Veronkierto

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Verosuunnittelu)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Veronkierto tarkoittaa laitonta ja verosuunnittelu laillista tapaa minimoida veroja muodollisesti verosääntöjen mukaisin keinoin.

Veropetos voi olla paitsi veronkiertoa lainsäädännön porsaanreikien avulla myös muodollisestikin laitonta.

Valtiovarainministeri, puheenjohtaja Jutta Urpilainen (sd) sanoi joulukuussa 2012, että varustamon veroparatiisitausta ei tule ratkaisemaan päätöstä tukea varustamolle rakennettavaa laivaa.[1]

Kommunistien rahat otettiin Vasemmistoliitolle veronkierrolla

Suomen kommunistisen puolueen johto siirsi puolueen rahat vasemmistoliitolle. Samalla se yritti piilottaa ne verottajalta "minuuttirahan pyörityksellä" ja "171 miljoonan markan tasekaupalla". Veronkiertoon ryhdyttiin, kun johto oli lainannut 54 miljoonaa markkaa lainvastaisella yhtiölainalla.[2]

SDP kiertää veroja konsernilainoilla

SDP:n lähiyhteisöksi rekisteröity Turun työväensäätiö tuki puoluetta 95 000 eurolla vuonna 2020, samaa luokkaa muulloinkin. Se omistaa valtiontuilla rakennettuja vuokrakoteja. Sen omistama harjoitushalliyhtiö välttää verot tappiollisella tilinpäätöksellä, joka johtuu vain Turun työväensäätiöltä otetun lainan korkeista koroista. Säätiö puolestaan maksoi 1,5 miljoonan euron voitoistaan vain 902 euron verot vuonna 2019. Turun kaupunki maksaa terveysasemastaan vuokraa säätiölle, joka Iltalehden mukaan kierrättää näin kaupungin rahoja SDP:n vaalikampanjoiden rahoitukseen.[3]

Myös moni muu demaritoimijoiden yhdistys on saanut ay-rahoja tai esimerkiksi nuorten virkistäytymiseen tai työttömien palveluihin tarkoitettuja julkisia varoja ja rahoittanut SDP:n vaalikampanjoita.[3]

Ay-liikkeen veronvälttely

Professori Matti Virenin mukaan Hakaniemessä on Suomen veroparatiisi. Kotitaloudet saavat vähentää verotuksessa ammattiliitoille maksamansa rahat ja ammattiliitot eivät itse maksa mitään veroja, koska ne tulkitaan "yleishyödyllisiksi yhteisöiksi". Niiden pääomatulotkin ovat verottomia eikä niiden tarvitse julkaista taseitaan eikä tuloslaskelmiaan toisin kuin säätiöiden, vaikka ne saavat satojen miljoonien eurojen verotuet.[4]

Ministeri Iiro Viinasen mukaan ay-liike paheksuu verovapauksia, verottomia tuloja ja sijoituksia ulkomaille mutta harjoittaa niitä itse. “Yleishyödyllisinä” ne eivät maksa veroja, lakkoavustuskin on tuponeuvotteluissa sovittu (saajalleenkin) verovapaaksi, ja liitoilla on näistä kerättyjä suuria sijoituksia, ulkomaillakin. Pelkästään jäsenmaksuista valtio menettää sadan miljoonan verotulot.[5][6]

Näkökulma: Ay-liike rahastaa asunnoilla verovapaasti satoja miljoonia - Rinne, Harakka ja Andersson vaikenevat, Iltalehti 10.06.2018.

Suomessa ei aggressiivista verosuunnittelua

Kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helmisen mukaan Suomesta ei Finnwatchin selvityksessä löytynyt lainkaan tarkoitushakuista aggressiivista verosuunnittelu ja koko raportti oli tarkoitushakuinen, yllätyksetön ja turha. Se, että Suomessa on verokonsultointia harjoittavia yrityksiä, on hänen mukaansa hyvä asia. Veronkierto on muuttunut koko ajan monin tavoin hankalammaksi.[7]

Veronkierto aiheuttaa yli tai alle 100 miljardin dollarin menetykset maailmassa, estoyritys ehkä enemmän

Aalto-yliopiston professori Tomi Viitalan mukaan ei ole olemassa luotettavia arvioita veronkierron aiheuttamista tulonmenetyksistä Suomessa tai juuri muuallakaan.[8]

