Valtionvelka
Valtionvelka oli Suomessa 9,2 % * BKT vuonna 1970, 10 % * BKT vuonna 1990, 63 % * BKT vuonna 1995 ja 37 % * BKT vuonna 2009.[1] Julkinen velka on valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen velat yhteensä miinus näiden keskinäiset velat.[2]
Mika Malirannan mukaan järkevä suhdannevaihteluiden tasaaminen on mahdollista, kun julkinen velka on hallinnassa.[3]
Useimmat ekonomistit ovat huolissaan julkisen velan kasvusta (2021). Huonossa taloustieteessä tulee elvyttää mutta tarpeeksi varovasti: inflaatio voi muuten alkaa kasvaa tai kasvanut valtionvelka voi aiheuttaa ongelmia seuraavassa kriisissä.[4]
Velkaantumisen vaikutuksia
Valtion velkaantuminen haittaa talouskasvua. Valtionlainat syrjäyttävät markkinoilta yksityisiä sijoituksia. Korkomenot ovat pois muista valtion menoista, kuten investoinneista ja sosiaalituista. Velkaantunut valtio on kyvyttömämpi reagoimaan yllättäviin kriiseihin.[5]
Verotusta ilman edustusta
Velkarahoituksella valtiot siirtävät verotaakan seuraaville sukupolville, vaikka näillä ei vielä ole äänioikeutta velkaantumispäätöstä tehtäessä. Tämä on vastoin "No taxation without representation" -periaatetta.
Lisäksi velkaantumalla valtiot asettautuvat rahoittajiensa armoille. Näin finanssilaitokset päätyvät tulevien sukupolvien edustajiksi.
Liikavelkaantumisen syyt
Dosentti Seppo Tiihonen arvioi, että Suomen liiallinen velkaantuminen johtuu osittain siitä, että Suomessa ei tuoteta automaattisesti tarpeeksi pitkän aikavälin kestävyyslaskelmia ja riskiarvioita, ja osittain siitä, että poliitikot eivät välitä niistäkään, joita jo nyt tuotetaan. [6]
Tahallaan velat maksamatta
Argentiina
Argentiina ilmoitti joulukuussa 2001 lopettavansa 82 miljardin dollarin ulkomaanvelkansa hoitamisen, mikä on maailmanennätys. Sen jälkeen se ei ole saanut senttiäkään kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Argentiinan pelasti maataloustuotteiden vienti. Jos Kreikka tekisi saman, sillä ei olisi enää varaa rahoittaa valtion nykyisiä menoja, joita se nyt rahoittaa jatkuvasti velaksi. [7]
Libertaarien päiväuni
Osa libertaareista toivoo, että kaikki maat toimisivat noin, velanotto loppuisi ja valtiot alkaisivat mitoittaa menot tulojensa mukana. Optimistisimmat liberaalit ajattelevat valtion voivan tasata velanotolla suhdanteita ilman kohtuuttomia haittoja (vrt. Julkisen valinnan teoria).
Kreikka
Keväällä 2012 maksukyvytön Kreikka velkasaneerasi noin 200 miljardin euron yksityisen velkansa noin 100 miljardiin. Leikkaus oli suurempi kuin kahdessa aiemmassa valtionvelan suursaneerauksessa yhteensä (Argentiina 2001 ja Venäjä 1989). Kreikan kokonaisvastuut ovat silti kasvaneet jatkuvasti, jo 390 miljardiin euroon, mutta riski siirtyy entistä enemmän euromaiden veronmaksajille. [8]
Suomen valtionvelka
Seuraava taulukko on siteerattu osoitteesta http://www.treasuryfinland.fi/Public/default.aspx?contentid=8481&nodeid=18401 1978-2009 (milj.€)
Vuosi %/BKT Euroina Valuuttana Yhteensä 2020 53,10 124 833[9] 2009 36,50* 63 389 - 63 389 2008 29,20 54 382 - 54 382 2007 31,20 56 068 - 56 068 2006 35,30 58 859 45 58 904 2005 38,20 60 000 44 60 044 2004 41,90 63 745 43 63 788 2003 43,40 62 079 1 241 63 320 2002 42,10 51 456 7 797 59 253 2001 45,60 52 678 9 082 61 760 2000 48,70 53 846 9 590 63 436 1999** 56,50 57 008 11 044 68 052 1998 60,20 43 331 26 464 69 796 1997 65,30 41 421 28 349 69 770 1996 67,10 36 687 29 434 66 121 1995 63,30 31 142 28 979 60 121 1994 58,90 22 026 29 696 51 722 1993 51,90 16 864 26 166 43 030 1992 34,00 9 956 17 893 27 849 1991 16,90 6 863 7 341 14 204 1990 4 919 4 170 9 089 1989 5 067 3 832 8 899 1988 5 349 4 420 9 769 1987 5 017 4 824 9 841 1986 4 207 4 538 8 745 1985 3 583 4 319 7 902 1984 3 250 4 196 7 446 1983 2 758 3 654 6 412 1982 1 924 3 163 5 087 1981 1 475 2 242 3 717 1980 1 282 1 739 3 022 1979 1 047 1 508 2 555 1978 813 1 238 2 051
"Velkainen ei ole vapaa"
"Velkainen ei ole vapaa", totesi Ruotsin sosiaalidemokraattinen pääministeri Göran Persson, vaan luotonantajien kärsivällisyyden varassa.[10]
Viitteet
- ↑ HS 20.12.2009: "Perinnöksi moninkertainen vauraus"
- ↑ Julkisen sektorin velka 22.4.2021.
- ↑ Palkansaajien tutkimuslaitoksen uusi johtaja Mika Maliranta haluaa Suomeen hyväpalkkaisia työpaikkoja – ”Keskeistä ei ole mitä tuotteita valmistetaan, vaan mitä täällä tehdään” Helsingin Sanomat. 31.7.2021.
- ↑ Virpi Salmi: Voi hyvänen aika tätä valtionvelkaa (30/2021, sivu 41) Suomen Kuvalehti. 29.7.2021.
- ↑ Vaiettu velkapommi Helsingin Sanomat. 24.10.2024.
- ↑ Dosentti Seppo Tiihonen kirja-arviossaan, Kanava 8/2011, sivu 70.
- ↑ Jos tekisi argentiinat, Suomen Kuvalehti 8/2012, sivu 18.
- ↑ Ei auta – Kreikka uppoaa yhä syvemmälle, Taloussanomat 14.3.2012
- ↑ https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka/
- ↑ Luvassa lisää tarpeetonta talouspuhetta Taloussanomat. 25.2.2014.
Katso myös
Aiheesta muualla
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionvelka
- http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/kansantaloudentunnuslukuja/valtionvelka/?SetLayoutSuffix=Text
- http://www.valt.helsinki.fi/blogs/salonranta/valtionvelka_1978_2008.htm
- velkansa maksamatta jättäneet maat ja vuosiluvut (Wikipedia, en)
Dataa
- Julkinen velka prosentteina BKT:sta, Suomi (kuvaaja, Google.fi, muidenkin maiden tiedot ja julkinen alijäämä)
- http://www.findikaattori.fi/44/ "julkisyhteisöjen alijäämä vuonna 2010 oli 4,6 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen." "Julkisyhteisöjen velan määrä kasvoi 12 miljardilla eurolla 87 miljardiin euroon vuoden 2010 aikana. Valtion velka kasvoi 11,5 miljardia ja kuntien velka kasvoi 0,5 miljardia euroa. Velan suhde BKT:hen kasvoi samalla 48,3 prosenttiin "
- Julkinen talous, stat.fi
