Kulttuurinen appropriaatio

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kulttuurinen lainaaminen tarkoittaa toisen kulttuurin elementtien käyttämistä. Kulttuurinen omiminen eli kulttuurinen appropriaatio on pejoratiivinen nimitys kulttuuriselle lainaamiselle. (Kulttuurinen anastaminen, Kulttuurinen varastaminen, Kulttuurinen riisto)

Jotkut[1] pitävät kulttuurista omimista arveluttavana ja katsovat sen, että enemmistökulttuuri omaksuu vähemmistökulttuurin elementtejä, olevan vähemmistön sortoa tai sen identiteetin tai älyllisen omaisuuden riistämistä.[2][3][4][5] Joskus käytetään termiä "kulttuurinen väärinkäyttö".[2][5]

Toiset pitävät kulttuurista omimista tai kulttuurista väistämättömänä asiana ja keinona edistää moninaisuutta ja ilmaisunvapautta.[6] Tässä voidaan erotella suoranainen kulttuurinen varkaus tai eksoottisten stereotyyppien luominen hyväntahtoisemmasta lainaamisesta tai arvostamisesta. Kannattajat näkevät kulttuurisen lainaamisen myönteisenä asiana.[7][8] Termiä "omiminen" ("appropriaatio") arvostellaan harhaanjohtavaksi, varkauteen viittaavaksi, vaikka kulttuuria ei yleensä pidetä loppuvana resurssina.[7]

Esimerkiksi Elviksen sanotaan varastaneen rockin ja Eminem ei voi olla "aito" räppäri, koska hän on valkoinen.[7]

Saamelaistaiteilijat vastustivat Jenni Hiltusen videotaideteosta, jossa yksi twerkkaajista oli saamelaisasuinen, heistä "eksotiikan vuoksi". Kiasman mukaan teos ei ollut alkuperäiskansan hyväksikäyttöä vaan yleistä kulttuuristen symbolien sekoittamista.[9] Twerkkauskin on Afrikasta varastettua.

Alun perin venäläinen kirjailija Cathy Young (Jekaterina Jung) hämmästelee, ovatko kulttuurista riistoa myös Picasson ja Matisse työt, joita afrikkalainen taide inspiroi, tai Puccinin itämaiset oopperat Madame Butterfly ja Turandot. Hän kertoo pitäneensä Catherynne Valenten satukirjan venäläissatuvaikutteista ja hämmästelevänsä niiden syyttämistä kulttuuriseksi omimiseksi. Hänestä näyttää, että "kulttuuripoliisit" hyökkäävät pienimmänkin asian kimppuun.[10][6]

Sisällysluettelo

Suomi

Suomalais-jemeninjuutalainen Koko Hubara syytti Laura Lindstedtin Oneiron-kirjaa kulttuurisesta omimisesta: "yksi kulttuurinen ryhmä, yleensä länsimainen ja valkoinen, ottaa haltuun jonkun toisen ryhmän tapoja, käsityksiä ja tuotteita – ja pönkittää niillä omaa valta-asemaansa ja myös taloudellista etumatkaansa ilman, että joutuu koskaan kärsimään asiaan liitetystä sorrosta." [11] Hubaran mielestä Lindstedt ei anna hänen kaltaistensa naisten itse määritellä, millaisia he ovat.[12]

Hubara myös syytti valkoista kulttuurieliittiä siitä, että he puolustavat Linstedtin kannanottoja rasismia vastaan mutteivät "rodullistettua" naista, joka arvostelee tämän kirjaa, vaan arvostelivat tätä.[13][14]

Kapitalismia vastustava[15] Espanjan kommunistisen puolueen jäsen, taiteilija Riiko Sakkinen[16] teki vuonna 2016 antirasistisen teoksen, mitä jotkut pitivät vääränä väittäen, että se teki rasistisen kuvaston näkyväksi, ja koska Sakkinen ei valkoisena miehenä saisi käsitellä rasismia.[17]

Liberaali kanta

Liberaalit kannattavat ilmaisunvapautta. Useimmat pitävät muutenkin hyvänä kulttuuristen elementtien omaksumista, levittämistä ja sekoittamista.

