Ydinvoima

Ydinvoima

Tuotettua sähkömäärää kohden ydinvoima on tappanut huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin hiili-, turve-, öljy-, kaasu- tai biovoima. Tuulivoimakin on tappanut enemmän mutta vesivoima vielä vähemmän.

Tosin nykyään ydinvoima on vielä paljon turvallisempaa kuin tutkimuksen aikoihin ja Fukushiman tsunamionnettomuudessa ydinvoima ei tappanut ketään mutta vesivoimala monia, paitsi että tsunamin aiheuttama tulipalo surmasi kaksi ydinvoimatyöntekijää. Tsunami surmasi arviolta 18 000 ihmistä. Fukushiman evakuointi oli paha virhe.

Pienhiukkaset aiheuttavat 50 - 80 % ympäristön terveysriskeistä. Hiukkaspäästöt tappavat vuodessa 2000 suomalaista. Toiseksi pahin ilmansaastetappaja Euroopassa on passiivinen tupakointi ja kolmas (maaperässä luonnollisesti olevasta uraanista tuleva) radon. Pienhiukkaset syntyvät fossiilisista ja uusiutuvista polttoaineista. Suomessa kolmannes pienhiukkaskuolemista johtuu puun poltosta saunoissa ja takoissa.

Vuonna 2010 ulkoilman pienhiukkaset tappoivat 3,15 miljoonaa ihmistä ja sisäilman pienhiukkaset (syynä mm. liedet ja lämmityslaitteet) toiset yli 3 miljoonaa, alailmakehän otsoni 150 000. Pienhiukkasen raja on 2,5 mikrometriä.

Takat, saunat ja vastaavat tappavat siis arviolta 10 000 - 100 000 kertaa sen mitä ydinvoima. Kerroin olisi miljoonia, jos ydinvoimassa olisi aina ollut nykystandardit. Nyt siis turvastandardit maksavat ihmiskunnalle liian monta miljardia euroa pelastettua 0,01 ihmishenkeä kohden. Pienhiukkasia vähentämällä voisi pelastaa paljon enemmän jo miljoonalla eurolla.

"Iso-Britannian Greenpeace ja Maan Ystävät ovat käytännössä lopettaneet ydinvoiman vastaiset kampanjansa, eikä heillä esimerkiksi ole näissä kohteissa yhtäkään työntekijää." Greenpeacen ydinvoimaton suositus johtaisi Mark Lynasin laskelmien mukaan virheettömästi toteutuessaankin vähintään 2 asteen ja ehkä 3,6 asteen lämpenemiseen. Viimeisten 50 vuoden aikana vain ydinvoima on onnistunut korvaamaan merkittävästi fossiilisia polttoaineita.

Tshernobyl 1986

Ainoa merkittävä ydinvoimaonnettomuus on Tshernobylin ydinvoimalan onnettomuus vuonna 1986, joskin senkin vaikutukset ovat pieniä muiden voimatyyppien jatkuviin uhrimääriin verrattuna.

Lisäksi kyseessä oli ydinvoimalatyyppi, jota lännessä ei saisi käyttää, sillä tehtiin järjettömiä kokeita, ja turvajärjestelmät kytkettiin tarkoituksella päältä.

