkaa hyvä ja kyselkää, toivoi Stalin (32/2018, s. 45) Suomen Kuvalehti. 10.08.2018.
- ↑ 14,0 14,1 14,2 Suomen ja Venäjän yhteistyötä vaaliva seura kahmii ministeriön avustusrahat (2/2021, sivut 24-27) Suomen Kuvalehti. 8.7.2021.
- ↑ 15,0 15,1 15,2 15,3 Suomi-Venäjä-seura kerrytti miljoonaomaisuuden veronmaksajien tuella (36/2021, sivut 42-45) Talouselämä. 8.10.2021.
- ↑ TE: Suomi-Venäjä-seura kerryttänyt miljoonaomaisuuden veronmaksajien rahoilla Verkkouutiset. 9.10.2021.
