ARA

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

ARA-asunnot ovat ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) valvomia valtion tukemia asuntoja: vuokra-, omistus- ja osaomistusasuntoja. ARAVA perustettiin 1940-luvun lopulla ja ARA 1.1.2008.

ARA-rahoituksella rakennetaan myös Hitas-asuntoja.[1]

ARA-järjestelmän epätasa-arvoa ovat arvostelleet taloustieteilijät ja Osmo Soininvaara, jonka mukaan pitäisi antaa pienituloisille rahaa, asumistukea, alihintaisten asuntojen sijaan. Raha voidaan antaa kaikille samanlaisilla ehdoilla, mutta ARA-asuntoja ei riitä kaikille. ARA-rahoitus velvoittaa asettamaan vuokrat markkinahintojen alle, joten ne pienituloiset hyötyvät, jotka sattuvat saamaan asunnon, mutta tämä (epäsuorasti) nostaa niiden pienituloisten vuokria, jotka ARA-asuntoa eivät saa. ARA-järjestelmä näytää vähentävän asuntojen rakentamista Helsinkiin. Esimerkiksi 2017 rakennusoikeutta saatiin luovutettua kolmannes tavoitetta vähemmän, koska Helsinki halusi tuottaa ARA-asuntojakin mutta olosuhteet estivät.[1]

Soininvaaran mukaan säänneltyjen vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut asumistukea helpompaa poliittisesti, koska kaupungin menettämää tuloa ei niin huomata, esimerkiksi alihintaan luovutetuista tonteista. Tämän lisäksi Helsinki menettää vuokrasääntelyyn 250 miljoonaa euroa vuodessa.[1]

Luovuttaessa ARA-rakentamisesta voitaisiin rakentaa enemmän vuokra-asuntoja ja periä niistä normaali vuokra. Nyt asuntoja ei riitä läheskään kaikille tarvitseville. Näillä lisätuloilla voitaisiin rakentaa enemmän. Asuntojen tarjonnan kasvu laskisi vuokria.[1]

Estää asuntojen rakentamisen

Toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläisen mukaan Helsingissä ei rakennettu asuntoja tavoitteiden mukaisesti, koska kaupunki vaatii, että 55 % asunnoista rakennetaan säänneltyinä ("kohtuuhintaisina", ARA ja Hitas), ja rakennuskustannukset olivat nousseet säädetyn hinnan yläpuolelle, niin että siihen hintaan ei kannattanut rakentaa. Silti juuri Helsinkiin kannattaisi rakentaa. Tästä kertoo se, että asuntojen hinnat ovat siellä niin korkeita.[2]

Miksi halvempia

Ara-asuntojen halvemmuus (esimerkissä 5642 euroa neliöltä, yli 800 euroa vertailuasuntoja vähemmän) johtuu siitä, että Espoossa ja Helsingissä tontti annetaan puoleen hintaan (satoja euroja neliöltä), varustelutaso on huonompi (usein ei saunoja, halvemmat parvekkeet ja lattiat) ja pysäköintipaikkoja vaaditaan vähemmän. Asuntosäätiön asiantuntijan mukaan sama pitäisi sallia vapaarahotteisillekin asunnoille.[3]

Heka-asunnot 40 % alle vuokratason

Helsingin kaupungin (Heka) vuokra-asunnot (Ara) ovat jopa 40 % alle normaalin vuokratason. Niitä voi siirtää omille sukulaisilleen ja niissä voi asua hyvätuloisiakin niin kauan kuin nämä haluavat. Näin säästää tuhansia euroja joka vuosi. Tulorajoja ei ole ollut kuin 2017-2018.[4]

"Lottovoitto", kirjoittaa HS.[4]

Helsinki valitsee Ara-asuntoihinsa ensisijaisesti niitä, joilla vuokrasopimus on päättymässä tai asuntoa ei ole tai se on hyvin ahdas. Itsenäistymisikäiset kotona asuvat nuoret saavat myös asunnon erittäin kiireellisesti. Toissijaisesti pienituloisuus ja vähävaraisuus on etu, vaikkei tulorajoja olekaan.[4]

Uusissa asunnoissa asuu paremmin pärjääviä ihmisiä. Niihin hakeutuvat toimeliaat ihmiset, joilla on aika hyvä elämänhallinta. Hekalla on 50 000 asuntoa, joista vapautuu 3 000 vuodessa. Yksin hakevista joka 10. ja perheistä joka 4. saa asunnon.[4]

Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka)[4]

Tulorajat ylittää vain 17,7 % KAIKISTA perheistä

Helsinkiläisistä asuntokunnista vain 17,7 % ylittää ARA-tulorajan (lapsiperheistä 4,3 %), ARA-asunnoissa asuvista 4,9-6,6 %.[5]

ARA-rikoksia

Kolmen demaripoliitikon epäillään tehneen törkeän avustuspetoksen Jyväskylässä 2014–2017. Syyttäjä vaati heille vankeutta vuonna 2021. Mukana myös törkeä kirjanpitorikos, väärennyksiä, törkeä veropetos ja törkeä velallisen epärehellisyys. ARA-asuntoja ja näiden demarien johtamaa yleishyödyllistä Jyväskylän Hoivapalvelut ry:tä käytetty rikoksiin.[6]

Oikeus lakkautti Riihi-säätiön välittömästi

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Sdp:tä lähellä olevan, sosiaalista asuntotoimintaa valtion tuella rahoittaneen Riihi-säätiön toiminnan välittömästi lakkautettavaksi heinäkuussa 2010[7] ja säätiön johtaja sai KKO:ssa vankeutta 2 v. 10 kk, vahingonkorvausvaatimukset ovat noin 3,5 miljoonaa euroa.[8] Säätiö oli toiminut sääntöjensä ja säätiölain vastaisesti ainakin vuodesta 1995.[7]

Syyttäjä epäilee säätiön tukeneen "avokätisesti Sdp:n paikallispoliitikkoja" sekä mm. Tarja Halosen presidentinvaalikampanjaa vuonna 2000 vuokra-asujien kustannuksella. Sdp:tä lähellä oleva, parikymppisenä puolueen piirisihteerinä toiminut Riihi-säätiön puheenjohtaja Toivo J. Kanninen oli tukenut myös Martti Ahtisaaren kampanjaa säätiön rahoilla. [9]

Perusteena olivat 12 törkeää avustuspetosta ja 17 törkeää kavallusta. Riihi-säätiö harjoitti "yleishyödyllistä rakennustoimintaa". Valtio tuki kiinteistöyhtiöiden asuntolainoja, ja Kanninen lainasi näitä korotta itselleen ja Riihi-säätiölle korotta. Samaan aikaan Kanninen lähipiireineen lainasi samoille yhtiöille rahaa korolla. Hän sai 400 000 euron laittoman hyödyn. Oikeusprosessi käynnistyi ARA:n rikosilmoituksesta vuonna 2001.[8]

Viitteet

Katso myös