Sdp

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta SDP)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Sdp eli Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (1903 -) perustettiin vuonna 1899 nimellä Suomen työväenpuolue. SAK nosti puolueen puheenjohtajaksi monista talousrötöksistä tunnetun Antti Rinteen, vuonna 2014. Edeltäjä oli asiaosaamiseltaan heikkona pidetty Jutta Urpilainen. Häntä edelsi "taitavaksi kampittajaksi" valtamediassa luonnehdittu mutta epäsuosittu SAK-agitaattori Eero Heinäluoma, joka Urpilaisen epäonnistuttua nostettiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi vuoden 2010 alussa.

SDP:n jäsenten keski-ikä on yli 60 vuotta.[1][2]

Heikkoudet

HS-analyysin mukaan "Puheenjohtajan [Jutta Urpilainen] asema on heikko ja uskottavuus horjuu", ja Sdp on "Ikääntyvä puolue, jonka olemassaolon merkitystä on vaikea määritellä". Lisäksi Sdp " kantaa repussaan yhteiskunnallista asemaansa menettäneen ay-väen taakkaa. Puoluetta on vaikea uudistaa, sillä väistämättä joku peruskannattajista loukkaantuu." Vahvuutena nähtiin lähinnä vain se, että lama-aikoina oppositiopuolueiden kannatus nousee yleensä erityisen paljon (tosin nyt Sdp:n kannatus on erityisen matala, 20,5 %). [3][4][5]

Vaalirahoitusskandaali

Vuonna 2009 nousi skandaali kolmen suuren puolueen ja Vasemmistoliiton vaalirahoituksesta.

Palkansaajasäätiö on tukenut Tarja Halosen vaalikampanjaa sääntöjensä vastaisesti 5000 eurolla (2006). Urheiluopistosäätiö on tukenut Sdp:tä 10 000 eurolla ja Jani Sievistä (sd) 1400 eurolla sääntöjensä vastaisesti. Riihi-säätiö on vuosien ajan tukenut useita Sdp:n ehdokkaita sääntöjensä vastaisesti (sääntöjen mukaan säätiön tarkoitus on mm. edistää biodynaamista viljelyä). Keskusta-taustainen Nuorisosäätiö on samaan tapaan toiminut säätiölakia vastaan kuin Sdp:n ja Vasemmistoliiton lähipiirin vallassa olevat säätiöt; rahoitusta nämä ovat saaneet mm. RAY:ltä. [6][7]

Työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen, entinen Sdp:n puoluesihteeri, jakoi työeläkevakuutusyhtiön rahaa Sdp:lle, Keskustalle ja Kokoomukselle vuoteen 2008 asti. Sen jälkeen tuki on tapahtunut seminaarilippuostoin.[8]

Jäsenetkään eivät hyväksy vasemmiston ay-tukea

35 % ammattiliittoihin kuuluvista ja 35 % koko kansasta hyväksyy vasemmistopuolueiden ammattiliitoilta saaman vaalirahoituksen, suurin osa kummistakin suhtautuu tukeen kielteisesti.[9]

Myöhemminkin työntekijöiden ay-jäsenmaksuista Sdp:lle ja Vasemmistoliitolle siirretyt rahat herättivät pahennusta. Esimerkiksi vuonna 2007 pelkästään Sdp:lle annettiin noin 400 000 euroa, josta 113 000 tuli JHL:ltä [10]. Kyselyssä 77 % ja 68 % kansasta hyväksyi kansalaisten ja yritysten tuen puolueille mutta vain 44 % ja 25 % ay-liikkeen ja valtionyritysten tuen puolueille[11].

Urheiluopistosäätiö

8.11.2010 Krp päätti aloittaa esitutkinnan demarien johtamasta Urheiluopistosäätiöstä, rikosnimikkeenä luottamusaseman väärinkäyttö. Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mielestä rikkomus vaikuttaa "aika selkeältä" ja jo epäilyä "vakavana paikkana" Sdp:lle ja koko suomalaiselle politiikalle. Säätiö on tukenut Tarja Halosta 10 000 eurolla (2006) ja Jani Sievisen EU-vaalikampanjaa 5 000 eurolla (2009). Kaikkiaan PRH:n arvion mukaan säätiö on käyttänyt 34 000 euroa mm. taulukauppoihin sääntöjensä vastaisesti. [12]

Säätiön valtuuskunnassa ovat mm. Paavo Lipponen (pj.), kaupunginvaltuutettu Arto Bryggare, kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma ja pääjohtaja Erkki Liikanen. Hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola on Sdp:n entinen kansanedustaja. [12]

Oikeus lakkautti Riihi-säätiön välittömästi

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Sdp:tä lähellä olevan, sosiaalista asuntotoimintaa valtion tuella rahoittaneen Riihi-säätiön toiminnan välittömästi lakkautettavaksi heinäkuussa 2010[13] ja säätiön johtaja sai KKO:ssa vankeutta 2 v. 10 kk, vahingonkorvausvaatimukset ovat noin 3,5 miljoonaa euroa.[14] Säätiö oli toiminut sääntöjensä ja säätiölain vastaisesti ainakin vuodesta 1995.[13]

Syyttäjä epäilee säätiön tukeneen "avokätisesti Sdp:n paikallispoliitikkoja" sekä mm. Tarja Halosen presidentinvaalikampanjaa vuonna 2000 vuokra-asujien kustannuksella. Sdp:tä lähellä oleva, parikymppisenä puolueen piirisihteerinä toiminut Riihi-säätiön puheenjohtaja Toivo J. Kanninen oli tukenut myös Martti Ahtisaaren kampanjaa säätiön rahoilla. [15]

