Finnair

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Finnair pitää yksityistää, jottei siihen enää tarvitse lapata veronmaksajien rahoja henkilöstön ylisuuriin etuihin ja jatkuvaan kiristykseen ja riitelyyn.

"Yhteydet toimivat ilman Finnairia"

Ministeri Heidi Hautalan (vihr) mukaan Finnair turvaa lentoyhteydet Eurooppaan. Liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen kuitenkin huomauttaa, että muutkin lentoyhtiöt ovat avanneet monista Suomen kaupungeista suoria yhteyksiä Eurooppaan. [1]

Yksityistäminen ratkaisisi ongelmat

Helsingin Sanomien taloustoimittaja Juhana Rossin mukaan Finnair on henkitoreissaan, sen ongelmana on kroonisesti heikko kannattavuus ja yhtiön johdon bonukset ovat siihen verrattuna triviaaleja. Finnair ja monet muut perinteiset lentoyhtiöt ovat olleet vaikeuksissa kilpailujen vapauttamisen jälkeen, koska niiden palkat ja työehdot on mitoitettu kilpailuttomalle entisajalle. Tämän vuoksi vuodesta toiseen kivulloisen riitelyn jälkeen sopimuksiin tehdään liian pieniä korjauksia. [2]

Rossin mukaan Finnairin vararikko voisi ratkaista ongelman: yhtiön rauniolle syntyisi uusi lentoyhtiö, johon otettaisiin mukaan vain yhtiön terveet osat ja joka sopisi kannattavantasoiset työehdot. Vaihtoehtona olisi yksityistää Finnair, josta valtio omistaa 56 %, minkä jälkeen markkinat saisivat yhtiön uudistamaan liiketoimintansa tai päätymään vararikkoon, jolloin sen tilalle syntyisi jotain uutta. [2]

Valtion omistaessa Finnairia työntekijöillä ei ole samanlaista tarvetta mitoittaa palkkavaatimuksiaan kannattavuutta säilyttäviksi. He voivat vaatia tuottavuuttaan enemmän palkkaa, valtio tarvittaessa korjaa jäljet.

Toisaalta yksityistäminenkään ei täysin poistaisi tätä ongelmaa, jos on pelättävissä, että poliitikot korjaavat jäljet antamalla tukiaisia aina, kun ylisuuret palkat uhkaavat Finnairin toimintaa. Toimintaahan ei kannata pitää pystyssä, jos sama pääoma tuottaisi enemmän muussa käytössä.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala sanoi 15.3.2012, että jos Finnair ei onnistu uusimaan strategiaansa, vuonna 2013 "valtio joutuu edelleen pääomittamaan Finnairia". [3]

Tärkeimmät työntekijät ovat lentäjät, lentoemännät ja stuertit. He ovat aina lakkojen jälkeen lopulta suostuneet jonkinlaisiin myönnytyksiin, mutta jatkuvasta riitelystä huolimatta Finnair on henkitoreissaan. [2]

Iltalehden mukaan valtion enemmistöomistus Finnairissa on tarpeeton jäänne. Kilpailusäännötkin kieltävät alan tukemisen ja valtio-omistuskaan ei riittänyt ylläpitämään "illaksi kotiin" -tasoisia lentoyhteyksiä Euroopan metropoleihin. [4]

Valtio-omistaja aiheuttaa syöksykierteen

Päätoimittaja A.-P. Pietilän mukaan Jukka Hienonen suostui Finnairin johtajaksi sillä ehdolla, että hän saa vapaat kädet tervehdyttää yritystä, poliitikot eivät puutu operatiiviseen johtamiseen eivätkä liiketaloudellisiin päätöksiin. Näin ei käynyt, Hienonen koki tulleensa petetyksi ja erosi syksyllä 2009, samalla yhtiön muukin johto oli valmis eroamaan yrityksen ollessa "syöksykierteessä". [5]

Pietilän mukaan Hienonen oli saanut tarpeekseen paitsi poliitikoista ja Finnairin hallituksesta myös henkilöstöryhmistä, jotka eivät suostuneet neuvottelemaan kannattavuutta palauttavia palkkasopimuksia, erilaiset lisät nostivat palkkoja vuosittain niin, että johtajien palkkoja jouduttiin korottamaan, jotta ylimmän johdon palkat eivät alittaisi lentäjien palkkoja. [5]

"Bonukset olivat likaisen työn lisä"

"Paniikkitilanteessa" hallitus sai yhteensä 2,7 miljoonan euron bonuksilla yhtiön muun johdon jäämään vielä helmikuuhun 2011 asti. Bonusten lauettua moni heistäkin erosi. Ajatuksena oli, että tuossa ajassa saataisiin järjestettyä avainhenkilöille korvaajia. [5]

Pietilän mukaan bonukset olivat "likaisen työn lisä" eroamassa olleille johtajille, jotka oli tärkeää saada pysymään yrityksessä ja leikkaamaan työntekijöiden palkkoja konkurssin välttämiseksi. [6]

Bonukset irtisanomisista

Kuka johtaja suostuisi Finnairiin töihin irtisanomaan, tekemään tappiota ja joutumaan median ja kansalaisten haukkumaksi, kun voi mennä vaikka Angry Birdsillä menestyvään Rovioon palkkaamaan lisää työntekijöitä, tekemään voittoja ja jakelemaan bonuksia alaisille?

Jos Roviolla johtaja saa miljoonan vuodessa, miksi hän suostuisi Finnairiin tekemään ikäviä päätöksiä, vaikka siitä luvattaisiin kolme miljoonaa? Ehkä joku suostuu mutta ei ainakaan ilman lisäkorvausta - ellei Finnairiin sitten palkata niin surkeita johtajia, että he eivät kelpaa menestyviin firmoihin, mikä olisi paljon typerämpää kuin parin ylimääräisen miljoonan maksaminen.

Viitteet

  1. "Liikenneprofessori: Suomen markkinat kiinnostavat" HS 17.3.2012, sivu B11
  2. 2,0 2,1 2,2 "Vararikko olisi yksi ratkaisu - Lentoyhtiö Finnairia piinaa loputon riitely työehtosopimuksista", Juhana Rossi HS, HS 17.3.2012, sivu B11
  3. "Ministeri oikaisi lausuntoaan" HS 17.3.2012, sivu B11. Artikkelin mukaan Hautala sanoi 16.3. antaneensa lausumansa liian ehdottoman kuuloisena.
  4. Finnair lentää yhä ahtaassa kanjonissa, pääkirjoitus, Iltalehti 24.5.2012
  5. 5,0 5,1 5,2 Paniikki iski Finnairin johtoon, päätoimittaja A.-P. Pietilä, HelsinginUutiset.fi, 8.3.2012, päivitetty: 29.3.2012
  6. Johtajien haukkuminen on liian helppoa, A.-P. Pietilä, pääkirjoitus, Helsingin Uutiset 21.3.2012, sivu 4

Katso myös