Ukraina

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Ukraina oli Neuvostoliiton toiseksi tärkein osavaltio (neuvostotasavalta). Maa itsenäistyi vuonna 1991. 45 miljoonaa asukasta.

Holomodor eli "nälällä tappaminen" oli Ukrainan "holokausti", jossa Neuvostoliiton johto murskasi uhmakkaan nationalistisen osavaltionsa tahallisella, arviolta 3 - 14 miljoonaa ihmistä vuosina 1932-33 surmanneella nälänhädällä. Vaikka johto tiesi nälkätilanteen etukäteen, se pakko-otti yli kolmanneksen Ukrainan viljasta heikentääkseen pelkäämäänsä Ukrainaa.

Vuonna 2008 Putin uhkasi: "Jos Ukraina menee Natoon, se menee ilman Krimiä ja itää".[1] Novaja Gazetan julkaisemien asiakirjojen mukaan Putinin hallinnon helmikuun 2014 alussa saama suunnitelma esitti, että Ukrainan presidentti Viktor Janukovytšin mahdollisesti siirtyessä syrjään Venäjän tulisi irtauttaa Ukrainan alueita separatistisesti ja liittää ne Venäjään,[2] kuten myöhemmin tehtiinkin. Kansan enemmistö ei halunnut tätä, edes noilla alueilla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022

Sotilasasiantuntija Edward Luttwak sanoi Die Weltille, että Saksa aiheutti Ukrainan-sodan, koska 23.2.2022 (sodan aattona) liittokansleri Olaf Scholz (SPD) näytti "vihreää valoa Putinille" sen sijaan, että olisi ilmoittanut hyökkäyksen johtavan vastatoimiin, kuten Nord Stream 2 -hankkeen pysäyttäminen ja asetoimitukset Ukrainaan.[3]

Leonid Kutšma

Leonid Kutšma (s. 1938) oli Neuvostoliiton suurimman ohjustehtaan johtaja ja vuosina 1981-1991 Ukrainan neuvostotasavallan kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen. Presidentiksi hänet valittiin vuosina 1994 ja 1999.

"Kutšmalla epäiltiin olevan osuutta syyskuussa 2000 tapahtuneeseen hallitusta korruptiosta ja rahanpesusta syyttäneen toimittaja Georgi Gongadzen murhaan, mikä johti sisäpoliittisen luottamuksen menettämiseen. Vuonna 2009 kiinni saatu ja murhan tunnustanut entinen sisäministeriön kenraali Oleksi Pukatš on todistanut toimineensa Kutšman käskyn perusteella. " (Wp)

"Marras-joulukuussa 2004 käydyissä presidentinvaaleissa Leonid Kutšman tukema ehdokas ja hänen entinen pääministerinsä Viktor Janukovytš hävisi länsimieliselle nationalistille Viktor Juštšenkolle." (Wp)

Viktor Janukovytš

Korruptoituneen presidentti Kutšman tukema Viktor Janukovytš "valittiin" niukasti presidentiksi vuonna 2004, mutta tulosta pidetään väärennettynä ja se käynnisti väkivallattoman kansannousun, "Oranssin vallankumouksen". Korkein oikeus uusi toisen kierroksen ja vallankumouksen ehdokas Viktor Juštšenko voitti. Janukovytšin blokin katsottiin aiemmin myrkyttäneen Juštšenkon. Juštšenko kuitenkin pilasi suosionsa ja helmikuussa 2010 Viktor Janukovytš voitti vaalit ja sulki vastustajansa Julija Tymošenkon vankilaan. EU on pitänyt tuomiota poliittisena.