Perusteena olivat 12 törkeää avustuspetosta ja 17 törkeää kavallusta. Riihi-säätiö harjoitti "yleishyödyllistä rakennustoimintaa". Valtio tuki kiinteistöyhtiöiden asuntolainoja, ja Kanninen lainasi näitä korotta itselleen ja Riihi-säätiölle korotta. Samaan aikaan Kanninen lähipiireineen lainasi samoille yhtiöille rahaa korolla. Hän sai 400 000 euron laittoman hyödyn. Oikeusprosessi käynnistyi ARA:n rikosilmoituksesta vuonna 2001.[14]

SDP kiertää veroja konsernilainoilla

SDP:n lähiyhteisöksi rekisteröity Turun työväensäätiö tuki puoluetta 95 000 eurolla vuonna 2020, samaa luokkaa muulloinkin. Se omistaa valtiontuilla rakennettuja vuokrakoteja. Sen omistama harjoitushalliyhtiö välttää verot tappiollisella tilinpäätöksellä, joka johtuu vain Turun työväensäätiöltä otetun lainan korkeista koroista. Säätiö puolestaan maksoi 1,5 miljoonan euron voitoistaan vain 902 euron verot vuonna 2019. Turun kaupunki maksaa terveysasemastaan vuokraa säätiölle, joka Iltalehden mukaan kierrättää näin kaupungin rahoja SDP:n vaalikampanjoiden rahoitukseen.[16]

Myös moni muu demaritoimijoiden yhdistys on saanut ay-rahoja tai esimerkiksi nuorten virkistäytymiseen tai työttömien palveluihin tarkoitettuja julkisia varoja ja rahoittanut SDP:n vaalikampanjoita.[16]

Korruptio

Ks. Tradeka.

Kolmen demaripoliitikon epäillään tehneen törkeän avustuspetoksen Jyväskylässä 2014–2017. Syyttäjä vaati heille vankeutta vuonna 2021. Mukana myös törkeä kirjanpitorikos, väärennyksiä, törkeä veropetos ja törkeä velallisen epärehellisyys. ARA-asuntoja ja näiden demarien johtamaa yleishyödyllistä Jyväskylän Hoivapalvelut ry:tä käytetty rikoksiin.[17]

Vantaan asuntokorruptio, SAK ja Sdp

"VVO on suurin valtakunnallinen vuokra-asuntojen omistaja. Sen pääomistajat ovat SAK:n ammattiliitot. Peltomäki ja Tuominen kieltäytyivät haastattelusta."[18]

VVO järjesti Forma-Futuralle asunnon, jossa asuu virkarikoksista syytetyn Vantaan ex-kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen (sd) poika. VVO:n "Johtaja Tapio Päivinen (sd) on ohjannut tiiviisti VVO:n täydennysrakennushankkeita ja istunut samaan aikaan tärkeissä poliittisissa lautakunnissa" Sdp:n luottomiehenä. Vantaa on luovuttanut VVO:lle kymmenenä viime vuonna seitsemän kertaa enemmän tontteja kuin millekään muulle yhtiölle. Tuominen on Peltomäen vaimon lapsuudenystävä, tuntenut Peltomäen yli 50 vuotta. [18]

Peltomäen molemmat pojat asuvat Forma-Futuran omistaja Laila Tuomisen asunnoissa. Toisen niistä Tuominen osti VVO:lta. Päivisellä on tiiviit suhteet Forma-Futuraan. Keskusrikospoliisi tutkii asiaa. [18]

Sdp:n toivo Antti Lindtman on Peltomäen poliittinen kasvatti. "Vantaan tauti" ja "Turun tauti" olivat jo viime vuosisadalla valtakunnanjulkisuudessa, kun poliitikot olivat ottaneet rahaa rakennusalan yrityksiltä rakennusoikeutta, tontteja ja muita miljoonaetuja vastaan.

Peltomäen lahjusvyyhdissä myös VVO:n entinen teknisen yksikön johtaja Tapio Päivinen (sd) sai syytteen törkeästä lahjuksen ottamisesta. Hän oli keskeinen Sdp:n vaikuttaja Vantaalla ja pitkäaikainen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja. [19]

Maahanmuutto / Nationalistinen sosialismi

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma sanoi Uutispäivä Demarissa 21.4.2010 pitävänsä perussuomalaisten hallituspaikkaa "itsestään selvänä"[20].

Heinäluoman mielestä ei ole edellytyksiä lisätä ulkomaisen työvoiman käyttöä ensi vaalikaudella (2011-15)[21], joskin hän ehkä tarkoitti työperäisen maahanmuuton hidastamista. Ainoa vasemmistolainen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd) ja demarinuorten varapuheenjohtaja Teemu Hirvonen arvostelivat lausuntoa[22].

Nurmijärven kaupunginvaltuutettu Ana María Gutiérrez Sorainen erosi jo aiemmin Sdp:n eduskuntavaaliehdokkuudestaan viitaten Jutta Urpilaisen "Maassa maan tavalla" -lausuntoon, koska hän ei "voi hyväksyä puoluejohdon julkisuudessa esittämää suvaitsematonta maahanmuuttopoliittista linjaa"[23].

"Demarien mamu-linja kelpasi edes yhdelle" otsikoi HS, kun Jörn Donnerkin oli määritellyt Sdp:n maahanmuuttolinjan "ällöttäväksi" mutta Mtv3:n haastattelema pakolainen sentään kehui sitä[24]. Pakolainen oli Nasima Razmyar, aktiividemari, joka pyrki demareiden Helsingin kunnallisvaaliehdokkaaksi ja edustaa Sdp:tä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnassa[24]. Vuonna 2011 Razmyar oli Sdp:n kansanedustajaehdokas ja sitten työskenteli Sdp:n kansanedustajille. 2015 valittiin eduskuntaan.