Wikipedia: "Tšernobylissä tehtiin onnettomuuden sattuessa koetta, jota eivät olleet hyväksyneet voimalaitoksen suunnittelijat eivätkä edes suunnittelua tarpeeksi tuntevat henkilöt, sillä kokeen suorittaminen edellytti reaktorin käyttämistä tavalla, joka nimenomaan kiellettiin laitoksen käyttömääräyksissä. Turvallisuuskulttuuri oli syvästi puutteellinen, länsimaissa ei voimalaitosreaktoreita käytetä kokeisiin paitsi kattavan teknisen analyysin, laitoksen suunnittelijoiden kuulemisen ja riippumattoman turvallisuusviranomaisen hyväksynnän jälkeen. Varsinkaan laitoksen käyttömääräyksien noudattamatta jättäminen ei olisi mahdollista jo ohjausautomatiikan ja valvonnankaan vuoksi. Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella, jossa reaktion karkaaminen käsistä oli tunnettu vaaratekijä. Neuvostoliitossa voimalaitoksen operaattoreita ei koulutettu simulaattorin avulla toimimaan normaalista poikkeavissa ja yllättävissä tilanteissa, toisin kuin länsimaissa.[8] Koetta varten Tšernobylissä kytkettiin voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmä pois päältä, koska se olisi estänyt reaktorin väärän käytön. Kevytvesireaktorissa puolestaan osa turvallisuusominaisuuksista perustuu luonnonlakeihin, joten niitä ei voi kytkeä pois missään olosuhteissa."

"WHO ja UNSCEAR pitävät Tshernobylin kaikkein suurimpana terveysvaikutuksena psykologisia ongelmia".

Kts. myös muita sosialismin ympäristötuhoja.

Fukushima 2011

Fusushiman tsunami surmasi tuorempien arvioiden mukaan 18 500 ihmistä, joista osan vesivoimalaonnettomuudessa. Ydinvoimaonnettomuuden säteilystä ei uskota olevan mitään terveyshaittaa paitsi ehkä pienelle työntekijöiden vähemmistölle. Tsunamin aikaansaamassa vetyräjähdyksessä ja tulipalossa kuitenkin katosi 2 työntekijää eli 0,01 % tsunamin uhreista. (Wikipedia)

Onnettomuuden aiheuttaneet maanjäristys ja tsunami surmasivat vajaat 20 000 ihmistä mutta ydinreaktorien tuho ei ketään ainakaan suoraan. Tosin kaikkein saastuneimmilla alueilla syöpäriski voi hieman kohota.

Fukushiman tsunami tappoi 15 000 - 22 000 ihmistä. Tiedetoimittaja Michael Hanlonin mukaan toimittajilta hämärtyivät mittasuhteet täysin: tsunamin aiheuttama ydinvoimalaonnettomuus sai enemmän palstatilaa kuin tsunami, vaikka kukaan ei kuollut radioaktiivisiin päästöihin, muutama työntekijä tosin sai hieman sallittua suuremman ssäteilyannoksen. EU:n energiakomissaari ennusti "apokalypsia" pelkkiin lehtitietoihin nojaten ilman minkäänlaista tieteellistä arviota. Professori Paddy Reganin mukaan lehdet saivat irrelevantteja dramaattisia otsikoita kertomalla jodin moninkertaistumisesta, koska normaalisti radioaktiivista jodia ei ole juuri lainkaan.

Fukushiman tsunami aiheutti vesivoimalaonnettomuuden, jossa 1800 kotia tuhoutui ja ihmisiä kuoli. Harva tiedotusväline raportoi tästä toisin kuin vähemmän haitallisesta samanaikaisesta Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta.

Hiilivoimalat tappavat satojatuhansia ihmisiä vuosittain, vesivoimalat yli sata. Fukushiman säteilyn raportoidaan nostaneen paikallisen maidon säteilytasoa, muttei kerrota, että maitoa pitää juoda 58 000 lasillista, jotta riski kasvaisi.

"Hiroshiman ja Nagasakin pommien uhreja ja heidän jälkeläisiään 1950-luvulta saakka tutkineen Radiation Effects Research Foundationin varatutkimusjohtaja Evan Douple totesi haastattelussa [23] jo maaliskuussa, ettei hän usko Fukushiman aiheuttavan minkäänlaisia havaittavia terveysvaikutuksia. Evakuoinnin vuoksi altistusta on yksinkertaisesti liian vähän, liian harvalle ihmiselle, että altistuneiden mahdollisesti tulevaisuudessa syntyviä syöpätapauksia voisi mitenkään erottaa Fukushimasta johtuviksi. Samaan johtopäätökseen - ei havaittavia terveysvaikutuksia - tuli säteilysuojelun johtavan lehden Journal of Radiological Protectionin päätoimittaja Richard Wakeford [24], ja Tshernobyl-kudospankkia Lontoossa ylläpitävä professori Gerry Thomas [25]. Ydinvoiman terveysvaikutuksia kirjassaan Power to save the World selvittänyt Gwyneth Cravens esittää, että tämä on myös niinsanottu tieteellinen konsensus säteilyn terveysriskeistä [26]." Korhonen pitää evakuointien haittoja pahimpana terveysongelmana.