Maailmassa verosuunnittelu aiheuttaa Oecd:n arvion mukaan yli 100 miljardia dollarin menetykset, Euroopan Unionin alueella europarlamentti puhuu noin 60 miljardin euron menetyksestä. HS-taloustoimittaja Paavo Teittinen kirjoittaa, että vaikka arviot olisivat oikein, se ei tarkoittaisi, että koko summaa voisi saada takaisin, ja yritys estää verosuunnittelu voi tulla Viitalan mukaan hyötyjä kalliimmaksi, koska se vaikuttaa yritysten ja yksityisten käyttäytymiseen. Etenkin Suomen kaltaiset pienten kotimarkkinoiden vientivetoiset taloudet ovat varmimmin häviäjiä yrityksessä suitsia veronkiertoa. Kiina ja Intia olisivat todennäköisempiä voittajia.[8]

Väite, että EU-tason menetys olisi 1000 miljardia euroa vuodessa, on peräisin Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän teettämästä selvityksestä, jonka takana olevia menetelmiä pidetään epäluotettavina. Jopa Tax Justice Networkin arviossa koko maailman menetykset ovat luokkaa 189 miljardia dollaria koko maailmassa.[9]

Tohtori Heikki Pursiaisen mukaan Thomas Pikettyn oppilas Gabriel Zucman on esittänyt, että veroparatiiseihin piilotettu yksityishenkilöiden finanssivarallisuus aiheuttaisi 70 miljardin euron veromenetyksen vuonna 2014.[10] Se olisi nimellisesti promille, PPP:nä 0,07 % maailman kansantuotteesta, joten Suomen luku olisi noin 180 - 270 miljoonaa euroa, jos veronkiertomme olisi keskitasoa. Professori Tomi Viitalan näkemyksen perusteella tämäkin luku on epävarma ja siitä valtion toimet tuottaisivat vain osan elleivät jopa tappiota.

EU:ssa menetettäisiin siis verosuunnitteluun noin 60 miljardia euroa, josta Viitalan mukaan vain osa tai ei mitään on saatavissa valtion toimin, siis ehkä 0-10 miljardia euroa olisi pois EU-valtioiden rahankäytöstä. Silti Timo Harakka väittää luvun olevan 1000 miljardia euroa ja muu punavihreä oppositio ja kokoomuslainen puhuvat olennaisesti yhtä perättömiä.

  • Ville Niinistö (vihr): "Verovälttelyn arvioidaan aiheuttavan EU:n jäsenmaille vuosittain jopa tuhannen miljardin euron verotulojen menetykset. ... Se on suoraan pois julkisten hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta." (lähde)
  • Timo Harakka (sd): "Euroopan unioni menettää joka vuosi jopa tuhat miljardia euroa aggressiiviseen verosuunnitteluun. ... Syy siihen, että "ei enää ole varaa", on se, että varat on varastettu." (lähde)
  • Li Andersson (vas): "valtioilta jäävät puuttumaan verotuloja eri arvioista riippuen jopa 1000 miljardia euroa joka vuosi verovälttelyn ja verokierron seurauksena, vain Euroopan unionin alueella. Euroopan parlamentin tilaaman tuoreen selvityksen mukaan" (lähde)
  • Sirpa Pietikäinen (kok): "EU-komissio on arvioinut, että verokato nousee 1 000 miljardiin euroon." (lähde)

Zucmanin vasemmistolainen arvio on todennäköisesti yläraja. Jos siitä osa on verosuunnittelua ja osa veronkiertoa, ja kotitalouksien varallisuuteen liittymätön yritysten veroparatiisitoiminta on vähäisempää, veronkierron aiheuttamat menetykset lienevät enimmäkseen duunarien pimeitä keikkoja eikä veroparatiisitemppuja. Oletko maksanut lastenvahdille verottomasti?

Jos olisit opposition edustaja tai rahoittaja Venäjällä tai muussa ei-liberaalidemokratiassa, pitäisitkö varasi piilossa? Rahoittaisitko Venäjän tai Pohjois-Korean militarismia verorahoillasi niin vähän kuin mahdollista? Säästäisitkö ne mieluummin työhön hallitusta vastaan tai muuhun parempaan tarkoitukseen?

Ilman veronvälttelymahdollisuutta myös paljon liiketoimintaa jäisi kokonaan tekemättä ja maailma olisi paljon köyhempi ja kurjempi paikka, oli verotusta tai ei. Paras olisi kuitenkin niin matala ja oikeudenmukainen verotus, että harva kiertäisi veroja. Se myös heikentäisi talouden tehokkuutta ja työllisyyttä paljon vähemmän kuin nykytasoinen verotus.

