Syntyvyys
Taloustieteilijä Robin Hanson arvelee, että matala syntyvyys on aikamme suurin ongelma. Ongelmaa pahentaa se, että se ei ole yhtä seksikäs kuin muut ja siinä yksi ihminen ei voi tehdä suuria sankaritekoja. [1]
Professori Heikki Hiilamon mukaan nykymeno syntyvyyden vähenemisessä johtaisi siihen, ettei valtio voisi pitää huolta kansan toimeentulosta ja huolenpidosta, eikä ilman toimivaa yhteiskuntaa pystytä edes tarvittaviin ympäristötoimiin. Vaikka jokaisen olisi hyvä saada haluamansa määrä jälkeläisiä, yhteiskunta vaikuttaa ihmisten toiveisiin, julkinen keskustelukin. Talouskasvu ja tasa-arvo yleensä lisäävät syntyvyyttä. Nykyinen romahdus johtunee kulttuurisesta muutoksesta ja koskee kaikkia ikiä, alueita ja perhekokoja.[2]
Kannustimet lasten hankintaan
Lastenhankinnan tuet lisäävät huomattavasti lasten hankkimista, todetaan yleensä lastenhankintaa tarkoituksellisesti tukevia järjestelmiä tutkittaessa, kun taas tutkittaessa lastenhankintaa tahattomasti tukevaa sosiaaliturvaa saadaan yleensä tulokseksi, että vaikutusta ei juuri ole. [3]
Selitys voi osittain olla, että sinkkujen lapset saadaan usein vahingossa, naimisissa olevat ja lapsia hankkineet naiset reagoivat kannustimiin voimakkaammin. [3]
Quebecin 8000 Kanadan dollarin tuki kolmansille ja seuraaville lapsille lisäsi syntyvyyttä 25 % huolella kontrolloidussa tutkimuksessa.[4][3]
Miten rahapalkkio lisää lapsilukua?
Kanadan Quebecissä vanhempainvapaakorvauksen korottaminen näytti lisäävän perheiden lapsilukua paljon tehokkaammin kuin rahapalkkio tai edes halvan päivähoidon tukeminen. [5]
Erilaisten lapsipalkkioiden lapsilukua lisäävä vaikutus on vahvistettu monin tutkimuksin. Ruotsi otti 1980-luvulla käyttöön järjestelmän, jossa pikaisesta seuraavan lapsen hankkimisesta saa lisäpalkkion, ja tämän seurauksena äidit alkoivat hankkia seuraavan lapsen nopeammin. 1990-luvun taantumassa Ruotsissa leikattiin lapsitukia, Suomessa lisättiin, ja Ruotsissa syntyvyys laski, Suomessa nousi. [6]
Eri maiden lapsipalkkiot
Venäjällä toisesta lapsesta maksetaan $9200, Puolassa jokaisesta $460, Singaporessa $2200 - $4400. Muissa maissa korvaukset vanhempainvapaista ja muu sosiaaliturva ajaa samaa asiaa. Singaporessa valtio haastattelee nuoria sinkkuja ja järjestää heille videotreffejä ihannekumppanien kanssa. Nopeimmin syntyvyys kuitenkin laskee Bangladeshin ja Zimbabwen kaltaisissa maissa, joissa naisten lukutaito on heikko. [7]
Päätoimittaja Kerry Howleyn mukaan lapsista maksetut rahat tarkoittavat sitä, että naisia verotetaan enemmän, jos he eivät käytä kohtujaan lisääntymiseen, ja palautetaan tämä raha niille, jotka käyttävät. [7]
Rikkaat hankkivat vähemmän lapsia rikkaissa, enemmän lapsia köyhissä maissa
Ted Bergstrom raportoi American Economic Review'ssa (May 2007), että köyhissä maissa rikkaat saavat eniten lapsia, rikkaissa maissa vähemmän kuin köyhät. Bergstrom selittää tätä sillä, että naisten päätösvalta ja ehkäisymahdollisuudet ovat parempia. Mahdollisesti evoluutio on löytänyt tasapainon, jossa miehet haluavat lapsia tiheämmin ja naiset harvemmin kuin olisi heidän optiminsa, ja kun naiset voivat päättää asiasta, lisääntyminen jää näin naisenkin evoluutio-optimin alapuolelle. [8]
Jälkiteollisissakin maissa korkean sosiaalisen statuksen miehet saavat muita useammin seksiä mutta vähemmän lapsia.[9] Mahdollisesti he ovat köyhiä ja kouluttamattomia tarkempia ehkäisyn suhteen ja aloittavat lasten hankkimisen vanhempana.