Ydinvoiman vastustaminen

Tunnettu ydinvoiman vastustaja, The Guardianin tiedetoimittaja George Monbiot kertoo kääntyneensä ydinvoiman kannattajaksi huomattuaan Fukushiman onnettomuuden suhteellisen vähäiset haitat ja sen, että ydinvoiman vastustaminen perustuu valheille. Esimerkiksi Monbiotin ja muiden vihreiden suuresti arvostama "maailman tunnetuin ydinvoiman vastustaja" Helen Caldicott esitti väitteensä todisteeksi 9 dokumenttia, joista yksikään ei ollut tieteellinen julkaisu (lehdistötiedotteita, mainos, sanomalehtiä), eikä edes niistä löytynyt lähteitä Caldicottin väitteille - paitsi yksi, joka oli pahasti ristiriidassa niiden kanssa. Vastaavanlaisia epätotuuksia löytyi niin paljon muistakin ydinvoiman vastustajien keskeisistä väitteistä, että Monbiot huomasi heidän turvautuneen juuri niihin temppuihin, jotka he olivat tuominneet ilmastodenialistien käsissä.

Ydinvoiman vastustaminen moninkertaistaa hiilidioksidipäästöt

Ympäristöneuvos Esa Tommilan mukaan ydinvoima on Suomessa hyvällä tolalla, sen haitat ovat suhteettoman vähäisiä verrattuna ilmastonmuutoksen haittoihin ja ydinvoiman lisärakentamisen estäminen käytännössä lisää fossiilisten käyttöä ja ilmastonmuutosta.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan ydinvoimaa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luopuminen ydinvoimasta johtaisi fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kasvuun. Tuuli- ja aurinkovoima ovat vielä pitkään marginaalisia energianlähteitä. Energiatalouden professori Sanna Syrin mukaan ydinvoimattomissa EU-maissa fossiilisten polttoaineiden osuus sähköntuotannosta on yleensä korkea.

Ydinvoiman vastustus nelinkertaisti hiilidioksidipäästöt?

Michael Dickeyn mukaan USA:n hiilidioksidipäästöt ovat nelinkertaiset verrattuna siihen, että ydinvoiman rakentaminen olisi jatkunut ennallaan Tshernobylin onnettomuudesta huolimatta, ja kaksinkertaiset verrattuna siihen, että edes jo suunnitellut hankkeet olisi toteutettu (kuvaaja).

Kuin Paavin kondominvastustus

J. M. Korhosen mukaan ydinvoiman vastustaminen on kuin paavin kondominvastustusta: jos ihmiset pidättyisivät seksistä ja fossiilisen tuotannon lisäyksestä, ydinvoiman ja kondomien vastustaminen eivät johtaisi hiilivoiman, sukupuolitautien ja aborttien lisääntymiseen, mutta todellisuudessa ne johtavat. Jos paavi on syypää AIDS- ja väestökatastrofeihin, ydinvoiman vastustajat ovat syyllisiä hiilivoimaloiden rakentamiseen.

Saksan luopuminen ydinvoimasta lisää päästöjä miljoonilla tonneilla

Tsunamin aiheuttama Fukushiman ydinvoimaonnettomuus, jossa ainakaan toistaiseksi kukaan ei kuollut toisin kuin samanaikaisessa Fukushiman vesivoimalaonnettomuudessa, sai Saksan liittokanslerin ilmoittamaan ydinvoimasta luopumisesta. Ydinvoiman vastustajat lupasivat tuolloin, että se ei lisää hiilivoimaa.