Populismi

HS: "Miksi sitten suurempi osa eduskunnasta kuin kansasta vastustaa rahan lainaamista Kreikalle? - - Jos Sdp olisi hallituksessa, se olisi puoltamassa lainaa aivan samalla tavalla kuin nykyiset hallituspuolueet. Ristiriitaan on yksi itsestään selvä vastaus: lähestyvät eduskuntavaalit. Olipa kyseessä mikä tahansa päätös tai prosessi, puolueet eivät enää tarkastele asiaa siitä näkökulmasta, mikä olisi Suomen, suomalaisten tai Euroopan unionin etu. Asioita katsotaan siitä näkökulmasta, mikä hyödyttäisi omaa puoluetta eniten ensi huhtikuun vaaleissa. Ei pidä ihmetellä, jos politiikassa ei tunnu olevan enää mitään logiikkaa. Vika ei ole omassa ymmärryksessä." [25]

"Valtion roolia perinteisesti korostanut Sdp vastustaa nyt Kreikan tukipakettia. Ensin Sdp alkoi peesata perussuomalaisia maahanmuutossa, ja nyt puolue näyttäisi seuraavan [vahvaa valtiota vastustavaa teekutsuliikettä] myös kansainvälisessä solidaarisuudessa". [26]

Filosofi Tuomas Nevanlinnan mukaan populistit esittävät hyvältä kuulostavia mutta vastuuttomia vaatimuksia usein toivoen, että niillä saa suosiota mutta niitä ei toteuteta, "karjuvat katsomossa sen joukkueen puolesta, jonka häviöstä ovat lyöneet vetoa". Esimerkkinä tästä on hänen mukaansa Sdp:n vastustus Kreikan-tukipakettia kohtaan keväällä 2010. [27]

Ydinkannattajat äärikonservatiiveja

HS:n pääkirjoitustoimittajan mukaan Keskustan ja Sdp:n johtajat haluaisivat olla "edistysmielisiä mutta kannattajien syvät rivit ovat arvomaailmaltaan äärikonservatiiveja"[28].

Talous ja työllisyys kasvuun - ei oikeasti

Vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmassaan Sdp ilmoitti nostavansa työllisyyden 80 %:iin ja sillä ja talouskasvulla säästävänsä vaalikaudella 2023-2027 julkisesta taloudesta 2,5-4 miljardia euroa, vaikka sen esittämät keinot eivät juuri tässä ajassa vaikuta. Keinot olivat päinvastoin lisää rahan käyttämistä eri kohteisiin, kuten peruskouluun, vaikka ne paremmin opetetut lapset olisivat työelämässä vasta paljon myöhemmin. Sdp myönsikin ohjelmassaan, että jos tuloksia ei synny, 2027-2031 menoleikkauksia ja veronkiristyksiä pitäisi olla sitäkin enemmän.[29]

"Kaunainen piikittely"

Puoluesihteeriehdokas Mikael Jungnerin mukaan Sdp:n tulisi luopua vaalikampanjoittensa "kaunaisesta piikittelystä".[30]

Ydinvoima

Demarinuoret vaativat keväällä 2010 Suomeen kolmea uutta ydinvoimalaa, demariopiskelijat eivät myöntäisi lupaa yhdellekään[31]. Eero Heinäluoma kiirehti maaliskuussa ydinvoimalapäätöstä[32] SAK:n tahdon mukaisesti, osan puoluetovereista jarrutellessa. Toukokuun eduskuntakäsittelyssä Heinäluoma arvosteli vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäkeä ydinvoiman vastustamisesta "työministeri jonka pitäisi olla huolissaan suomalaisen työn ja hyvinvoinnin tarvitsemasta energiasta marssii mielenosoituksessa omaa hallitustaan vastaan"[33].

Ristiriitaiset verokannat

"Sdp on sanonut 'ei' arvonlisäveron nostolle, tuloveron korotuksille, kiinteistöveron nostolle ja menokurille ja menojen leikkauksille. He suhtautuvat kriittisesti energiaverojen korottamiseen, eläkejärjestelmän uudistamisesta he eivät suostu edes keskustelemaan, ja nyt he sanovat, että Suomeen ei tarvita ihmisiä tekemään töitä maan rajojen ulkopuolelta." - Anni Sinnemäki, HS 23.8.2010

"'Sinnemäen lausunnoissa oli kaikki näkemykset demareiden kannoista pielessä. Siinä koko haastattelussa ei ollut ensimmäistäkään asiaa oikein', Heinäluoma puhisi. Hänen mukaansa Sinnemäki on keksinyt Sdp:n verokannat 'omasta päästään'." - Eero Heinäluoma HS 23.8.2010

Oikeasti ne kaikki olivat Sdp:n lausunnoista peräisin[34] ja johtavat tiedotusvälineet arvostelivat Sdp:n kaikenvastustamista samaan malliin. Sdp vetosi siihen, että oli tehnyt joka kohdassa hienoisen varauksen.

