Aktiivimalli

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Aktiivimalli tarkoittaa, että työttömyysturvasta maksetaan vain 95,35 % niille, jotka eivät ole kolmeen kuukauteen tehneet 18 tuntia töitä, yrittäneet eivätkä osallistuneet työvoimapalveluihin.

Aktiivimalli ei leikannut työttömyysturvaa, vaan säästöillä rahoitettiin työttömyysturvan (alun) omavastuuajan lyhentäminen 5 päivään.[1]

Tanskassa työttömät työllistyvät usein juuri ennen intensiivisen aktivointijakson alkua välttääkseen joutumisen aktivoitavaksi.[2]

Työllisyysvaikutukset

Aktiivimallin työllisyysvaikutukseksi on arvioitiin aiemmin 5 000 - 12 000 työpaikkaa.[3]

Syksyllä 2019 julki tulleen raporttiluonnoksen mukaan aktiivimalli lisäsi hakeutumista te-toimistojen työllistymistä edistäviin palveluihin, mutta mitattua vaikutusta työllisyyden muutoksiin ei voida varmuudella erottaa muista tekijöistä. Ainoa löytynyt vertailuryhmä olivat alkuvaiheen lomautetut, joita malli ei koskenut. Näihin verrattuna työttömien työllistyminen ja osallistuminen työvoimapalveluihin lisääntyivät vasta aktiivimallin tultua voimaan. Silti tutkija Tomi Kyyrän mukaan aktiivimallin vaikutus työllistymiseen on epävarma.[4]

Vastustuksen syy

Professori Roope Uusitalo ihmettelee, että samalla tavalla epäreiluna ei pidetä sitä, että jo aiemmin samoihin aktiivisuusehdon täyttäviin palveluihin pääsevien työttömyyspäiväraha nousi jopa 13 prosenttia, eikä paljon suurempia työttömyysturvan leikkauksia ole vastustettu yhtä paljon. Hän päättelee, että syynä on psykologia: onnistumisesta palkitseminen tuntuisi kannustavammalta kuin epäonnistumisesta rankaiseminen.[2]

Aktiivimallin synty

Työmarkkinajärjestöjen vaatimuksesta aktiivimalliin kuuluva työttömyysturvan leikkaus (omavastuu) ulotettiin koskemaan muitakin kuin ansiosidonnaisella olevia työttömiä.[5] STTK:n pääekonomisti Ralf Sund, entinen vasemmistoliiton puoluesihteeri, sanoi STTK:n ehdottaneen, että leikkauksen voisi estää omalla aktiivisuudella, mikä johti syntyneeseen malliin.[1]

Siksi ay-liike ei kehdannut vastustaa mallia ennen kuin vuoden 2018 puolella paine siihen kasvoi.

Näkemyksiä

Sund kannattaa aktiivimallia, koska tutkimukset ja tilastot osoittavat, että uhka työttömyysturvan heikentymisestä tehostaa työnhakua. Hän arvioi sen tuovan 8 000 - 10 000 uutta työllistä ja sanoo, että tarvitaan ainakin 75 prosentin työllisyys, jotta velkaantuminen ei johtaisi köyhille koviin leikkauksiin sitten, kun kasvu hiipuu.[1]

Martti Hetemäen mukaan olisi tasapuolisempaa, jos palveluihin osallistuminen ei estäisi alenemaa, koska kaikki eivät välttämättä pääse palveluihin. Toisaalta aiemmin työttömyysturvassa oli neljä kertaa suurempi, pysyvä alenema.[6]

”vain muutama prosentti kolmannen sektorin toimintaan osallistuvista työttömistä pääsee töihin avoimille työmarkkinoille”,[6] joten on hyvä, että siihen ei kannusteta.

Tanskassa palveluihin osallistuminen ei estä alenemaa, joten aleneman osalta on turha valittaa siitä, että Suomessakaan kaikki eivät pääse heti työvoimapalveluihin.

”Työttömyysturvan porrastus lisää työllistymisen todennäköisyyttä portaan lähestyessä, muttei sen jälkeen. Aleneman pitäisi olla myös varsin suuri, jotta päästäisiin samaan vaikutukseen kuin aktiivimallissa.”[6]

”Aktiivimallissa päästään samaa suuruusluokkaa olevaan työllisyysvaikutukseen kuin työttömyysturvan 15 prosentin alenemalla. Aktiivimallissa alenema on kuitenkin vain kolmasosa 15 prosentin alenemasta.”[6]

Lakkauttaminen

Rinteen hallitus aikoo perua aktiivimallin, vaikka sen työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 5 000 - 12 000 työpaikkaa.[3] Aktiivimalli kuitenkin säilyy, kunnes kolmikantainen työryhmä löytää korvaavat toimenpiteet. Sitten katsotaan, muutetaanko aktiivimallin velvoitteita ja leikkureita, Sari Essayah täsmensi. Paavo Arhinmäki sanoi, että aktiivimalli ei ole tuonut työpaikkoja, joten korvaavat toimet varmasti löydetään.[7]

Viitteet

Aiheesta muualla

"Punavihreätkin yleensä myöntävät kannustavuuden tarpeen, kun puhutaan perustulosta tai kun sateenkaarihallitus sääti suojaosan: työtön saa ansaita 300 euroa menettämättä korvauksiaan. Työttömien osa-aikatyönteko lisääntyikin vuodessa 59 % ja kesällä 2017 Vasemmistoliitto vaati rajan korottamista 500 ja 800 euroon! ”Näin pieni summa ei motivoi ansaitsemaan”, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedote syyllisti työttömiä töiden vieroksumisesta 12.7.2017." (VS:ssä viitteet). Juhani Toivanen, 3.1.2018.

  • Sovinistit: aktiivimalli syrjii teollisuustyöntekijöitä. Liberaalit: ansiosidonnainen syrjii naisvaltaisia palvelutyöntekijöitä. "työttömyyskorvaus, etenkin ansiosidonnainen, syrjii köyhiä palvelualojen työntekijöitä, useimmiten naisia. Heidän pienistä palkoistaankin verotetaan työttömyyskorvaukset heitä enemmän ansaitseville teollisuusduunareille. Ahtaajien tai paperityöläisten palkka on 50 000 euroa vuodessa, ja hiljaisena aikoina heidät lomautetaan lisälomailemaan köyhien naisten verorahoilla. Palvelualoilla lomautukset ovat harvinaisia. Edes aktiivimallin pieni leikkuri ei korjaa tätä epäoikeudenmukaisuutta kuin pieneltä osaltaan. Peruspäivärahaa se leikkaa noin euron päivässä. Perustili eli sosiaalitili poistaisi epäoikeudenmukaisuuden kokonaan." Juhani Toivanen, 19.7.2019.
  • Hallitus 2015 (Sipilä)