Kesäkuussa 2011 liittokansleri täsmensi, että ydinvoimasta luopuminen vaatii ainakin 10 GW, todennäköisemmin 20 GW lisää fossiilisia voimaloita. Pelkästään 7 ensimmäistä ydinvoimalan sulkemista 17:sta lisää hiilidioksidipäästöjä 25 miljoonalla tonnilla vuodessa.

Alkuperäisen luopumispäätöksen teki vuonna 2001 SPD:n ja Vihreiden hallitus. Se johti hiilivoimabuumiin.

Nyt Saksaan tuleva ehkä 42 TWh:n vuosituotanto aiheuttaa Lancetin lukujen perusteella, että ilmansaasteet tappavat joka vuosi 1000 ihmistä ja sairastuttava yli puoli miljoonaa. Tutkijoiden mukaan hiilidioksidipäästöjen vaikutus voi tappaa satoja miljoonia ihmisiä ja autioittaa valtioita.

Health and Environment Alliancen raportin mukaan hiilivoima aiheuttaa Euroopassa vuosittain yli 18 000 kuolemaa ja 43 miljardin euron terveysmenot. Saksassa näitä kuolintapauksia olisi kaikkiaan 2 700 vuodessa ja kustannukset olisivat 2 - 6 miljardia euroa.

Forbesin mukaan ei ole mitään mahdollisuuksia, että Saksa nykylinjalla saavuttaisi päästötavoitteitaan. Uudet hiilivoimalat ovat 10 % edellisiä tehokkaampia ja maksavat 3,4 miljardia dollaria kappale.
Germany -- Insane Or Just Plain Stupid?, Forbes, 8/31/2012.

Japanin luopuminen ydinvoimasta lisäsi fossiilisten käyttöä

Japani suunnitteli lisäävänsä ydinvoiman osuuden puoleen maan energian tuotannosta, mutta maanjäristyksen ja tsunamin vaurioitettua Fukushiman ydinreaktoreita pääministeri Naoto Kan asetti tavoitteeksi ydinvoimasta luopumisen. Voimayhtiöt ovat siksi tuoneet maahan suunnattomasti hiiltä ja kaasua mutta silti sähköntuotanto uhkaa jäädä 20 % alle kuluttajien tarpeiden ja teollisuus ja OECD varoittavat päätöksen vaarallisuudesta.

Olkiluoto 3

Jopa yllättävän hitaasti rakennettu Olkiluoto 3 on rakennettu paljon nopeammin kuin esimerkiksi tuulivoimaa.

Turvallisimpia energiamuotoja

Maailman energian tuottaminen ruskohiilellä aiheuttaisi laskennallisesti 5 miljoonaa kuolemaa, hiilellä 4 miljoonaa, öljyllä 3 miljoonaa, biomassa 740 000, kaasulla 450 000 ja ydinvoimalla 12 000. Tosin historiallisten ydinvoimaonnettomuuksien perusteella laskettu luku olisi monta kertaluokkaa pienempi kuin tuo 12 000, joka on teoreettinen yläraja ja olettaa, että säteilyhaitat olisivat lineaarisia. Nils Starfeltin ja Carl-Erik Wikdahlin analyysissä vesivoima ja ydinvoima ovat turvallisimmat energiamuodot EU-maissa, tuulivoima on lähellä niitä ja kaasu-, turve-, bio-, ligniitti-, hiili- ja öljyvoima aiheuttavat enemmän kuolemia, vaikka ilmastovaikutuksia ei laskettu.

Tuotettua sähkömäärää kohden ydinvoima on siis tappanut huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin hiili-, turve-, öljy-, kaasu- tai biovoima. Tuulivoimakin on tappanut enemmän.

