Velka
Nettolainanotto ja bruttolainanotto
Valtion nettolainanotto tarkoittaa sitä, paljonko valtio ottaa lisää velkaa. Tämän lisäksi valtio voi ottaa uusia lainoja pois maksettavien lainojen tilalle. Näiden kahden ilmiön summa on valtion bruttolainanotto. [1]
Velan määrä maailmassa
Globaali nettovelka on nolla, koska yhden velka on toisen saatava.[2] Globaali bruttovelka on 57 biljoonaa dollaria (2014).[3]
Myytti: "Rahamäärä tai tuotannon arvo ei riitä sen koron maksuihin saati itse velan takaisinmaksamiseen"
Kansantaloustieteen professori Pertti Haaparannan mukaan tämä väite on "virhepäätelmä". Kun C antaa B:lle luoton, jonka B antaa A:lle ja A P:lle, velan ja korkovastuun bruttomäärä voi kasvaa suureksi vaikka käytännössä P vain maksaa yhden koron A:lle ja A sitten sen eteenpäin. [2]
Pankit eivät luo rahaa vaan maksulupauksia
Jos joku lainaa sinulle satasen, sinulle syntyy satasen velka ja hänelle satasen saatava. Jos hän vaatii 20 euroa korkoa, sinulle syntyy siitä 20 euron lisävelka ja hänelle 20 euron lisäsaatava. Nettona tämä on nolla. Maailman varallisuutta luototus ei siis muuta miksikään, tai rahan määrää, jos velat lasketaan negatiiviseksi rahaksi ja saatavat positiiviseksi, riippumatta siitä, oliko luotottaja pankki tai yksityishenkilö.
Talousdemokraatit haluaisivat poistaa yksityisiltä pankeilta oikeuden "luoda rahaa".[4] Pankkien tilisaldot eivät kuitenkaan ole varsinaisesti rahaa, vaan lupauksia maksaa rahaa. Maksulupausten antaminen kuuluu sopimusvapauteen.
Viitteet
- ↑ Sanasto, Valtionkonttori, 29.4.2015.
- ↑ 2,0 2,1 Harakka on kaunis lintu, Akateeminen talousblogi, 26.8.2009, kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta.
- ↑ Global debt has grown by $57 trillion in seven years following the financial crisis, The Guardian, Thursday 5 February 2015.
- ↑ http://talousdemokratia.fi/?q=uudistukset
