Asuntotulo

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Asuntotulo (asumistulo) tarkoittaa (kuvitteellista) itselle maksettua vuokraa. Suomessa asuntotulovero oli 1973-1992. Se korvattiin kiinteistöverolla, mikä johti vuokra-asuntojen kaksinkertaiseen verotukseen. Ratkaisu olisi palauttaa asuntotulovero tai keventää vuokrien pääomatuloveroa.

Jos sadantonnin asunnon vuokra on viisi tonnia vuodessa yli kulujen, tästä peritään pääomatulovero. Jos asukas omistaa itse asuntonsa, siitä ei mene veroa. Tämän vuoksi epäoptimaalisen moni asuu itse omistamassaan asunnossa. Teoriassa tällaisen varallisuusveron pitäisi olla sama omistus- ja vuokra-asunnoille.

Siksi myös omistusasukasta pitäisi verottaa laskennallisesta vuokratulosta tai vuokratulot pitäisi julistaa verovapaiksi. Tällainen asumistulon vero oli aiemmin Suomessa. Siitä sai tietenkin vähentää asuntolainan korot. Nyt vero on lakkautettu mutta korkovähennystä ei, mikä on perusteetonta.

Kiinteistövero ei ratkaise ongelmaa, koska se peritään vuokra-asunnostakin. Valtion tulisi verottaa samanlaisia asuntoja samalla tavoin riippumatta asumismuodosta.

Liberaalit usein mieluummin vapauttaisivat vuokratulon verotuksesta. Tällöin pääomia sijoitettaisiin liikaa asuntoihin suhteessa muuhun varallisuuteen. Ellei pääomatuloveroja haluta kokonaan poistaa, tarvitaan asumistulon vero tai pitää tyytyä epätasapuoliseen verotukseen eli verotukiin asumiselle tai omistusasumiselle.

Kansalla on heikosti ymmärrystä asuntotulon verolle. Sen esittämistä pidetään poliittisena itsemurhana. Toteutumistodennäköisyys "lähenee asymptoottisesti nollaa", totesi ekonomisti Iikka Korhonen.

Asuntotulovero jakaa ekonomisteja

Suomalaisista ekonomeista 39 % katsoi asuntotuloveron parantavan asuntomarkkinoiden toimintaa, 34 % oli eri mieltä. Vastustajat usein pitivät sitä poliittisesti mahdottomana tai vaikeasti määritettävänä, sanoivat sen hyötyjen tulevan muuta kautta tai eivät tienneet, mikä se on. Puolustajat vetosivat vuokra-asumisen tasapuoliseen kohteluun ja siihen, että se parantaisi työvoiman liikkuvuutta, kun vuokra-asuminen olisi tasapuolisesti mahdollista.[1]

Viitteet