Kansannousu 2013-2014 ja Venäjän hyökkäys

Presidentti Viktor Janukovytš ei ole halunnut kitkeä korruptiota eikä vahvistaa demokratiaa ja taloutta vaan on haalinut valtaa ja ajanut lähipiirinsä etua. Viimeinen pisara oli, kun syksyllä 2013 presidentti Viktor Janukovytš hylkäsi EU:n kauppa- ja yhteistyösopimuksen Venäjän mieliksi. EU ei ollut suostunut tinkimään oikeusvaltiokriteereistä. Ainakin 100 000 Janukovytšille suuttunutta mielenosoittajaa valtasi Kiovan kadut. [4]

Mielenosoitukset käynnisti afgaanitoimittaja Mustafa Nayem pyytämällä sosiaalisessa mediassa opiskelijoita mielenosoituksiin Eurooppa-suuntauksen puolesta Maidan-aukiolle. Kumous oli klassinen kansannousu. New York Review of Booksin Timothy Snyder kirjoittaa, että presidentti Janukovytš oli rikollinen, varas ja raiskaaja, mutta eräs tuomari suostui hävittämään dokumentit hänen rikoksistaan ja hän sitten nimitti tämän korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi. Hänen virkamiehensä takavarikoivat pienyrittäjien voitot mielivaltaisin perustein. Kymmeniä miljardeja hävisi valtion budjetista ja hänen hammaslääkäripojastaan tuli äkkiä upporikas. [5]

Helsingin Sanomien mukaan ukrainalaiset ovat kiistatta tyytymättömiä Janukovytšiin ja Ukrainan nykytilaan mutta oppositio on hajanainen. [4]

Helmikuussa 2014 Putin vaati Janukovytshiltä voimatoimia mielenosoittajia vastaan ja lupasi vastineeksi 1,5 miljardia lainaa. Janukovytsh lähetti poliisin erikoisjoukkojen tarkka-ampujia talojen katoille, joilta käsin ampuen he tappoivat ja haavoittivat mielenosoittajia. Mielenosoitukset kuitenkin jatkuivat kansan enemmistön tuella ja lopulta Janukovytsh pakeni maasta. Ukrainanvenäläisetkin halusivat pysyä osana Ukrainaa eivätkä enää pääosin tukeneet Janukovytshiä.

Parlamentti nimitti väliaikaisen presidentin sijaisen ja julisti uudet vaalit toukokuulle.

Putin vastasi miehittämällä Krimin. Ks. Krim.

Väkivalta mielenosoittajia vastaan

Terveysministeriön mukaan suurmielenosoitusten pysäyttämiseen käytetty väkivalta johti 103 ihmisen kuolemaan, 166 ihmisen katoamiseen ja 1528 ihmisen loukkaantumiseen. Pääsyyttäjä kertoi presidentti Janukovitsin ammuttaneen mielenosoittajia. Pelkästään 20.2. kuoli 53 ihmistä, ja epäiltyjä on pidätetty Kiovan erikoispoliisin "mustan yksikön" tarkka-ampujaryhmästä.[6]

Venäjän tarkka-ampujat tappoivat mielenosoittajia ja poliiseja?

Iltalehden toimittaja Tommi Parkkosen mukaan näyttää siltä, että Venäjä lähetti erikoisjoukkojaan ampumaan Ukrainan lakkautettujen erikoisjoukkojen kanssa sekä opposition mielenosoittajia että poliiseja, jotta se saisi tekosyyn miehittää Krimin. Parkkonen kirjoitti nähneensä 20.2.2014, että opposition mielenosoitusta ammuttiin suunnasta, jossa "poliisin erikoisjoukkojen tarkka-ampujat olivat asemissa hallintokorttelin rakennuksissa." Opposition Ostap Kryvduk kertoi mielenosoittajien saaneen kiinni kaksi tarkka-ampujaa, joista toisella oli Venäjän passi. Myös Krimin Simferopolissa Parkkonen raportoi tilanteesta, jossa tarkka-ampujat ampuivat sekä ukrainalaissotilaan että Venäjän kodinturvajoukkojen sotilaan. Helmikuisesta kokemuksestaan kirjoittamaansa artikkelia Parkkonen ei julkaissut, mutta lisätodisteiden kerryttyä hän 4.4. kirjoitti aiheesta. [7]