"Eläkeikää ei saa nostaa"

Ex-valtionvarainministeri Arja Alho (sd) kertoi 7.9.2010, että hänellä nousi "tukka pystyyn" Sdp:n "Ei, ei, ei" -linjasta, jonka mukaan eläkeikää ei saa nostaa eikä eläkkeitä leikata. Alhon mukaan tarvitaan pidempiä työuria. [35]

Eläkeikäisille nuorten rahat

Vuonna 2021 23 demarikansanedustajaa teki kirjallisen kysymyksen työeläkkeiden korottamisen nopeuttamiseksi "puoliväli-indeksillä" ja alle 1 400 euron työeläkkeiden nostamisesta sadalla eurolla kuussa nettona käyttämällä eläkevarojen tuottoja (ks. vappusatanen). Asiantuntijoiden mukaan palkasta nyt perittävät eläkemaksut eivät tahdo muutenkaan riittää ja professori Torben M. Andersenin selvityksen mukaan ilman tätäkin Suomen eläkejärjestelmä on kestämätön ja se takaa korkeat eläkkeet ja vähäisen eläkeläisköyhyyden. Nykyinen "taitettu indeksi" takaa, että työeläkkeiden ostovoima ei heikkene. Sdp:n puoluekokous 2017 torjuikin puoliväli-indeksin.[36]

HS: Paitsi että tämä maksaisi valtavasti, "se siirtää entistä enemmän taakkaa nykyisille nuorille, yhä pienemmille ikäluokille. Heille tulee jo ilmastonmuutoksen, velkaantumisen ja huoltosuhteen aiheuttama paino. He saavat työeläkejärjestelmään sijoittamaansa euroa vastaan paljon pienemmän tuoton kuin suuret ikäluokat. Työeläkejärjestelmä on pitkällä aikavälillä nykyisilläkin virityksillä ongelmissa ja sukupolvien välinen solidaarisuus koetteilla. Pitkä aikaväli ja muiden etu ei tätä porukkaa kiinnostakaan. Nyt haetaan itselle poliittista kannatusta kasvavista, eläkkeellä olevista ihmisryhmistä."[37]

Kansaneläke on korkeampi kuin muun väestön perusturva. Tämä aloite koski työeläkkeitä, jotka ovat vieläkin korkeampia kuin kansaneläke. Jo nyt työeläke siirtää epäoikeudenmukaisesti rahaa nuorilta suurille ikäluokille, jotka saavat paljon enemmän euroa jokaista maksamaansa työeläkemaksueuroa vastaan kuin nuoret, jotka joutuvat lisäksi maksamaan suurten ikäluokkien jo nyt aiheuttaman ilmastonmuutoksen, valtionvelan, eläkepommin ja hoivapommin väestön vanhetessa ja ikäluokkien pienetessä.

Osa demareista peruuttikin pian kantansa aloitteen saatua kovaa kritiikkiä eläkejärjestelmän asiantuntijoilta, ay-liikkeen taholta ja myös SDP:n poliitikoilta Erkki Tuomiojaa ja demarinuoria myöten. ETK:n johtajan mukaan moni kysymyksen väite ei ole totta.[38]

Demarit ovat pitkään kannattaneet lukemattomia tapoja siirtää nuorilta rahaa suurille ikäluokille ja jättää nuorille ja heidän lapsilleen valtavat eläkemaksut, velat ja muut. Ks. myös vappusatanen. Siksi demarien kannattajissa on vähemmän alle 60-vuotiaita kuin yli 80-vuotiaita.

Ammattiliittojen valta

Vuonna 2012 SAK:n viestintäpäällikkö Reijo Paananen valittiin Sdp:n puoluesihteeriksi[39] 304/490 äänellä. Toinen pääehdokas [SAK:n entinen nuorisosihteeri] Markku J. Jääskeläinen luopui yllättäen ehdokkuudestaan edellisenä päivänä Jutta Urpilaisen puhelun jälkeen.[40] Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin SAK:n entinen nuorisosihteeri[41] Antti Lindtman.[40] Eero Heinäluoma tuli puoluesihteeriksi suoraan SAK johtajan paikalta, ministeri Lauri Ihalainen on entinen SAK:n puheenjohtaja.

Toisaalta myös ammattiliitto Pron johtaja Antti Rinne (sd) pyrki Sdp:n varapuheenjohtajaksi mutta ei pärjännyt lainkaan. Hän on silti ay-demarien mahdollinen ehdokas puheenjohtaja Jutta Urpilaisen haastajaksi jatkossa. [42]

SAK, Sdp ja perusturvan vastustaminen

Sdp:n kansanedustaja Valto Koski erehtyi tekemään aloitteen perusturvan nostamisesta 120 eurolla kuukaudessa. YLE:n A-zoom-ohjelman (27.11.09) kertoessa aiheesta nousi kohu, jonka mukaan kansanedustaja Eero Heinäluoma ja SAK suuttuivat esityksestä ja Heinäluoma painosti yksitellen esityksen allekirjoittajat vetämään nimensä pois ja lopulta Kosken perumaan koko esityksen.[43]

Syy on siinä, että SAK tunnetusti haluaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan olevan paljon korkeampi kuin perusturvan, jotta ihmiset maksaisivat SAK:n pomoille jäsenmaksuja (kaikki eivät tiedä, että liittymällä "Loimaan kassaan" kuka tahansa saa täyden ansiosidonnaisen turvan muutamalla kympillä). SAK ilmaisee tämän: "Työttömiä ei pidä asettaa vastakkain".

SAK rahoittaa omia kansanedustajia sadoillatuhansilla euroilla varmistaakseen, että sillä on kummisetiä painostamassa itsenäisesti ajattelevat kansanedustajat takaisin ruotuun.

Aiempi hallitus on yrittänyt nostaa perusturvaa (nostamatta samalla ansiosidonnaista), mutta SAK uhkaili yleislakolla, jolloin nosto jäi tekemättä.

SAK:n jäsenet eivät kannata vasemmistoa

SAK:ssa valta on Sdp:llä ja Vasemmistoliitolla, vaikka SAK:n jäsenten enemmistö ei ole pitkiin aikoihin kannattanut vasemmistoa edes SAK:n omien tutkimusten mukaan, jotka on sittemmin julistettu salaisiksi.

