Taloudellinen valta

Taloudellinen valta on henkilöllä, joka kontrolloi joitain tuotantoresursseja ja voi siten vaikuttaa resurssien kohdentamiseen ja hyödykkeiden jakamiseen.

Siis jos joku vuokraa yksiön kodikseen ja ostaa tai lainaa sakset ja leikkaa ihmisten hiuksia, hän voi vaikuttaa siihen, keiden hiukset tulevat leikatuiksi.

Oikea valta on sitä, että voi pakottaa muita väkivallalla, kuten mafia, valtio ym. tekevät. Taloudellinen valta on sitä, että tekee omilla resursseillaan jotain muiden hyväksi, rakkaudesta tai maksua vastaan. Tämä koskee kampaajia, seksityöntekijöitä, suutareita, tehtaanomistajia ja filantrooppisia lahjoittajia. Samoin seksuaalinen valta ei ole varsinaista valtaa eli pakkovaltaa, vaan valtaa vain sanan lievemmässä, toissijaisessa merkityksessä.

Kapitalismissa taloudellinen valta on hajautettu, ja jos joku käyttää sitä muuhun kuin asiakkaiden toiveiden toteuttamiseen, se yleensä tulee hänelle kalliiksi ja näin suurempi osa vauraudesta syntyy muille, jotka toteuttavat asiakkaiden tahtoa paremmin.

Sosialismissa valtio omistaa yritykset, joten valtion vallanpitäjät voivat tehdä niillä, mitä haluavat, ilman että kukaan voi kehittää parempia vaihtoehtoja tai edes vaihtoehtoja erilaisten tarpeiden ihmisille ja erilaisille elämäntavoille. Samat vallanpitäjät päättävät myös laeista ja toimeenpanevat niitä. Tällainen keskitetty valta on vallanjako-opin periaatteiden vastaista.

Kuluttajillakin on taloudellista valtaa: ihmiset vaikuttavat ostopäätöksillään siihen, mitä tuotetaan ja ketkä tuottavat.

Wikipedian määritelmä

Wikipedian mukaan taloudellista valtaa on useaa tyyppiä. Seuraavassa käännökset ovat epävirallisia.

• Markkinavalta on kyky nostaa tuotteen hinta yli marginaalikustannusten.
  • Monopolivoima on erityisen vahva muoto tästä.
• Ostovoima on se, paljonko hyödykkeitä jollakin rahamäärällä saa. Se on siis rahasumman suuruus jaettuna hintatasolla.
• Luokkavoima on Marxin teoriassa tilanne, jossa kapitalistit omistavat tuotantovälineet (kuten nyt pitkälti on) ja voivat siksi riistää työläisiä. Oikeasti he eivät riistä työläisiä vaan tarjoavat suostuvaisille aikuisille rahakkaita työtehtäviä. Niistä köyhimmätkin työläiset saavuttavat elintason, joista entisaikojen ihmiset eivät osanneet unelmoidakaan.

Lisää esimerkkejä: https://en.wikipedia.org/wiki/Economic_power Näitä ovat markkinavalta eli kyky nostaa hinta marginaalikustannusten.

Toisinaan myös rankataan eri valtioiden taloudellista valtaa suhteessa toisiinsa.

Poliittinen valta on pelottavaa toisin kuin taloudellinen "valta"

Liberaalissa maassa taloudellisella vallalla ei voi työntää paljon enempää kuin narullakaan. Jos joku omistaa yli puolet vauraudesta, hän ehkä voi jo painostaa muita merkittävästi enemmän kuin henkilö, jolla on paljon sosiaalista tai seksuaalista valtaa. Yhdysvaltojen rikkain mies Jeff Bezos omistaa 0,11 % kotitalouksien vauraudesta, ei 50 %.

Ihmiset pelkäävät Trumpia ja Putinia paljon enemmän kuin Jeff Bezosia ja Warren Buffettia, syystä. Taloudellisen ”vallan” vaarallisuus on marginaalista.

Ei-liberaalissa maassa poliitikot voivat suosia rahakkaita ihmisiä pelottavan paljon sääntelemällä taloutta. Siksi perustuslain pitäisi kieltää valtiota puuttumasta talouteen, ainakaan tiukkaan rajattua minimiä enempää. Tällöin yrityksetkään eivät tuhlaisi resurssejaan poliitikkojen korruptoimiseen – eivätkä etujärjestöt, vaan tekisivät itse asioita paremmin.

Lisää: https://vapaasana.net/2004/07/24/taloudellinen-valta-ja-poliittinen-valta-on-pidett-v-erill-n

Aiheesta muualla

• Taloudellinen valta pitää hajauttaa, ei keskittää valtiolle, Vapaasana.net, 2018.
• Taloudellinen valta ja poliittinen valta on pidettävä erillään, Vapaasana.net, 2004.
• What is the difference between economic power and political power?, Capitalism FAQ