Humanitaarinen interventio
Humanitaarinen interventio tarkoittaa humanitaarisista syistä tapahtuvaa valtion sotilasoperaatiota toista valtiota vastaan tämän ihmisoikeusrikkomusten lopettamiseksi,[1] tai laajemmassa merkityksessään kattaa myös ei-sotilaalliset operaatiot kuten humanitaarinen apu ja kansainväliset sanktiot.[2]
Interventioita
Kylmän sodan päättyminen edesauttoi humanitaarisia interventioita rauhaan pakottamiseksi, mm. Jugoslavian hajoamissotien yhteydessä.[3] 1990-luvulla humanitaarisia interventioita toteutettiin onnistuneesti Kosovossa, Haitissa, Itä-Timorissa ja Sierra Leonessa.[3] Toisaalta Somaliassa, Ruandassa ja Bosniassa epäonnistuttiin.[3]
Vuonna 2011 YK:n turvallisuusneuvosto oikeutti liittouman sotilasoperaation siviilien suojelemiseksi Libyan hallitukselta.[3]
Darfurissa ei sadoistatuhansista kuolleista huolimatta suoritettu sotilaallista interventiota. Poliittiset ja taloudelliset intressit vaikuttavat siihen, milloin sellaisiin ryhdytään. [3]
Viimeisten 40 vuoden aikana seuraavat tapaukset on akateemisesti laskettu humanitaarisiksi interventioiksi. Ne ovat pelastaneet miljoonia ihmishenkiä, vaikka epäonnistumiset otettaisiin huomioon.
- 1978 kommunistinen Vietnamin vapautti Kambodzhan tämän vieläkin kommunistisemmasta hallinnosta, joka oli surmauttanut jo 2 miljoonaa 8 miljoonasta kansalaisestaan.
- 1979 sosialistinen Tansania vapautti Ugandan diktaattori Idi Aminista.
- 1991 Margaret Thatcherin kokoama liittouma vapautti Irakin (Saddam Hussein) valloittaman Kuwaitin.
- Unified Task Force (Somalia, 1992) (epäonnistunut).
- Operation Uphold Democracy (Haiti, 1994).
- UNAMIR (Ruanda, 1994) (epäonnistunut).
- UNTAET (East Timor, 1999) (onnistunut).
- 1999 Naton pommitukset Jugoslavian hajoamissodissa (onnistuneet).
- 2011 Libyan lentokieltoalue, joka päätti diktatuurin ja verisen sisällissodan.
Bernard Kouchnerin humanitaaristen periaatteiden mukaisesti Ranska on myös sosialistihallitusten aikana ollut hyvin aktiivinen humanitaarisissa sotilasinterventioissa kuten estäessään tammikuussa 2013 Malia joutumasta islamistien valtaan.
Oikeutus
Humanitaarisen intervention oikeutuksesta on monenlaisia kantoja.
Professori Martin Scheinin esittää, että YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta ei humanitaariselle interventiolle tarvita, koska pysyvät jäsenet kuten Venäjä ja Kiina voivat estää sen, mutta pitäisi edes yrittää saada operaatiolle turvallisuusneuvoston valtuutus, operaation pitää tapahtua siviilien suojelemiseksi eikä taloudellisin tai strategisin syin, sotarikoksiin ei saa syyllistyä ja kärsimys on minimoitava. [4][5]
Koska taloudelliset ja strategiset syyt vaikuttavat aina valtioiden päätöksiin, Scheinin tarkoittanee, että yksistään humanitaaristen syiden pitää olla riittäviä tekemään operaation oikeutetuksi. Toisaalta, jos ei löydy valtioita, jotka pysäyttäisivät kansalaisiaan tuhansittain surmauttavan diktaattorin suurella kustannuksella omille sotilaille, eivätkö Scheininille lentokieltoalueet ja ilma-aseet, jotka ovat jo pelastaneet kenties satojatuhansia ihmishenkiä Jugoslavian, Libyan ja muissa operaatioissa?
Ulkopolitiikan asiantuntijoiden "The ulkopolitist" -blogissa korostetaan suojeluvastuun periaatetta: "mikäli valtio ei kykene tai halua suojelemaan kansalaisiaan kansanmurhan kaltaisilta kauheuksilta, täytyy kansainvälisen yhteisön kantaa vastuu heidän suojelemisestaan." [6]
Liberaalien kanta
Klassinen liberaali kanta on sotien vastustaminen ("kyyhkyt"). Libertaarit ovat yleensä jyrkimpiä kyyhkyjä, mistä Ron Paulin menestyksekäs presidentinvaalikampanja oli esimerkki: he vastustavat valtion veronmaksajien rahoilla tekemiä interventioita ihmisten yksityisyyteen, elämiin, talouteen, ulkomaille tai muualle.
Osa liberaaleista kannattaa silti sotilaallisia interventioita, jos niillä voidaan pysäyttää valtavat ihmisoikeusloukkaukset vähin vahingoin.
Esimerkiksi liberaali Reason-lehti kirjoittaa usein interventioita vastaan kuten tässäkin.
Viitteet
- ↑ Marjanovic, Marko (2011-04-04) Is Humanitarian War the Exception?, Mises Institute
- ↑ Scheffer, David J. “Towards a Modern Doctrine of Humanitarian Intervention.” University of Toledo Law Review Vol 23. (1992): 253-274.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 SAL 4/2011 Humanitaarinen interventio on valtapolitiikkaa, Sotilasaikakauslehti 4/2011, pääkirjoitus.
- ↑ "Syyrian umpikuja", Suomen Kuvalehti 37/2013, sivu 14.
- ↑ Martin Scheinin: Syyria – aseellinen väliintulo voisi ehkä sittenkin olla laillinen?, VALTIOSÄÄNTÖSEURA / Martin Scheinin, 2.9.2013.
- ↑ http://ulkopolitist.fi/2012/03/16/historian-vaaralla-puolella-suomi-syyria-ja-humanitaarinen-interventionismi/
