Työttömyysputki

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Työttömyysputki eli eläkeputki tarkoittaa, että tietynikäinen työtön saa ansiosidonnaista korvausta vuosien ajan eläkeikäänsä asti tekemättä työtä.

Eläkeputken poistaminen olisi professori Roope Uusitalon mukaan useimpien ekonomistien kärkiratkaisu työllisyyden ja julkisen talouden parantamiseen.[1] 84 % ekonomisteista kannatti työttömyysputken poistamista, 3 % (yksi ekonomisti) vastusti. Varmuuspainotetut luvut olivat 91 % ja 0 %.[2]

Vatt:n tutkimukset ovat osoittaneet selvästi työttömyysputken heikentävän ikääntyvien työllisyyttä. Putken poistaminen parantaisi työllisyyttä.[3]

Sosiaalipolitiikan tutkija, Kelan ryhmäpäällikkö Minna Ylikännön mukaan työttömyysputken oikeudenmukaisuus on kyseenalainen, koska se kohdistuu vain yhteen ikäryhmään.[3]

Vatt:n tutkimukset ovat osoittaneet työttömyysputken lisäävän työttömyysriskiä. Putken alaikärajan kohdalla työttömyysriski voi olla kolminkertainen. Putki syrjäyttää ikääntyneitä työelämästä. Sen on katsottu kannustavan ikäsyrjintään ja passivoivan työttömiä.[4] Se saa irtisanomiset kohdistumaan iäkkäisiin työntekijöihin ja vähentää heidän kannustimiaan pysyä työpaikassaan tai hankkia uusia töitä.[5]

Suomessa "työttömyysputken" alarajaa on monesti nostettu, ja aina sen kohdalla on ollut korkea työttömyyspiikki, mikä summautuu kolmesta vaikutustekijästä: 1. osa työttömiksi jäävistä ei viitsi hakeutua töihin, jos saa muuten ansiosidonnaista, korkeampaa korvausta loppuelämänsä, 2. osa ihmisistä valitsee jättäytyä työttömäksi juuri silloin, kun tuo mahdollisuus avautuu, ja 3. työnantajat olettavat kohdat 1. ja 2. pätevät työntekijöihin. [6]

Esimerkiksi työttömyysputken alaikärajan noston 57 vuodesta 58 vuoteen laskettiin laskevan 57-61-vuotiaiden työttömien väestöosuutta 0,8 %-yksiköllä (tarkoittaa työttömyyden laskua suuremmalla prosenttiyksikkömäärällä, koska se lasketaan osuutena työvoimasta eikä väestöstä) ja nostavan heidän työllisyyttään 0,7 prosenttiyksiköllä. Ikärajan nosto useammalla vuodella vaikuttaisi enemmän.[7]

29 % lisää työaikaa ja 22 000 euroa

Eläkeputken leikkaaminen kahdella vuodella pidensi työuria 7 kuukaudella ja tuotti 22 000 euron lisäansiot niille, joita uudistus koski. Professori Roope Uusitalon mukaan tämä Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan artikkelin (2020) tulos oli selkeä. Työttömyyseläkeputken poistaminen onkin harvoja työllisyysesityksiä, joiden vaikuttavuudesta on tieteelliset kriteerit täyttävä näyttö.[8]

Viitteet

  1. Työllisyyden Suomen ennätys (10/2020, sivu 17. "olisi kevään kehysriihi hyvä hetki nostaa pöydälle ehdotuksia, jotka kohentaisivat sekä työllisyyttä että julkisen talouden tilannetta. Useimpien ekonomistien listan kärjessä olisi eläkeputken poistaminen.") Suomen Kuvalehti. 6.3.2020.
  2. Eläkeputken poisto kohentaisi työllisyyttä Ekonomistikone. 5.2.2020.
  3. 3,0 3,1 Työttömyystukia saa noin 300 000 suomalaista – Näillä keinoilla hallitus voi pian yrittää saada heitä töihin Helsingin Sanomat. 13.1.2020.
  4. Työttömyysputken imu voi olla liiankin vahva Helsingin Sanomat. 1.2.2010.
  5. Hallituksen työllisyyskiista kiteytyy yhteen tukeen: Grafiikat näyttävät, miksi eläkeputken poistosta nyt väännetään Helsingin Sanomat. 14.9.2020.
  6. Karkeasti seuraavasta: "Työttömyysputken imu voi olla liiankin vahva", Piia Elonen, HS 1.2.2010. SAK:n vastustava mielipidekirjoitus (HS 2.2.) ei löytänyt yhtään syytä sille, miksi moninkertainen piikki on juuri putken alkukohdassa.
  7. Ikääntyvien työttömyys ja työttömyysputki (03/2011, sivu 58) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA. 2011.
  8. Päätöksiä epävarmuudessa (SK 38/2020, sivu 16) Suomen Kuvalehti. 18.9.2020.

Katso myös