Työväestö ei kannata vasemmistoa

Työväestönä itseään pitävien joukossa Vasemmistoliiton ja Sdp:n kannatus oli yhteensä 19 %, perussuomalaisten yksin 23 % vuonna 2011.[44] Uhkailulla ja etuja lupailemalla Vasemmistoliitto ja Sdp saavat kuitenkin peloteltua muiden puolueiden ehdokkaita pois ammattiliittojen luottamustehtävistä ja pidettyä johtopaikat ominaan. Jos SAK:n johto valittaisiin suoralla jäsenvaalilla, sen koostumus olisi aivan toisenlainen.

Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat Vasemmistoliittoa suositumpia työväestön keskuudessa.[45]. SAK:n jäsentutkimuksessa Perussuomalaiset oli suositumpi kuin Vasemmistoliitto.[46]

HS: "Sdp oli DDR:n vakoilijoiden ”pääyhteistyö­kumppani” Suomessa, väittää Suojelupoliisin pitkäaikainen päällikkö Seppo Tiitinen"

DDR:n Stasi raportoi kaikista tiedoistaan Neuvostoliiton KGB:lle. Alpo Rusi on selvityksissään löytänyt monia demaripoliitikkoja, joilla oli ”jatkuva yhteys DDR:n edustuston virkailijoihin Helsingissä 1969–1977”. Mukana ovat myös Ulf Sundqvist, Kalevi Sorsa, Paavo Lipponen ja Matti Ahde. Rusin mukaan Sorsa olisi myös ollut "Tiitisen listalla", mutta Tiitinen pitää tätä kovin epätodennäköisenä, vaikkei muistakaan listan nimiä.[47]

Historia

Sdp:n johtama kouluhallitus hyväksyi 1970-luvulla, että Pirkkalan viidesluokkalaisille opetettiin Neuvostoliiton malliin marxilais-leninististä historiakäsitystä. Vasemmiston pelättiin myös mm. sosialisoivan pankit. Myös yksityiset koulut haluttiin lakkauttaa. [48]

Kommunistimaiden vakoojaorganisaatiot

DDR:n tiedustelupalvelu Stasi värväsi ahkerasti demareita yhteistyöhenkilöikseen, joskin osa heidän suosikeistaan kuten Matti Ahde ja Ulf Sundqvist eivät vielä tuolloin päässeet ylimpään valtaan käsiksi. Sdp:n entinen puheenjohtaja Kalevi Sorsa puolestaan tuli tunnetuksi "Moskovan miehenä". [49]

Kieltäytyminen hallituksesta 1991 ja 2015

Maaliskuussa 1991 (laman alla) eduskuntavaalit hävinnyt Sdp kieltäytyi hallituksesta puheenjohtajansa Pertti Paasion aloitteesta, vaikka Paasio sanoi, että muut puolueet hyväksyisivät millaisen hallitusohjelman tahansa saadakseen Sdp:n hallitukseen. Päätöstä vastusti jyrkästi vain Tarja Halonen, joka uhkaili Paasiota puheenjohtajan vaihdolla, jos puolue jättäytyy oppositioon. Jo syksyllä 1991 näin kävikin. Toimittaja Unto Hämäläinen eduskuntavaalien 2015 alla, tekeekö Sdp tai Kokoomus saman tempun vaalitappion jälkeen.[50]

Sekä 1991 että 2015 tiedettiin, että lama, työttömyys ja leikkaustarve verottaisivat hallituspuolueiden kannatusta ja nostaisivat oppositiota.

2015-2019

Ylen marraskuussa 2015 julkistamassa kyselyssä perussuomalaisten kannatus oli romahtanut alle 10 %:n ja Sdp:n kannatus oli noussut yllättävästi. Karjalaisen mukaan Sdp ei ollut saanut mitään merkittävää aikaan, vaan syynä oli perussuomalaisten kannattajien pettymys. Savon Sanomatkin piti kasvua "surkuhupaisana", kun puheenjohtaja Antti Rinteellä ei ollut tässä ansiota. [51][52][53]

Vaikka Sdp halusi selittää kannatuksen nousua politiikallaan, kyse oli lähinnä ennätysmäisestä maahanpyrkijöiden määrästä ja talouden taantumasta sekä siihen liittyvistä säästöistä ja "pakkolaeista", jotka verottivat hallituksen suosiota. Helsingin Sanomien mukaan Sdp:n kannattaisi olla tekemättä mitään, jotta kannatus maksimoituisi.[54]

Oppositiolisä kannatusprosentissa

"Antti Rinteen suosio ei johdu Antti Rinteestä", oli HS-pääkirjoituksen otsikko 5.7.2018. Rinteestä seuraavaa pääministeriö toivoi 22 % ja Petteri Orposta 20 %, puoluekannatusten mukaisesti. Rinne oli kyllä keväällä tehnyt paljon "äänestäjiä kosiskelevia ehdotuksia", monen "vastuuttomina lupauksina" pitämiä, kuten satasen korotus alle 1 400 euron eläkkeisiin.[55] Kuitenkin vain 8 % piti syynä "puolueen poliittisten avausten ja ehdotusten hyvyyttä" ja vain 3 % Rinteen esiintymisiä julkisuudessa, vaikka syitä sai esittää kaksi. 61 %:n mielestä Sdp:n kannatuksen syy oli "yleinen kyllästyminen hallitusta kohtaan", 29 %:n mielestä "Hallituspuolueiden huonous", 5 % valitsi "Muu syy".[56]

