John Maynard Keynes
John Maynard Keynes (5.6.1883 - 21.4.1946) oli englantilainen ekonomisti, jota pidetään myös sosiaalidemokraattisen taloustieteen ja keynesiläisyyden isänä.
Sisällysluettelo |
Keynesiläisyys
Keynesin mukaan markkinoiden jäykkyydet (mm. ammattiliittojen haluttomuus tinkiä palkoista työllisyyden hyväksi) johtavat siihen, että taantumissa säästöt eivät välittömästi kanavoidu investointeihin. Tästä syystä valtion olisi periaatteessa hyödyllistä lisätä julkisia menoja ja vähentää verotusta taantumissa, jotta kysyntä ei laskisi niin pahasti.
Keynes olikin väärässä ja monetarismi oikeammassa
1960-luvulta lähtien osoittautui, että keynesiläisyys kuvasi talouden toimintaa monetarismia heikommin. Lisäksi ehdotettuja valtion toimia ei ole mahdollista tehdä kestävästi, vaan seurauksena on tyypillisesti kasvava velkataakka ja kasvava inflaatio, koska poliitikoilla ei ole kanttia vastaavasti leikata menoja hyvinä aikoina.
Näistä syistä taloustieteessä todettiin yleisesti monetarismi totuudenmukaisemmaksi talouden kuvaajaksi, vaikka siihenkin on jouduttu tekemään joitain korjauksia - enemmän keynesiläisyydestä poispäin kuin sitä kohden, vaikkakin toisinajattelijoitakin on. Lisäksi osa libertaristeista ei omaa puhtaasti taloustieteen valtavirtaan perustuvaa vaan itävaltalaista koulukuntaa lähempänä olevan näkemyksen talouden toiminnasta.
Professori Milton Friedman oli 1940-luvulla ja 1950-luvun alussa keynesiläinen[1] kunnes osoitti teorian vääräksi.
"Maailmansodan jälkeen superlama"
Keynesiläisten mukaan II maailmansota oli suuri valtioiden stimulointipaketti, jonka päätyttyä tulisi valtava lama, 30 %:n työttömyys ym. Tulikin merkittävä kasvu. [2]
Uuskeynesiläisyys
Paul Krugman väittää joidenkin chicagolaisten taloustieteilijöiden jättäneen huomiotta sen, että keynesiläisyys on vironnut. Tämän Krugman osoittaa viittaamalla uuskeynesiläisen Greg Mankiwin artikkeliin, joka professori Scott Sumnerin mukaan ei juurikaan ole keynesiläinen vaan peräti puoltaa (s. 9) sitoutumista sääntöön nimellisen BKT:n tavoitteesta. Sumnerin mukaan artikkeli myös puoltaa rahapolitiikkaa fiskaalisen vakauttamisen sijaan, klassisia periaatteita Keynesin pääteoksen sijaan ja Humen ja Friedmanin tyylistä taloustiedettä eikä puolla säästön paradoksia. [3][4]
Joskus "uusi keynesiläisyys" ja "uuskeynesiläisyys" erotetaan toisistaan.
Viitteet
- ↑ Keynesian Politics and the Minimum Wage, taloustieteen professori David Henderson, Library of Economics, March 2, 2011
- ↑ http://www.johannorberg.net/?page=displayblog&month=6&year=2010#3501 Dagens Industri, Johan Norberg 15.6.2010
- ↑ Be careful what you link to, professor Scott Sumner, January 03rd, 2012
- ↑ The Reincarnation of Keynesian Economics, N. Gregory Mankiw, NBER, Oct 1991