Yhteydet veroparatiisiin ovat hyväksyttäviä

Helsingin yliopiston kansainvälisen vero-oikeuden professori Marjaana Helminen sanoo, että yrityksen tai henkilön "yhteydet" verokeitaisiin eivät tarkoita, että toiminnassa olisi jotain moitittavaa. Verosuunnittelu on eduskunnan tarpeellisiksi katsomien mahdollisuuksien, kuten vähennysten, laillista käyttämistä. Eduskunnan tehtävä on päättää lakeja säätämällä, miltä osin verosuunnittelua halutaan rajoittaa.[11]

Valtiovarainministeriössäkin työskennellyt veroasiantuntija, oikeustieteen tohtori Janne Juusela sanoo, että verokeitaat eivät auta verosuunnittelussa, koska esimerkiksi osinkotulot sellaisesta verotetaan täysimääräisesti, vaikka EU-maista saadut osinkotulot ovat verottomia. Juuselan mukaan yhteydet perinteisiin verokeitaisiin ovat luultavasti syntyneet yritysostoissa: ostetulla yhtiöllä on ollut tytäryhtiö verokeitaassa.[11]

Ei-perinteisiin verokeitaisiin, kuten Luxemburgiin, tytäryhtiöitä perustetaan esimerkiksi ostettaessa yritys epävakaasta maasta, kuten Venäjältä. Tämä suojaa poliittisilta riskeiltä ja vastuilta, esimerkiksi siltä, että kohdevaltio yrittäisi kaapata yrityksen, kuten Jukos-öljy-yhtiön kohdalla tehtiin.[11]

Juuselan mukaan joissain tapauksissa pyrkimys kotiuttaa voitot johtaisi kaksinkertaiseen verotukseen ja näin ei saataisi investointeja ja työpaikkoja tuovaa rahoitusta. Helmisen mielestä on silti olemassa myös ei-toivottavaa verosuunnittelua, jossa verot kertyvät eri valtioon kuin liiketoiminta.[11]

Verokeitaasta saatujen tulojen jättäminen ilmoittamatta on rangaistavaa verovilppiä.[11]

Helsingin Sanomien mielestä kaikki laillinen toiminta ei ole moraalista, mutta toisaalta verosuunnittelussa ei ole kyse kovin suurista rahoista ja yritysten päätehtävä on kasvattaa yrityksen arvoa. Omistusketjutuksille on paljon hyviä syitä mutta niillä voidaan myös minimoida veroja. OECD pyrkii hillitsemään aggressiivista verosuunnittelua, mutta tästä yrityksestä voi olla Suomelle enemmän haittaa kuin veroparatiiseista.[12]

Viitteet

  1. ↑ Urpilainen: Veronkierto ei ratkaise STX-tukea, Helsingin Sanomat 20.12.2012.
  2. ↑ Poliittinen minuuttiraha - Kommunistisen puolueen perilliset haihduttivat omaisuutensa aatteiden pyörteissä Suomen Kuvalehti. 12.10.2018.
  3. ↑ 3,0 3,1 IL selvitti: Pormestariehdokkaiden vaalirahoitusta piiloon rahaa kierrättämällä Iltalehti. 21.8.2021.
  4. ↑ taloustieteen professori Matti Viren: Hakaniemessä luuraa veroparatiisi 29.9.2014.
  5. ↑ Entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen HS:n mielipidesivuilla: Verovaroin on helppo lakkoilla, Helsingin Sanomat, Politiikka, Ville Eloranta, 16.1.2016.
  6. ↑ Verovaroin on helppo lakkoilla, ministeri Iiro Viinanen, Helsingin Sanomat Mielipide, 16.1.2016.
  7. ↑ Professori: Suomessa verosuunnittelu ei ole ollut aggressiivista – muuhun Eurooppaan verrattuna Yle Uutiset. 13.12.2017.
  8. ↑ 8,0 8,1 Harmaa talous ei ole valtion rahasampo Helsingin Sanomat. 8.4.2016.
  9. ↑ KATRI KOSONEN: MITÄ VEROPARATIISIT MAKSAVAT EUROOPAN UNIONILLE? Faktabaari. 15.5.2014.
  10. ↑ http://www.libera.fi/blogi/verojen-ja-totuuden-valttelysta/
  11. ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 11,4 Vero-oikeuden tuntijat moittivat suomalaista keskustelua verosuunnittelusta Helsingin Sanomat. 17.4.2016.
  12. ↑ Verosuunnittelukin kaipaa rajoitteita (pääkirjoitus) Helsingin Sanomat. 29.4.2016.

Aiheesta muualla

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Veronkierto&oldid=13858”