Tarja Halonen ja DDR:n tunnustamiskomitea

Tarja Halonen toimi aiemmin väitettyä aktiivisemmin kommunistisen Itä-Saksan propagandamateriaalia levittäneen "DDR:n tunnustamiskomitean" hallituksessa (oli hallituksessa koko toiminta-ajan?). Komitea mm. levitti propagandafilmiä, joka väitti DDR:ää vapaaksi ja demokraattiseksi. Halonen osallistui useimpiin kokouksiin, 16.11.1971 alkaen kaikkiin, joista on pöytäkirjat, komitean työn loppuun asti[57]. Hän hallituksen jäsenenä vaatimassa Kekkoselta DDR:n tunnustamista, mitä on pidetty selkäänpuukotuksena Suomen ulkopolitiikalle. Halonen aiemmin vähätteli komiteaa, sittemmin kieltäytyi kommentoimasta rooliaan. [58]

Komiteaa on pidetty "Moskovan äänenä Suomessa". Aloitteen siitä tekivät kommunistit ja tukea he saivat vasemmistolaisimmilta demareilta. Halonen valittiin komiteaan SAK:n edustajana. Neuvostoliiton miehitysalue DDR oli "hylkiövaltio", josta näin piti tehdä salonkikelpoinen. Myös mm. demarien Ilkka-Christian Björklund toimi komiteassa. [59]

Kannattajat

Sdp:n kannattajista 20 % on tehnyt "Itselle vastenmielisten ihmisten julkinen nimittely tai loukkaaminen". Vain vihreillä (25 %) ja Vasemmistoliitolla (21 %) luku on suurempi.[60]

EU-myönteisyys

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan vuoden 2009 eurovaaliehdokkaista myönteisimmin EU:hun suhtautuivat demarit. [61][62]

Kun perussuomalaiset veivät suuren osan Sdp:n äänestäjistä, Sdp reagoi linjanmuutoksella (2010-2011) nationalistiseen sosialismiin.

Sosialismi

Sdp vuoden 1987 periaateohjelmassa yritettiin sulkea sosialismin "luuranko" "lopullisesti kaappiin". Talousjärjestelmän muuttamisesta sosialistiseksi luovuttiin. [63]

Ympäristö

Marraskuussa 2018 Sdp:n kannattajista vain 38 % halusi olla Suomen olevan mukana EU-maiden eturintamassa ilmastonmuutoksen ehkäisemissä, koko kansasta 43 %, kokoomuslaisista 48 % ja vihreistä 69 %. Vastaavasti jäljessä muista halusi olla tavallista useampi, vihreistä ja kokoomuslaisista tavallista harvempi.[64]

Maailman demaripuolueet

Työväenliikkeen suosio on nyt (2010) kovin alhaalla Euroopassa, vaikka sen olisi pitänyt oppositiosta saada helppoja vaalivoittoja hallitusten joutuessa hoitamaan "historiallisen ankaraa ja poliittisesti vaikeaa lamaa". Helsingin Sanomien päätoimittajan mukaan vika on politiikassa: "demareiden pitää tulla keskelle eikä valua vasemmalle". Samansuuntaista ovat sanoneet Tony Blair ja Heinäluoman entinen avustaja, demari-ideologi Hannu Jouhki. Lisäksi julkisen sektorin ei pitäisi olla iso vaan älykäs. [65]

Kaikkialla Länsi-Euroopassa sosiaalidemokraattien kannatus on laskenut vuosikymmenten ajan 1970/80-luvuilta asti lukuunottamatta joitain Etelä-Euroopan maita. Osasyitä ovat ammattiliittojen jäsenten koulutustason nousu, siirtyminen teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan, jäsenmäärien lasku ja heikentynyt yhteys ammattiliittoihin. [66]

Lisäksi ihmisten hyvinvoinnin kasvaessa yksilökeskeinen elämäntapa on lisääntynyt, mikä vähentää kollektivismin kannatusta. Demareita vähemmän kollektivistiset vihreät ovat monissa maissa ottaneet kuihtuneiden liberaalipuolueiden paikan ja saaneet kannattajia vasemmistolta. [66]

Jotkut demarit haluavat hakea uusia kannattajia keskiluokasta, toiset taas enemmän vasemmalta. [66]

Tuomas Nevanlinnan mukaan demarit edustavat teollisuuspaikkakuntia ja ay-liikettä, mennyttä aikaa, sekä "alasajamaansa" hyvinvointivaltiota, kun taas vihreät sovittavat sosiaalipolitiikkansa pätkätyöyhteiskunnan tarpeisiin. Demarit eivät halua hyväksyä pätkätyöyhteiskuntaa mutta eivät osaa tarjota sille toimivia vastalääkkeitäkään. [67]

Ruotsi

Ruotsissa demareita tukee Aftonbladet-lehti. Siellä oikeistodemarit uskovat individualismiin ja valinnanvapauteen sekä kelpuuttaisivat myös yrittäjät puolueeseen, vasemmistodemarit haluavat luokka-analyysiin perustuvaa politiikkaa ja valtion kovia otteita samankaltaistamisen lisäämiseksi mm. lasten peruskoulutuksen osalta. Syksyn 2010 vaaleissa palkansaajista 32 % äänesti kokoomusta, 22 % demareita. [68]

Mona Sahlin

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mona Sahlin kustansi valtion luottokortilla surutta henkilökohtaisia menojaan, lainvastaisesti. Hän mm. maksatti Ruotsin kansalla vaateshoppailunsa ja autonvuokrauksensa sekä käytti yksityisillä lomamatkoillaan korttia kymppitonnien edestä. Sahlin jäi kiinni, ja häneltä vaadittiin rahat takaisin, mutta hän ei kuukausiin maksanut niitä eikä hän saanut mitään rangaistusta rikoksestaan. Vasta kun liberaali Expressen paljasti tapahtuneen, Mona Sahlin lopetti väärinkäytökset. Hän oli myös jättänyt tv-lupamaksunsa maksamatta ja maksanut lapsenhoitajansa palkan pimeästi. Sahlinin tytär sai sääntöjenvastaisella menettelyllä harjoittelupaikan Ruotsin Washingtonin suurlähetystöstä. Sahlin väittää, ettei hän ole harjoittanut nepotismia. (Vrt. Gudrun Schyman.)