Tosin nykyään ydinvoima on vielä paljon turvallisempaa kuin tutkimuksen aikoihin ja Fukushiman tsunamionnettomuudessa ydinvoima ei tappanut ketään mutta vesivoimala monia. Toisissa tutkimuksissa vesivoimakin on tappanut paljon ydinvoimaa enemmän tuotantoon nähden:

"In terms of lives lost per unit of energy generated, nuclear power has caused fewer accidental deaths per unit of energy generated than all other major sources of energy generation. Energy produced by coal, petroleum, natural gas and hydropower has caused more deaths per unit of energy generated, from air pollution and energy accidents. This is found in the following comparisons, when the immediate nuclear related deaths from accidents are compared to the immediate deaths from these other energy sources,[21] when the latent, or predicted, indirect cancer deaths from nuclear energy accidents are compared to the immediate deaths from the above energy sources,[23][24][161] and when the combined immediate and indirect fatalities from nuclear power and all fossil fuels are compared, fatalities resulting from the mining of the necessary natural resources to power generation and to air pollution.[162] With these data, the use of nuclear power has been calculated to have prevented a considerable number of fatalities, by reducing the proportion of energy that would otherwise have been generated by fossil fuels, and is projected to continue to do so.[163][164]" ([Wikipedia|https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_power#Accidents_and_safety.2C_the_human_and_financial_costs] 21.2.2015)

DI, tohtoriopiskelija Janne Korhosen mukaan "Tieteellinen konsensus kun vaikuttaa ennemminkin olevan, että onnettomuudet ja ongelmat huomioidenkin, ydinvoima on yksi turvallisimmista tavoista tuottaa energiaa. Se ei ole vaaratonta; mikään energiantuotantotapa ei ole. Mutta muihin tapoihin verrattuna, vaarat ovat pieniä tai olemattomia. Tähän johtopäätökseen tulee esimerkiksi Markandya & Wilkinson, 2007, Lancet (lääketieteen alan johtava lehti), YK:n alainen, IPCC:tä vastaava UNSCEAR (esim. vuoden 2012 raportit), ja riippumaton säteilysuojelukomissio ICRP (tuoreimmat julkaisut). Sekä implikaatiot lukuisten kansallisten tiedeakatemioiden ym. instanssien kokoomatutkimuksista."

Ydinvoimalla tiukemmat vaatimukset

Ympäristöterveyden emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan ydinvoimalle on asetettu tiukemmat turvallisuusvaatimukset kuin muille voimalatyypeille, mikä tekee ydinvoiman rakentamisen vaikeaksi.

Tuulivoima v. ydinvoima

Ydinvoima turvaa tasaista energiansaantia, mutta tuulivoiman valtava tehonvaihtelu ei ole korvattavissa tavalla, joka olisi päästötön ja taloudellinen. Tuulivoima myös vaatii suuren pinta-alan ja sen vaatimat tiet pirstovat luonnonympäristöjä. Tuulivoiman jäteongelmaa ei ole lainkaan ratkaistu. Tuulivoiman ja ydinvoiman ympäristöhaitoista suuri osa perustuu rakennusvaiheen päästöihin.

Loppusijoitus / ydinjätevuoto

Posivan tekemien simulaatioiden perusteella pahimmassa tapauksessa yksi ihminen saisi 0.00018 millisievertiä vuodessa eli kahden banaanin verran, jos jo 1000 vuoden jälkeen ydinjätesäiliöt alkaisivat vuotaa, niiden yläpuolella ihmiset viettäisivät kaiken aikansa vain kaikkein saastuneimmassa paikassa, söisivät vain siellä tuotettua ruokaa ja joisivat vain sikäläistä vetta. Tämä tapahtuisi vuonna 12 000. Muina vuosina annos olisi pienempi.