Myös Daily Beast -lehden saamat kuvat näyttävät todistavan Ukrainan turvallisuusjoukkojen ampuneen mielenosoittajia. Entinen varasisäministeri Hennadi Morsal sanoi, että sisäministeriön ja turvallisuuspalvelun joukot määrättiin tappamaan myös poliiseja, jotta mielenosoittajia voisi syyttää tästä ja saataisiin veruke mielenosoitusleirin väkivaltaiseen purkuun. [8]

Itä-Ukrainan sota 2014-

Kremliä lähellä oleva, Venäjän euraasialaisuusaatteen pääideologina pidetty Aleksandr Dugin uhkasi maalis-huhtikuussa Itä-Ukrainan kaupunkeja taisteluilla maalis-huhtikuun vaihteessa. [9] Venäjä oli siirtänyt Ukrainan Itärajalle 40 000 sotilaan tasokkaat joukot, jotka Naton komentajan mukaan pystyisivät 3-5 päivässä valtaamaan Ukrainan itä- tai eteläosat tai jopa yhdistämään Transnistrian Venäjään. [10]

Daily Beast kertoi Venäjän lähettäneen vakoojia ja sabotöörejä rajan yli.[11]

Maaliskuun 2014 alussa sadat Venäjä-mieliset osoittivat mieltään uutta hallintoa vastaan Harkovassa Lenin-patsaan juurella. He eivät halunneet eroa Ukrainasta vaan aluehallintoa. Heidän mielestään se, että kansannousussa kaadettiin muiden kaupunkien Lenin-patsaita, on todiste kansannousun fasistisuudesta. Itä-Ukrainan on Venäjän valtiontelevision levittämän Kremlin propagandan varassa. Samassa Itä-Ukrainan kaupungissa oli ollut kansannousussa tuhansia länsimielisiä mielenosoittajia. [12]

Suomen Sotilaan päätoimittaja vertasi Krimin miehitystä Hitlerin Itävallan-miehitykseen ja mahdollista hyökkäystä Manner-Ukrainaan Tshekin miehitykseen.[13][14]

Kesäkuun 2014 alkuun mennessä kapinallisten tueksi saapui Venäjän sotilastiedustelu GRU:n Vostok-pataljoonan taistelijoita. Nämä ottivat haltuunsa kapinallisten päämajan Donetskissa. [15]

18.7.2014 Malesian Airlinesin lento MH17 putosi kapinallisalueelle. Kaikki 298 matkustajaa kuolivat. Itä-Ukrainan kapinallisten johtaja "Igor Strelkov" eli Igor Girkin ilmoitti Vkontaktessa kapinallisten ampuneen lentokoneen alas mutta poisti viestin myöhemmin. Myöhemmin Strelkov vihjasi, että ruumiit olivat ehkä jo olleet päiviä kuolleita. [16]

Useat seikat osoittavat Venäjä-mielisten pudottaneen koneen.[17] Yhdysvaltojen tiedustelulähteiden mukaan Venäjä oli toimittanut kapinallisille BUK-M1-ohjusjärjestelmän, jollaisella kone ammuttiin alas.[18]

http://maailmajapaikat.blogspot.fi/2014/07/venalaisterrorismi-ja-malesialaiskone.html

Yhdysvaltojen mukaan Venäjä tulitti Itä-Ukrainaa tykeillään rajan yli ja lähetti vähintään pataljoonan viikossa, myös malesialaiskoneen tuhoamisen jälkeen. Heinäkuun 2014 lopulla Ukrainassa oli jo 15 000 venäläissotilasta. [19]

Itä-Ukrainan hallinto

Bild-lehden saaman asiakirjan mukaan Venäjän valtionhallinto päättää Itä-Ukrainan asiat pieniä yksityiskohtia myöten samoin kuin Venäjän sisäisistä asioista. "Varjohallitusta" johtaa Venäjän varaministeri Sergei Nazarov raportoiden varapääministerille. Korkeat Venäjän viranomaiset ovat pitäneet asiakirjaa aitona.[20]

"Kansantasavaltojen" eli kapinallisalueiden johto muodostuu venäläisistä, entisen valtapuolueen jäsenistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. ICG:n raportissa johto myönsi roolinsa erittäin rajoitetuksi. "Kapinan" tavoitteen katsotaan olevan Ukrainan pitäminen heikkona.[21]