Viitteet

  1. ↑ Kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset kasvattavat jäsenmääriään Helsingin Sanomat 2.8.2008
  2. ↑ Puoluetoiminta jäänyt häviölle kilvassa ihmisten ajankäytöstä Turun Sanomat 23.3.2008
  3. ↑ HS 6.12.2009, s. A5
  4. ↑ Kolmen suuren kisa kiihtyy, HS 6.12.2009
  5. ↑ Kolmen suurimman puolueen vahvuudet ja heikkoudet vaalikampanjan alkaessa HS 6.12.2009
  6. ↑ Vasemmistokin osaa maan tavat, HS.fi 2.10.2009
  7. ↑ Vasemmistopuolueetkin saaneet säätiöiltä epäilyttävää rahoitusta, HS.fi 2.10.2009
  8. ↑ Työeläkeyhtiö Etera antoi sittenkin vaalitukea Helsingin Sanomat. 2.10.2009.
  9. ↑ "Kansa ei innostu vasemmiston ay-tuesta", Helsingin Sanomat 16.8.2009
  10. ↑ HS 18.6.2009
  11. ↑ Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa puoluerahoituksen täysin avoimeksi, HS 1.9.2009
  12. ↑ 12,0 12,1 ”Demarien säätiö teki kuten keskustan” – Halosellekin rahaa, Uusi Suomi 8.11.2010
  13. ↑ 13,0 13,1 "Oululainen asuntosäätiö lakkautetaan", Helsingin Sanomat 16.7.2010, s. A6
  14. ↑ 14,0 14,1 Riihi-säätiön ex-pomo sai KKO:sta vankeutta, HS 26.5.2012, sivu A5. (3,5 v. vankeutta, käsittelyn venymisen vuoksi vain 2 v. 10 kk).
  15. ↑ Riihikuivaa vaalirahaa, Helsingin Sanomat 8.6.2008
  16. ↑ 16,0 16,1 IL selvitti: Pormestariehdokkaiden vaalirahoitusta piiloon rahaa kierrättämällä Iltalehti. 21.8.2021.
  17. ↑ Kolmea SDP:n paikallispoliitikkoa epäillään törkeästä avustuspetoksesta Jyväskylässä Iltalehti. 30.1.2021.
  18. ↑ 18,0 18,1 18,2 Suurrakennuttaja VVO:n johtaja kaavoitti Vantaata, HS.fi 8.3.2013.
  19. ↑ VVO:n entinen johtaja sai syytteen törkeästä lahjuksen ottamisesta, HELSINGIN SANOMAT, KAUPUNKI, 21.9.2015.
  20. ↑ Eero Heinäluoma pitää persujen hallituspaikkaa ”itsestään selvänä”, Vihreä Lanka 21.4.2010
  21. ↑ Heinäluoma kovensi demarien linjaa työperäisestä maahanmuutosta, Yle.fi 24.4.2010: "Heinäluoman mukaan ulkomaalaisen työvoiman lisäämiselle ei ole edellytyksiä ensi vaalikaudella"
  22. ↑ "Eero Heinäluoma tyrmättiin työperäisen maahanmuuton arvostelusta" HS 25.4.2010
  23. ↑ Demarien mamupuheet ajoivat ehdokkaan pois listoilta, Vihreä Lanka 16.4.2010
  24. ↑ 24,0 24,1 "Demarien mamu-linja kelpasi edes yhdelle", Helsingin Sanomat 14.8.2010 s. A5
  25. ↑ Kansa ottaa Kreikan kriisin rauhallisesti, Helsingin Sanomat 9.5.2010:
  26. ↑ "Teetä vai sympatiaa", toimittaja Jaakko Lyytinen, Helsingin Sanomat 16.5.2010, s. D3
  27. ↑ Vox populi, Tuomas Nevanlinna, Helsingin Sanomat 2.6.2010
  28. ↑ Vaalien asetelmat ratkeavat lähiviikkoina, Helsingin Sanomat 27.5.2010, pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen
  29. ↑ Teemu Muhonen HS: Sdp:n talouslinja perustuu suurelta osin toiveisiin Helsingin Sanomat. 24.3.2023.
  30. ↑ Ylestä tuupattu Jungner pyrkii Sdp:n puoluesihteeriksi ja eduskuntaan, HS 6.5.2010 s. A9. Myös: "Stanford on amerikkalainen yliopisto, jossa Yle koulutti toimitusjohtajaansa 40 000 euroa maksaneella kurssilla.
  31. ↑ "Sorron yössä", Suomen Kuvalehti 13-14/2010, Tuomo Lappalainen
  32. ↑ "SDP:n Heinäluoma kiirehtii ydinvoimapäätöstä", Demari 29.3.2010
  33. ↑ Eduskunnan värikästä ydinvoimakeskustelua: "Emme ota neuvoja SDP:ltä", MTV3.fi 11.05.2010
  34. ↑ Vastuullisilta puolueilta kaivataan ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi, Ville Niinistö 24.8.2010
  35. ↑ Politiikkaradio: Vaaleja kohti - missä visio?, YLE Puhe 6.9.2010 klo 19.05 (kuunneltu 7.9.10), kohta 0.41.27-0.42.15 (Arja Alho)
  36. ↑ Demari­edustajien ehdotus työ­eläkkeiden korottamisesta perustuu kyseenalaisiin väitteisiin Helsingin Sanomat. 17.10.2021.
  37. ↑ Nuorille ei pidä kasata lisää kannettavaa (19.10.2021 sivu A4) Helsingin Sanomat. 18.10.2021.
  38. ↑ Pääkirjoitus: Demareiden eläkealoite on kallis ja epäreilu nuorille Iltalehti. 19.10.2021.
  39. ↑ Reijo Paananen valittiin SDP:n puoluesihteeriksi, MTV3.fi