Vähä-älyistenkin lapset ovat hyvästä?
Taloustieteilijä Bryan Caplanin mukaan on totta, että älykkyys periytyy ja älykkäät hankkivat vähemmän lapsia, mutta siitä ei seuraa, että vähä-älyisten lastenhankintaa tarvitsisi vähentää, koska vähä-älyistenkin lapsista on hyötyä. [10]
Tämä ei tarkoita, että vähä-älyisimpien lastenhankintaa tulisi tukea yhtä paljon kuin nyt.
Julkinen hyödyke
Lapsia hankitaan liian vähän siksi, että lapsista koituvat kustannukset (aika, raha) otetaan lähinnä vanhemmilta mutta hyödyt päätyvät lähinnä muille.
Alle 30-vuotiaista lapsettomat ovat onnellisimpia, yli 40-vuotiaista lapselliset.[11] Yli 50-vuotiaille lisälapsetkin tuovat onnea, alle 40-vuotiaille eivät.[11][12] Keskimäärin lapset vähentävät onnellisuutta.[13] Hyöty yli 40-vuotiaille oli suurin maissa, joissa vanhuudenturva riippuu perheestä.[13] Data kertoi vain, montako lasta henkilö oli saanut senastisen elämänsä aikana.[13]
USA:ssa ja Kanadassa lapset eivät ainakaan lisää onnellisuutta, Euroopassa eivät ainakaan vähennä, etenkään ensimmäinen lapsi. Tämän selityksenä saattavat olla lapsiperheiden taloudelliset edut. [13]
Viitteet
- ↑ Fertility: The Big Problem, Robin Hanson, November 15, 2010
- ↑ Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo: Vähäisen syntyvyyden syitä ei tunneta tarpeeksi Helsingin Sanomat. 12.10.2019.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Getting Your Storks in a Row, Bryan Caplan, NOVEMBER 9, 2009, Library of Economics
- ↑ Subsidizing the Stork: New Evidence on Tax Incentives and Fertility, Kevin Milligan, Review of Economics and Statistics, 2006, August 2005, Vol. 87, No. 3, Pages 539-555. (preprint). E.g., "the responsiveness of fertility to a birth subsidy is estimated to be large--up to a 25% increase in fertility for families eligible for the full amount. A C$1,000 increase in first-year benefits is estimated to increase the probability of having a child by 16.9%."
- ↑ The cradle's costly revenge, The Economist, Jan 8th 2009
- ↑ Can public policies sustain fertility in the Nordic countries? - Lessons from the past and questions for the future, Marit Rønsen & Kari Skrede, DEMOGRAPHIC RESEARCH, VOLUME 22, ARTICLE 13, PAGES 321-346, PUBLISHED 09 MARCH 2010, sivut 322-326
- ↑ 7,0 7,1 Baby Bust! - The world is panicking over birthrates. Again., Kerry Howley, Reason, July 2008
- ↑ Biased Birth Rates, Robin Hanson, July 5, 2007
- ↑ Adolescent Leadership and Adulthood Fertility: Revisiting the ‘‘Central Theoretical Problem of Human Sociobiology’’, Markus Jokela and Liisa Keltikangas-Jarvinen, University of Helsink, page 214
- ↑ Where Dysgenics Goes Wrong: Comparative Advantage Strikes Again, Bryan Caplan, JANUARY 25, 2006, Liberty of Economics
- ↑ 11,0 11,1 Older Parents Find More Joy in Their Bundles, PAMELA PAUL, New York Times, April 7, 2011
- ↑ http://marginalrevolution.com/marginalrevolution/2011/04/bryan-caplan-prophet-of-his-time.html
- ↑ 13,0 13,1 13,2 13,3 A Global Perspective on Happiness and Fertility, Rachel Margolis, Mikko Myrskylä, Population and Development Review 37 (2011)
Aiheesta muualla
- Natalism (Wikipedia, en): joukko syntyvyyden lisäämistä kannattavia aatteita ja näkemyksiä
- Making Kids Worthless: Social Security's Contribution to the Fertility Crisis (Mises Daily: Wednesday, January 24, 2007 by Oskari Juurikkala): eläkejärjestelmiä tutkinut taloustieteilijä Oskari Juurikkala päättelee eläkejärjestelmän vähentävän syntyvyyttä