Venäjä-mieliset ja Ukraina-mieliset

Aleksanteri-instituutin Ukraina-opintokokonaisuuden opettaja Arseniy Svynarenko kertoi, että Ukraina on yhtenäisempi kuin usein väitetään. Jopa itäukrainalaisista vain aivan marginaalinen osuus toivoo yhdistymistä Venäjän kanssa. Nämä ovat lähinnä Neuvostoliittoa takaisin toivovia vanhoja ihmisiä. Vaikka vain 38 % käyttää ukrainaa arkikielenä, 78 % pitää itseään etnisinä ukrainalaisina. [22]

Krimillä kevään 2012 nuorisopolitiikaa pro graduunsa tutkinut antropologi Emma Rimpiläinen sanoi, että jopa Krimin pieni "Venäläinen yhtenäisyys" -puolue oli tuolloin jo hyväksymässä Krimin kuulumisen Ukrainaan. Rimpiläinen ei havainnut pahoja jännitteitä venäläisenemmistön sekä tataari- ja ukrainalaisvähemmistöjen välillä, vaikka venäläisnuorisopoliitikot puhuivatkin sorrosta. Koulutus oli enimmäkseen venäjänkielistä. [23]

Venäjänkielinen keskiluokka oli keskeisessä roolissa Maidan-vallankumouksessa. Sananvapaus Venäjällä on rajoitettu, mutta Putinille on ongelma, että Ukrainassa on nyt huomattava vapaa venäjänkielinen media. Venäjän tv syyttää juutalaisia holokaustista. Izvestija-lehti rehabilitoi Hitlerin järkevänä valtiomiehenä, jota länsi painosti järjettömästi. Venäjän lipun Donetskissa nostanut mies oli uusnatsijärjestön jäsen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan käyttää etnistä väkivaltaa.[24]

Neuvostojärjestelmien paluu

Kapinallisten kaipuu Neuvostoliiton aikoihin näkyy uutistoimisto AFP:n mukaan monin tavoin. Turvallisuusviranomainenkin on nimetty Stalinin salaisen poliisin mukaan, oikeusjärjestelmä Neuvostoliiton mallin mukaan ja nuorten pioneeritoimintaa levitetään. Kapinallisjohtaja Aleksandr Zahartšenkon mukaan Neuvostoliitto oli "upea maa", "Eurooppa ja muut maat olivat kauhusta jäykkinä edessämme." Stalinin muotokuviakin ilmestyi Donetskin keskustaan, vaikka aikanaan miljoonat ukrainalaiset kuolivat Stalinin sortotoimiin ja nälkään. [25]

Propaganda

The Guardian kirjoitti Venäjän valheellisen propagandan kuten kansannousun leimaamisen äärioikeistolaiseksi tai venäjänkielisten "vainot" läpäisseen länsimediankin. [26]

Toukokuussa 2014 vastustajat kuvasivat Ukrainan hallintoa "fasisteja puolustaviksi juutalaisiksi".[27]

Putin väitti “natsihomojen” olevan syyllisiä Ukrainan vallankumoukseen. Hänen arvioitiin yrittävän linkittää vastustamansa vallankumouksen vihattuun natsi-Saksaan sekä läntisiin arvoihin kuten homoavioliiton kasvavaan hyväksyntään. [28]

Helsingin Sanomien mukaan Venäjä toistuvasti kiihdytti väkivaltaa Itä-Ukrainassa ja samalla kiisti osuutensa sotatoimiin vaivautumatta juurikaan peittelemään ristiriitaa. Joukkoja ja kalustoa vyöryi Venäjältä Ukrainaan samalla kun maa vakuutti tekevänsä kaikkensa väkivallan lopettamiseksi. Sodan kutsumista konfliktiksi lehti piti harhaanjohtavana (29.8.2014). [29]

