Tekoäly
Tekoäly
Vladimir Putinin mukaan tekoälyn kehittelyn voittajasta tulee maailman valtias. Kiina haluaa olla vuoteen 2030 mennessä maailman johtava tekoälymaa. Se aikoo kouluttaa viisi miljoonaa uutta tekoälyosaajaa. Kiinan tekoäly-yritykset saavat enemmän rahoitusta kuin Yhdysvaltojen, ja maan tekoälypatenttien määrä on kovassa kasvussa.[1] Venäjä on erikoistunut roboottisiin asejärjestelmiin. Kiina tavoittelee johtoasemaa tekoälyssä ja tekoälyn sotilaskäytössä.[2]
Perinteisessä aseteknologiassa lännen etumatka on suuri, mutta tekoälyä hyödyntävässä teknologiassa se on jo melkein olematon. Tämä laskee voimankäytön kynnystä, esimerkiksi Kiinan Taiwania vastaan. Tiedon keräämisen rajoittaminen direktiiveillä haittaa kehitystä länsimaissa muttei kilpailijoilla.[2]
Väärennökset
Väärennettyjä valokuvia ja videoita on yhä vaikeampi erottaa aidoista. Siksi voi käydä niinkin, että sotilaalliset päätöksentekijät uskovat väärennökseen tai eivät usko näkemäänsä.[2]
Joukkovalvonta ja yksityisyyden puute
Malline:Pääartikkeli Monen asiantuntijan mukaan tiedon keräämistä ei pitäisi rajoittaa paljon. Muutenhan sotilaalliset vastustajat etenevät tekoälyssä nopeammin, koska heitä direktiivit eivät jarruta.[2]
Kehitys tapahtuu yrityksissä
Ennen sotilasteknologia syntyi julkisen rahoituksen tuella ja sen siviilisovellukset syntyivät myöhemmin. Nykyään innovaatiot syntyvät yleensä yrityksissä, siviilikäyttöön, ilman valtion ohjausta, mutta tekoälyinnovaatioiden sovellukset sotilaskäyttöön syntyvät pian sen jälkeen. Ne ovat keskeisessä roolissa aseteknologian kehityksessä.[2]
Viitteet
- ↑ Kiina haluaa takaisin maailman valtiaaksi Helsingin Sanomat. 4.3.2018.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Essee: Kuka päättää, milloin tekoäly tappaa? (sivu B 10) Helsingin Sanomat. 17.11.2019.
