Valtionvelka

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Valtionvelka oli Suomessa 9,2 % * BKT vuonna 1970, 10 % * BKT vuonna 1990, 63 % * BKT vuonna 1995 ja 37 % * BKT vuonna 2009.[1] Julkinen velka on valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velat yhteensä miinus näiden keskinäiset velat.[2]

Mika Malirannan mukaan järkevä suhdannevaihteluiden tasaaminen on mahdollista, kun julkinen velka on hallinnassa.[3]

Useimmat ekonomistit ovat huolissaan julkisen velan kasvusta (2021). Huonossa taloustieteessä tulee elvyttää mutta tarpeeksi varovasti: inflaatio voi muuten alkaa kasvaa tai kasvanut valtionvelka voi aiheuttaa ongelmia seuraavassa kriisissä.[4]

Verotusta ilman edustusta

Velkarahoituksella valtiot siirtävät verotaakan seuraaville sukupolville, vaikka näillä ei vielä ole äänioikeutta velkaantumispäätöstä tehtäessä. Tämä on vastoin "No taxation without representation" -periaatetta.

Lisäksi velkaantumalla valtiot asettautuvat rahoittajiensa armoille. Näin finanssilaitokset päätyvät tulevien sukupolvien edustajiksi.

Liikavelkaantumisen syyt

Dosentti Seppo Tiihonen arvioi, että Suomen liiallinen velkaantuminen johtuu osittain siitä, että Suomessa ei tuoteta automaattisesti tarpeeksi pitkän aikavälin kestävyyslaskelmia ja riskiarvioita, ja osittain siitä, että poliitikot eivät välitä niistäkään, joita jo nyt tuotetaan. [5]

Tahallaan velat maksamatta

Argentiina

Argentiina ilmoitti joulukuussa 2001 lopettavansa 82 miljardin dollarin ulkomaanvelkansa hoitamisen, mikä on maailmanennätys. Sen jälkeen se ei ole saanut senttiäkään kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Argentiinan pelasti maataloustuotteiden vienti. Jos Kreikka tekisi saman, sillä ei olisi enää varaa rahoittaa valtion nykyisiä menoja, joita se nyt rahoittaa jatkuvasti velaksi. [6]

Libertaarien päiväuni

Osa libertaareista toivoo, että kaikki maat toimisivat noin, velanotto loppuisi ja valtiot alkaisivat mitoittaa menot tulojensa mukana. Optimistisimmat liberaalit ajattelevat valtion voivan tasata velanotolla suhdanteita ilman kohtuuttomia haittoja (vrt. Julkisen valinnan teoria).

Kreikka

Keväällä 2012 maksukyvytön Kreikka velkasaneerasi noin 200 miljardin euron yksityisen velkansa noin 100 miljardiin. Leikkaus oli suurempi kuin kahdessa aiemmassa valtionvelan suursaneerauksessa yhteensä (Argentiina 2001 ja Venäjä 1989). Kreikan kokonaisvastuut ovat silti kasvaneet jatkuvasti, jo 390 miljardiin euroon, mutta riski siirtyy entistä enemmän euromaiden veronmaksajille. [7]

Suomen valtionvelka

Seuraava taulukko on siteerattu osoitteesta http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401 1978-2009 (milj.€)

Vuosi	%/BKT	Euroina Valuuttana Yhteensä 
2020	53,10                  124 833[8]
2009	36,50*	63 389	-	63 389
2008	29,20	54 382	-	54 382
2007	31,20	56 068	-	56 068
2006	35,30	58 859	45	58 904
2005	38,20	60 000	44	60 044
2004	41,90	63 745	43	63 788
2003	43,40	62 079	1 241	63 320
2002	42,10	51 456	7 797	59 253
2001	45,60	52 678	9 082	61 760
2000	48,70	53 846	9 590	63 436
1999**	56,50	57 008	11 044	68 052
1998	60,20	43 331	26 464	69 796
1997	65,30	41 421	28 349	69 770
1996	67,10	36 687	29 434	66 121
1995	63,30	31 142	28 979	60 121
1994	58,90	22 026	29 696	51 722
1993	51,90	16 864	26 166	43 030
1992	34,00	9 956	17 893	27 849
1991	16,90	6 863	7 341	14 204
1990	 	4 919	4 170	9 089
1989	 	5 067	3 832	8 899
1988	 	5 349	4 420	9 769
1987	 	5 017	4 824	9 841
1986	 	4 207	4 538	8 745
1985	 	3 583	4 319	7 902
1984	 	3 250	4 196	7 446
1983	 	2 758	3 654	6 412
1982	 	1 924	3 163	5 087
1981	 	1 475	2 242	3 717
1980	 	1 282	1 739	3 022
1979	 	1 047	1 508	2 555
1978	 	813	1 238	2 051

Viitteet

  1. HS 20.12.2009: "Perinnöksi moninkertainen vauraus"
  2. Julkisen sektorin velka 22.4.2021.
  3. Palkansaajien tutkimus­laitoksen uusi johtaja Mika Maliranta haluaa Suomeen hyvä­palkkaisia työ­paikkoja – ”Keskeistä ei ole mitä tuotteita valmistetaan, vaan mitä täällä tehdään” Helsingin Sanomat. 31.7.2021.
  4. Virpi Salmi: Voi hyvänen aika tätä valtionvelkaa (30/2021, sivu 41) Suomen Kuvalehti. 29.7.2021.
  5. Dosentti Seppo Tiihonen kirja-arviossaan, Kanava 8/2011, sivu 70.
  6. Jos tekisi argentiinat, Suomen Kuvalehti 8/2012, sivu 18.
  7. Ei auta – Kreikka uppoaa yhä syvemmälle, Taloussanomat 14.3.2012
  8. https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/

Katso myös

Aiheesta muualla

Dataa

  • Julkinen velka prosentteina BKT:sta, Suomi (kuvaaja, Google.fi, muidenkin maiden tiedot ja julkinen alijäämä)
  • http://www.findikaattori.fi/44/ "julkisyhteisöjen alijäämä vuonna 2010 oli 4,6 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen." "Julkisyhteisöjen velan määrä kasvoi 12 miljardilla eurolla 87 miljardiin euroon vuoden 2010 aikana. Valtion velka kasvoi 11,5 miljardia ja kuntien velka kasvoi 0,5 miljardia euroa. Velan suhde BKT:hen kasvoi samalla 48,3 prosenttiin "
  • Julkinen talous, stat.fi