Ydinase
Ydinase, ydinaseriisunta.
Neuvostoliitto käynnisti länsimaissa "rauhanliikeen", jonka tehtävänä oli heikentää länsimaiden puolustuskykyä Neuvostoliiton hyökkäyksen mahdollistamiseksi. Moni hyödyllinen idiootti osoitti mieltään länsimaiden ydinaseita vastaan mutta ei vastustanut Neuvostoliiton "rauhanaseita". Tämä ei rajoittunut Neuvostoliiton perustamiin yhdistyksiin kuten Suomen Rauhanpuolustajat, vaan myös ei-kommunistiset järjestöt harhautuivat mukaan yksipuolisiin mielenosoituksiin ympäri Eurooppaakin.
Venäjä tarrautuu ydinaseisiin
Dosentti Stefan Forssin mukaan Venäjällä on ylivoimaisesti mittavin ydinasevarusteluohjelma menossa ja ydinaseista luopuminen nakertaisi eniten juuri Venäjän asemaa. [1]
Venäjä myös muutti 2000-luvulla puolustusdoktriiniaan niin, että se voi nyt käyttää ydinaseita ensimmäisenä. Tätä paheksuttiin laajalti.
"Ydinaseista vapaa maailma"
Ronald Reagan piti ydinaseetonta maailmaa henkilökohtaisena missionaan[2][3][4], mistä häntä pilkattiin yleisesti Euroopassa, joskin presidentti Tshernenko tuki aloitetta kirjeessään vuonna 1984[4]. Virkamiehet yrittivät estää tällaiset keskustelut[4],
Reaganin vaatimuksesta ydinaseneuvottelujen nimessä sana "Limitation" (rajoittaminen) muutettiin muotoon "Reduction" (vähentäminen)[3], kun SALT-neuvotteluja jatkettiin vuonna 1982. Reagan muutti lyhenteen muotoon START (Strategic Arms Reduction Treaty).
Reaganin mukaan ydinaseet olivat "totally irrational, totally inhumane, good for nothing but killing, possibly destructive of life on earth and civilization"[2].
Norja ja Tanska
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu katsoo, että vaikka Norjan ja Tanskan linja ydinaseisiin on paperilla tiukka, käytännössä Tanska on tukenut ydinasetoimintaa perinteisin kyvyin ja Norjassakin kiinnostus ydinaseisiin kasvaa. Nykypelote perustuu kylmän sodan jälkeisiin rauhallisiin vuosiin, ja nyt tilanne on muuttunut. Suomikin saattaa sertifioida F-35-hävittäjät kantamaan tarvittaessa ydinaseita.[5]
Ydinaseiden käyttökyky ehkäisee ydinsotia
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikaisen mukaan ydinpelote ei estä vastustajaa käyttämästä ydinaseita, ellei pelote kata kaikkia voimankäytön tasoja pienimmästä käytöstä laajimpaan. Muuten vastustaja voi valita ydinaseiden käytön tason, jolla ei ole uskottavaa pelotetta. Vastaavasti Suomen ja muiden F-35-hävittäjien sertifiointi ydinasekelpoisiksi saisi aikaan sen, että Venäjän olisi vaikea tuhota kaikkia mahdollisia ydinasekantolaitteita, mikä vähentäisi ydinsodan uhkaa.[6]
Viitteet
- ↑ "Ydinaseista luopuminen nakertaisi eniten Venäjän asemaa", dosentti Stefan Forss, Helsingin Sanomat 16.8.2012, sivu A2
- ↑ 2,0 2,1 Giuliani's Obama-Nuke Critique Defies And Ignores Reagan, Huffington Post 04- 7-10
- ↑ 3,0 3,1 President Reagan's Legacy and U.S. Nuclear Weapons Policy, Heritage.org, July 20, 2006
- ↑ 4,0 4,1 4,2 "Hyvästi, ydinpommi", Helsingin Sanomat 9.5.2010, s. D1-D2
- ↑ Elina Kervinen: Nämä kolme roolia Suomi voi valita ydinasepolitiikassaan – uusi tutkimus julki Helsingin Sanomat. 30.1.2024.
- ↑ Kyky ydinaseiden taistelukäyttöön ehkäisee ydinaseiden käyttöä Helsingin Sanomat. 25.2.2024.
