Aktiivimalli

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aktiivimalli tarkoittaa, että työttömyysturvasta maksetaan vain 95,35 % niille, jotka eivät ole kolmeen kuukauteen tehneet 18 tuntia töitä, yrittäneet eivätkä osallistuneet työvoimapalveluihin.

Aktiivimalli ei leikannut työttömyysturvaa, vaan säästöillä rahoitettiin työttömyysturvan (alun) omavastuuajan lyhentäminen 5 päivään.[1]

Tanskassa työttömät työllistyvät usein juuri ennen intensiivisen aktivointijakson alkua välttääkseen joutumisen aktivoitavaksi.[2]

Sisällysluettelo

Vastustuksen syy

Professori Roope Uusitalo ihmettelee, että samalla tavalla epäreiluna ei pidetä sitä, että jo aiemmin samoihin aktiivisuusehdon täyttäviin palveluihin pääsevien työttömyyspäiväraha nousi jopa 13 prosenttia, eikä paljon suurempia työttömyysturvan leikkauksia ole vastustettu yhtä paljon. Hän päättelee, että syynä on psykologia: onnistumisesta palkitseminen tuntuisi kannustavammalta kuin epäonnistumisesta rankaiseminen.[2]

Aktiivimallin synty

Työmarkkinajärjestöjen vaatimuksesta aktiivimalliin kuuluva työttömyysturvan leikkaus (omavastuu) ulotettiin koskemaan muitakin kuin ansiosidonnaisella olevia työttömiä.[3] STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, entinen vasemmistoliiton puoluesihteeri, sanoi STTK:n ehdottaneen, että leikkauksen voisi estää omalla aktiivisuudella, mikä johti syntyneeseen malliin.[1]

Siksi ay-liike ei kehdannut vastustaa mallia ennen kuin vuoden 2018 puolella paine siihen kasvoi.

Näkemyksiä

Sund kannattaa aktiivimallia, koska tutkimukset ja tilastot osoittavat, että uhka työttömyysturvan heikentymisestä tehostaa työnhakua. Hän arvioi sen tuovan 8 000 - 10 000 uutta työllistä ja sanoo, että tarvitaan ainakin 75 prosentin työllisyys, jotta velkaantuminen ei johtaisi köyhille koviin leikkauksiin sitten, kun kasvu hiipuu.[1]

Martti Hetemäen mukaan olisi tasapuolisempaa, jos palveluihin osallistuminen ei estäisi alenemaa, koska kaikki eivät välttämättä pääse palveluihin. Toisaalta aiemmin työttömyysturvassa oli neljä kertaa suurempi, pysyvä alenema.[4]

”vain muutama prosentti kolmannen sektorin toimintaan osallistuvista työttömistä pääsee töihin avoimille työmarkkinoille”,[4] joten on hyvä, että siihen ei kannusteta.

Tanskassa palveluihin osallistuminen ei estä alenemaa, joten aleneman osalta on turha valittaa siitä, että Suomessakaan kaikki eivät pääse heti työvoimapalveluihin.

”Työttömyysturvan porrastus lisää työllistymisen todennäköisyyttä portaan lähestyessä, muttei sen jälkeen. Aleneman pitäisi olla myös varsin suuri, jotta päästäisiin samaan vaikutukseen kuin aktiivimallissa.”[4]

”Aktiivimallissa päästään samaa suuruusluokkaa olevaan työllisyysvaikutukseen kuin työttömyysturvan 15 prosentin alenemalla. Aktiivimallissa alenema on kuitenkin vain kolmasosa 15 prosentin alenemasta.”[4]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Ay-ekonomisti tunnustaa ehdottaneensa aktiivimallia: ”Pienetkin marjat on nyt poimittava – tilanne niin vakava” Uusi Suomi. 5.1.2018.
  2. 2,0 2,1 Aktiivimalli sai haukut, vaikka kovempiakin leikkauksia on tehty - rankaisemisen psykologiaa Suomen Kuvalehti. 2.3.2018.
  3. Työttömyysturvan aktiivimalli ulotetaan myös perusturvaan Verkkouutiset. 18.10.2017.
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 Valtiovarainministeriö: kolumni Aktiivimallin toiminta, tausta ja kritiikki

Aiheesta muualla

"Punavihreätkin yleensä myöntävät kannustavuuden tarpeen, kun puhutaan perustulosta tai kun sateenkaarihallitus sääti suojaosan: työtön saa ansaita 300 euroa menettämättä korvauksiaan. Työttömien osa-aikatyönteko lisääntyikin vuodessa 59 % ja kesällä 2017 Vasemmistoliitto vaati rajan korottamista 500 ja 800 euroon! ”Näin pieni summa ei motivoi ansaitsemaan”, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedote syyllisti työttömiä töiden vieroksumisesta 12.7.2017." (VS:ssä viitteet)

Henkilökohtaiset työkalut