Viitteet

  1. ↑ Vielä vuonna 2005 Venäjä toivoi Natolta jäsenkutsua - mutta siinä oli yksi pieni pulma, Talouselämä 15/2016, sivu 65, 18.4.2016.
  2. ↑ Novaja Gazeta: Salainen asiakirja todistaa, että Ukrainan pilkkomista valmisteltiin Venäjällä Helsingin sanomat. 24.2.2015. Helsingin sanomat. Viitattu 24.2.2015.
  3. ↑ Sotilasasiantuntijan mielestä Saksa aiheutti Ukrainan-sodan (sivu A 22) Helsingin Sanomat. 6.6.2022.
  4. ↑ 4,0 4,1 Ukrainalaiset väsyivät odottamaan vapautta, pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 3.12.2013.
  5. ↑ Ukraine: The Haze of Propaganda, Timothy Snyder, New York Review of Books, March 1, 2014.
  6. ↑ Maidanin verilöylyn käskyn antaja oli Janukovits, tarkka-ampujia pidätetty, JUHA-PEKKA TIKKA, Verkkouutiset 5.4.2014.
  7. ↑ Ukrainan kriisi - Totaalisen absurdi väite, Tommi Parkkonen, 4.4.2014.
  8. ↑ Daily Beast: Kuvat paljastavat Kiovan tarkka-ampujat, HS 30.3.2014.
  9. ↑ Suur-Venäjä -ideologin puhelu vuoti: Näin toimimme seuraavaksi, JUHA-PEKKA TIKKA, Verkkouutiset 2.4.2014.
  10. ↑ Russia could achieve Ukraine incursion in 3-5 days - NATO general, Reuters, Apr 2, 2014.
  11. ↑ http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/cnn%20invaasio-17826
  12. ↑ Kiova koventaa kuria Itä-Ukrainassa, Helsingin Sanomat 5.3.2014.
  13. ↑ http://www.suomensotilas.fi/fi/anschluss-ven%C3%A4j%C3%A4ksi
  14. ↑ http://www.suomensotilas.fi/fi/seuraava-siirto
  15. ↑ "Taistelut jatkuvat", Suomen Kuvalehti 23/2014, sivu 11.
  16. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/a1405733677339
  17. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/Nelj%C3%A4+seikkaa+jotka+todistavat+separatistien+pudottaneen+malesialaiskoneen/a1305850137025
  18. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/L%C3%A4hteet+Separatistit+saivat+Buk-ohjukset+Ven%C3%A4j%C3%A4lt%C3%A4++l%C3%A4hettiv%C3%A4t+j%C3%A4rjestelm%C3%A4n+takaisin+peitt%C3%A4%C3%A4kseen+todisteet/a1405819279043
  19. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/USA+Ven%C3%A4j%C3%A4n+tykist%C3%B6+ampuu+rajan+yli+Ukrainaan/a1406181270464
  20. ↑ Saksalaislehti: Itä-Ukrainaa johtaa todellisuudessa Venäjän perustama varjohallitus Helsingin Sanomat. 30.3.2016.
  21. ↑ Oma päätös vai pakko? Helsingin Sanomat. 31.3.2016.
  22. ↑ "Ulkopolitiikka jaka Ukrainaa", Yliopisto 3/2014, sivu 14.
  23. ↑ "Antropologi Krimillä", Elias Krohn, Yliopisto 3/2014, sivu 15.
  24. ↑ Putin’s Project, Frankfurter Allgemeine, 16.4.2014.
  25. ↑ Neuvostonostalgia toi Stalinin takaisin Ukrainan Donetskiin, Helsingin Sanomat ULKOMAAT 19.10.2015.
  26. ↑ Russian propaganda over Crimea and the Ukraine: how does it work?, The Guardian, 17 March 2014.
  27. ↑ "Voitonpäivä palautti N-liitosta tutut termit", Helsingin Sanomat 10.5.2014, sivu A2.
  28. ↑ Putin Claims 'Gay Nazis' Behind Ukrainian Unrest, The Advocate, MAY 16 2014.
  29. ↑ Venäjä käy Ukrainassa sotaa diplomatian verhossa, HS PÄÄKIRJOITUS 29.8.2014.

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Ukraina&oldid=14182”