  40. ↑ 40,0 40,1 "Sdp:n johdossa kevätsiivous", HS 26.5.2012, sivu A6
  41. ↑ Antti Lindtman pyrkii Sdp:n puoluesihteeriksi, HS.fi 28.2.2008
  42. ↑ Urpilaisen haastajaksi halutaan äijä, Piia Elonen, HS-pääkirjoitussivu 17.9.2013
  43. ↑ A-zoom TV1, pe 27.11.2009 klo 21.00, "Taistelu perusturvasta. Reportaasi siitä kuinka kansanedustajien lakialoitesekoilu voi pilata yksinhuoltajan päivän. Onko demarivetoinen ay-liike vain hyväpalkkaisten asialla? Miksi perustoimeentulon nostaminen takkuaa? Studiovieraana Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Heikki Hiilamo."
  44. ↑ Ay-liikkeen "jytky" tussahti, HS pääkirjoitus 3.2.2012
  45. ↑ Perussuomalaiset kolminkertaisti kannatuksensa työväestössä, Helsingin Sanomat 18.9.2010. Myös Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat Vasemmistoliittoa suositumpia työväestön keskuudessa.
  46. ↑ "Persuilla kivinen tie ay-liikkeen johtoon", Helsingin Sanomat 18.9.2010 s. A6
  47. ↑ Sdp oli DDR:n vakoilijoiden ”pääyhteistyö­kumppani” Suomessa, väittää Suojelupoliisin pitkäaikainen päällikkö Seppo Tiitinen Helsingin Sanomat. 19.9.2018.
  48. ↑ "Salainen säätiö kokosi 1970-luvulla mustan listan opettajista" ja "Historian suljettu sivu avautui sattumalta", Helsingin Sanomat 17.10.2010, s. A6
  49. ↑ http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/5341203.shtml He ovat voineet nähdä salaiset listat], Aamulehti.fi 06.08.2007
  50. ↑ Sdp jättäytyi oppositioon 1991 – tässä tausta Helsingin Sanomat. 3.4.2015.
  51. ↑ "Muut lehdet: Kolmen suuren puolueen valta näyttää palaavan", Helsingin Sanomat 6.11.2015, sivu A5.
  52. ↑ Gallup lisää liimaa, Savon Sanomat, pääkirjoitus 5.11.2015.
  53. ↑ PS:n syöksy nakertaa jo hallituksen yhtenäisyyttä, Karjalainen, pääkirjoitus 05.11.2015.
  54. ↑ Hallituksen ja Sdp:n raja halkaisee poliittisen kentän Helsingin Sanomat. 22.1.2016.
  55. ↑ Antti Rinteen suosio ei johdu Antti Rinteestä Helsingin Sanomat. 5.7.2018.
  56. ↑ Sdp:n Antti Rinne nousi suosikiksi pää­ministeri­kandidaateista, mutta suosion syy vesittää puolueen riemun Helsingin Sanomat. 4.7.2018.
  57. ↑ Näin Halonen toimi DDR:n tunnustamiskomiteassa, Aamulehti.fi 11.9.2007
  58. ↑ Halonen toimi DDR:n hyväksi luultua aktiivisemmin, Aamulehti.fi 11.09.2007
  59. ↑ Komitea oli Neuvostoliiton ääni Suomessa, Aamulehti.fi 11.09.2007
  60. ↑ HS-gallup: Keski-ikäiset hyväksyvät kuolemantuomion, HS.fi 5.11.2011, 4. viimeinen kysymys, puolueet valikosta
  61. ↑ Vihreiden ja kommunistien eurovaaliehdokkailla samoja näkemyksiä, Yle.fi 3.6.2009
  62. ↑ Vihreät ja kommunistit – kuin kaksi marjaa, Uusi Suomi 3.6.2009
  63. ↑ Rakenneuudistukset voivat koitua Urpilaisen kohtaloksi, Jouko Marttila (kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa kokoomuksen ja Sdp:n lähentymisestä 1980-luvulla), HS Vieraskynä, 22.8.2013.
  64. ↑ Ilmastouutiset vaikuttivat arkeen (SK 2/2019, sivu 25) Suomen Kuvalehti. 11.01.2019.
  65. ↑ Vasemmisto voittaa vain keskeltä, Helsingin Sanomat 29.9.2010, vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen
  66. ↑ 66,0 66,1 66,2 Demareiden suosio hiipuu monesta syystä, Professori Heikki Paloheimo, HS vieraskynä 6.11.2010
  67. ↑ SDP, R. I. P., Tuomas Nevanlinna, Helsingin Sanomat 3.11.2010
  68. ↑ "Ruotsalainen Ruusujen sota", Helsingin Sanomat 17.11.2010, s. B2, Anna-Liina Kauhanen

Katso myös

Demareita

  • Jutta Urpilainen puheenjohtaja
  • Eero Heinäluoma entinen puheenjohtaja
  • Ulf Sundqvist, entinen puheenjohtaja, (vakoilusyytöksiä, tuomiot mm. velallisen epärehellisyydestä)
  • Matti Ahde entinen ministeri (ahdistelu- ja vakoilusyytöksiä)
  • Kalevi Sorsa (1930-2004), Sdp:n puheenjohtaja 1975-1987, pääministeri 1972-1975, 1977-1979, 1982-1987, kansanedustaja 1970-1990

Kaikkein vasemmistolaisimpia

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Sdp&oldid=14478”