Alaviitit

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Alaviitit ovat Syyriaa nykyään hallitseva 12 %:n vähemmistö, jotka väittävät olevansa muslimeja vaikka pitävät imaami Alia ainoana jumalana ja islamin viittä pilaria tarpeettomina sekä uskovat miesten jälleensyntymiseen ja paluuseen tähdiksi.

Muslimit pitivät ennen alaviitteja kerettiläisinä mutta 1900-luvulla heitä alettiin poliittisista syistä kutsua muslimeiksi ja al-Assadin hallinto muovasi alaviittien melko liberaalia ja maallistunutta oppia islamin suuntaan. Al-Assadin vuoden 1970 sosialistivallankaappaukseen asti alaviitit olivat pitkälti vainottu vähemmistö.

Uskonto

Alaviitteja, "Alin seuraajia", on 12 % syyrialaisista.[1] Osa muista muslimeista pitää alaviitteja vääräoppisina, koska he pitävät jumalana Muhammadin serkkua, vävyä ja seuraajaa, imaami Alia.[1]

Ali on ainoa jumala

“Ei ole muuta jumalaa kuin Ali”, kuuluu uskontunnustus.[2] Alaviitit pitävät jumalana Muhammadin seuraajaa ja vävyä, imaami Alia.[3] Ali on osa Isää, Poikaa ja Pyhää henkeä muistuttavaa kolminaisuutta. [3]

Ali opetti Koraanin Muhammadille. Muhammad loi maailmankaikkeuden ja ylläpitää sitä. Alia tulee palvoa, Muhammadia ylistää ja Salmania rakastaa. [4]

Jälleensyntyminen

Alaviittien mielestä ihmiset olivat alun perin tähtiä valon maailmassa mutta heitä rangaistiin tottelemattomuudesta.[2][5] Heidän on jälleensynnyttävä[6][7][8] seitsemästi päästäkseen takaisin Alin hallitsemaan tähtien joukkoon.[2][5] Huonosti käyttäytyvä jälleensyntyy kristittynä, epäuskoiset eläiminä.[2][5] Väitetään, että naisilla ei ole sielua.[8]

Kristillisiä ja muita oppeja

Alaviitit viettävät myös kristillisiä juhlia kuten Jeesuksen syntymää ja palmusunnuntaita[9][10] sekä viettävät messua jakaen leipää ja viiniä.[8]

Islamintutkija Martin Kramerin mukaan alaviittien uskonto yhdistelee shiialaisuutta, kristinuskoa, gnostilaisuutta ja pakanauskontoja, ja sen ydin pidetään salassa, eivätkä alaviitit noudata islamin viittä pilaria, viittä velvollisuutta. [11]

Pakanoita vai muslimeja?

Monet sunnioppineista kuten Ibn Kathir ovat luokitelleet alaviitit pakanoiksi[12][5][13] Kaikissa viidessä 1900-lukua edeltäneessä sunnioppineiden fatwassa alaviitit tuomittiin, mutta sitten poliittisista syistä, panarabialaisuudenn etujen vuoksi keskeinen sunnivaikuttaja, Jerusalemin suurmufti, julisti alaviitit osaksi muslimiyhteisöä.[14][15]

Hafez al-Assadin sanotaan muokanneen alaviitteja tavallisten muslimien suuntaan.[16] Al-Assad väittää alaviittien olevan tavallisia kaksitoistashiialaisia.[16] Al-Assadin hallinnon valvomissa oppikirjoissa islam esitetään monoliittisena uskontona eikä viitata mitenkään alaviitteihiin, druuseihiin, ismailiitteihin tai edes shiialaisuuteen.[17] Syyrian päätuomari Ali Sulayman al-Ahmad on sanonut: “Olemme alaviittimuslimeja. Kirjamme on koraani … ja uskontomme on islam."[18]

Professori Barry Rubinin mukaan al-Assadien kaudella alaviittien uskontoa on muokattu tai ainakin sen poikkeamia muusta islamista on peitelty.[19]

Alaviitit salaavat todelliset oppinsa ja väittävät muuta.[8] Tämä tapa, taqiyya, on vuosisataisten vainojen tulosta.[8] Tästä vainotusta vuoristolahkosta on äskettäin tullut yllättäen Syyrian hallitsijasuku[8] Hafiz al-Assadin vuoden 1970 arabisosialistisen vallankaappauksen myötä.

Ateismi-FAQ:n mukaan alaviitit hylkäävät koraanin, uskovat miesten mutteivät naisten jälleensyntymiseen ja poikkeavat muslimeista enemmän kuin juutalaiset. FAQ väittää, että alaviittien mukaan Ali loi Muhammadin ja Muhammad seuralaisensa Salmanin, jotka muodostavat jumalallisen kolmiyhteyden.

Tämä on vahvistanut Syyriassa toimivien äärisunnien motivaatiota ja saattanut demokratiaa vaativan Vapaan Syyrian armeijan kahden tulen väliin. 1900-luvulla sekä sunnit että shiiat olivat poliittisista syistä julistaneet alaviitit muslimeiksi. Syyria toimii Iranin liittolaisena.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 The 'secretive sect' in charge of Syria, BBC, 17 May 2012.
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Alawis, Countrystudies.us, U.S. Library of Congress.
  3. 3,0 3,1 Encyclopædia Britannica, online edition
  4. Essential Islam: A Comprehensive Guide to Belief and Practice, Diane Morgan, ABC-CLIO, 2010, ISBN 978-0-313-36025-1, p. 233
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 "Alawi Islam". Globalsecurity.org
  6. Nicolas Pelham, A New Muslim Order, p.236
  7. The Alawis BBC, Owen Bennett-Jones, 4 February 2013
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 8,5 Secretive sect of the rulers of Syria, The Telegraph, 05 Aug 2011
  9. Kaplan, Robert (1993-02). Syria: Identity Crisis. The Atlantic.
  10. The New Encyclopedia of Islam by Cyril Glasse, Altamira, 2001, p.36–7
  11. Martin Kramer, “Syria’s Alawis and Shi’ism,” in Shi’ism, Resistance, and Revolution, ed. Martin Kramer (Boulder, Colorado: Westview Press, 1987), pp. 237-54.
  12. Syria crisis: Deadly shooting at Damascus funeral
  13. Abd-Allah, Umar F., Islamic Struggle in Syria, Berkeley : Mizan Press, c1983, pp. 43–48
  14. Malline:Cite doi
  15. (2002) The Nuṣayr−i-ʻalaw−i Religion: An Enquiry Into Its Theology and Liturgy. BRILL, 1. ISBN 978-90-04-12552-0. Viitattu 18 March 2011. 
  16. 16,0 16,1 Syrian comment. Asad's Alawi dilemma, 8 October 2004
  17. Islamic Education in Syria: Undoing Secularism. OU. Luettu 25 December 2012.
  18. 'Abd al‑Latif al‑Yunis, Mudhakkirat al‑Duktur 'Abd al‑Latif al‑Yunis, Damascus: Dar al‑`Ilm, 1992, p. 63.
  19. Rubin, Barry (2007). The Truth about Syria. New York: Palgrave Macmillan, 49. ISBN 9781403982735.