Posiva on arvioinut ydinjätteiden loppusijoituksen pahimpia mahdollisia seurauksia. Skenaariossa ydinkanisteri syöpyisi puhki tuhannessa vuodessa lasketun sadantuhannen vuoden sijaan ja samanaikaisesti sitä ympäröivä savipuskuri katoaisi selittämättömästi. Lisäksi pohjavesi kulkisikin ylöspäin ja paikan päälle rakennettaisiin kaupunki. Ihminen, joka eläisi kehdosta hautaan saastuneimmalla neliömetrillä ja söisi vain sillä kasvanutta ruokaa ja joisi saastuneinta vettä, saisi vain kolminkertaisen säteilyannoksen Tampereen Pispalassa nyt asuviin ihmisiin nähden.

Ydinpommitkaan eivät aiheuttaneet geneettisiä vahinkoja

40-vuotisen tutkimuksen perusteella Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit eivät aiheuttaneet geneettistä vahinkoa, joka tuottaisi jälkeläisissä mutaatioita. Tutkimus ydinpommista selviytyneiden saamista lapsista ei löytynyt lisääntyneesti kromosomivirheitä, syöpiä, veriproteiinimutaatioita eikä synnynnäisiä vaivoja. Väitteet Sellafieldin seudun lasten leukemioista johtuisivat tutkijan mukaan muista tekijöistä. Atomipommeista huomattavalle säteilyannokselle altistuneiden naisten lasten poikkeamat ja synnynnäisvaivat eivät olleet yleisempiä kuin Japanin keskiarvo.

Vihreät: ydinvoima kuuluu ratkaisuumme

Vuonna 2021 vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi uuden Olkiluoto 3 -ydinvoimalan olleen jo vuosia vihreiden energiaratkaisun osana. Entinen puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi ilmastokriisin vanhentaneen puolueen ydinvoimavastaiset argumentit ja että ne jo aikanaan olivat yliampuvia: niin tiukka ydinvoimavastustus ei edes silloin ollut perusteltua.

Soininvaara: suhtaudutaan ydinvoimaan rennommin

Osmo Soininvaara vaati vuonna 2012 vihreitä suhtautumaan ydinvoimaan vasemmistoliiton tavoin: eduskuntaryhmässä kannattajat ja vastustajat istuvat sovussa keskenään. [16] Kolmannes vihreiden kannattajista tukee ydinvoimaa ja sitä ehdottomasti vastustavat ovat vähemmistössä.

Soininvaaran mukaan reaktoriturvallisuus on parantunut ja ydinaseet voivat levitä ydinvoimasta riippumatta.

Vihreisiin loikannut Lilja Tamminen kirjoitti maaliskuussa 2012, että vihreiden tulisi päästä "hiilivoimapuolueen" imagostaan. Tammisen mukaan ydinvoimaloiden määrien vähentäminen on johtanut vain fossiilivoimaloiden lisärakennukseen, mikä on huonoin mahdollinen tulos ilmasto- ja terveysnäkökulmasta. Tamminen on vasemmistolainen entinen piraattipuolueen ehdokas.

Liberaalien kanta

Liberalismilla ei ole kategorista kantaa ydinvoimaan. Monen liberaalin mielestä valtion tulee periä haittoja vastaavia haittaveroja ja jättää energiapolitiikka muuten markkinoille. Jos jonkin voimalan haitat jollekulle ovat merkittävät, tällä tulee olla oikeus kieltää voimala, jolloin laitoksen suunnittelija joutuu ostamaan tällaisilta naapureilta luvat tai rakennuttamaan muualle, ja laajalle jakautuvat pikkuhaitat kuitataan haittaveroilla, jotta kannattaisi rakentaa vain voimaloita, joiden hyödyt ylittävät haitat.

Mitään voimaloita ei tuettaisi, koska edes aurinko- tai tuulivoimalat eivät tuota ulkoishyötyjä sen enempää kuin vaikkapa ravintolat tai ohjelmistoyritykset.

Aiheesta muualla

Ydinvoiman vaarallisuudesta

• Miksi Fukushima tappaa niin vähän?, J. M. Korhonen 22.8.2011

Katso myös

• Energia
• Ympäristönsuojelu
• Ilmastonmuutos
• Luddiitit