Jotkut saattavat paheksua sitä, jos vähän tunnettua kulttuuria tai yksilöä leimataan alentavan stereotyyppisesti tai hänen ominaisuuksiaan selitetään ylhäältä päin vastoin hänen tahtoaan. Tunnetumman kohdalla ehkä käsityksiä ei ole yhtä helppo muuttaa kohteelleen haitallisiksi. Toisaalta politiikan ja ilmaisunvapauden kannalta on tärkeää voida selittää ominaisuuksia, joskus erehtyenkin. Joskus syrjityssäkin kulttuurissa voi olla tuomittavia elementtejä, joista tulee saada puhua, ulkopuolistenkin.

Toiset pitävät kuitenkin tärkeämpänä varovaisuusperiaatetta: huomaavaisuuden ei saa antaa liikaa rajoittaa sitä, mistä tai miten saa kirjoittaa, puhua tai esittää

Valkoisten pitää tehdä valkoisten asioita ja mustien mustien asioita?

Kiinalaisoletettu Sonny Hallett kirjoittaa, että häneen kohdistuu paljon kulttuurisia stereotypioita, ja siksi hän ei halua rajoittaa asioita jonkin kulttuurin oikeudeksi: sehän jakaa ja vieraannuttaa ja tekee hänestä "eksoottisen toisen". Toisen kulttuurin asioiden omaksuminen ja kiinnostus niihin ei tuota rasismia, mutta rasismi ei lopu, jos kulttuuriset asiat rajoitetaan toisille. Juuri kulttuurien sekoittuminen normalisoi vieraat asiat, ei se, että valkoiset tekevät valkoisten asioita ja mustat mustien asioita. Omimisen vahtiminen myös vaatii ihmisiä rodullistamaan itsensä, jotta määrittyisi, kellä on oikeus tehdä mitäkin.[18]

Hallettin mukaan pitää myös erottaa tahallinen rasistinen pilkkaaja ihmisestä, joka vain tarvitsee huomaavaisesti esittyjä lisätietoja parantaakseen toimintaansa.[18]

Washington Redskins ei haittaa 90 % intiaaneista

9 % intiaaneista kokee jalkapallojoukkueen nimen Washington Redskins loukkaavaksi, 90 % ei. 80 % ei pidä loukkaavana tulla kutsutuksi punanahaksi (redskin).[19]

On siis varminta olla kutsumatta satunnaista intiaania punanahaksi, vaikka monista jokapäiväisistä puhuttelusanoista 9 % väestöstä loukkaantuukin. Eräs intiaani ei pidä cowboyt ja intiaanit -leikeistä, mutta vaikka joku kuuluisi kaikkiin sorrettuihin intersektioihin, ei hänellä voi olla oikeutta kieltää kaikkea muilta.

"Se ei ole viisasta" -fraasin käyttäminen kiellon eufemismina ei paljon auta.

Valkoinen saa mustan kulttuurin hyödyt ilman stigmoja

UCLAn professori Michael Northin kirja The Dialect of Modernism (1994) on Oxford Referencen mukaan kulttuurisen omimisen hienoin erittely, vaikkei tätä termiä käytäkään. Esimerkiksi mustien slangi oli halveksittu broken English, mutta valkoisten puhumana se olikin "luonteikkaan maanläheistä".[20]

Vastaavasti moni halveksii humpan soittajia Ö-luokan hömppämuusikkoina, mutta jos Pekka Kuusisto soittaa humppaa, se onkin cool. Toisaalta tämä voi lisätä humpan arvostusta ja räpin "omiminen" on lisännyt räpin arvostusta. Rastojakin katsotaan positiivisemmin siksi, että niitä on omittu valtakulttuuriin. On väärin, että mustia räppäreitä halveksittiin enemmän ennen omimista, mutta ei halveksunta yleensä sillä vähene, että ei omita, vaan aivan päinvastoin. "Omiminen" eli kulttuurinen lainaaminen sinänsä on yleensä enemmän auttanut kuin haitannut molempia osapuolia.

Pilkkaaminen tai vääristävän stereotypian vahvistaminen voi silti olla väärin, oli se omimista tai ei. Se, että ihmiset hyötyvät toisista, on hyvä asia, ei paha. Mekin lähes kaikki hyödymme valtavasti kuolleiden liikemiesten, tieteilijöiden, taiteilijoiden ja keksijöiden teoista. Ja duunarien ja monen muun.

Professorit: omiminen ei ole tieteellinen käsite vaan huono ja ristiriitainen taistelutermi

Professori North sanoo, ettei kulttuuriselle omimiselle ole kelvollista määritelmää, vaan sillä tarkoitetaan mitä milloinkin. Ajatus, että eri kulttuurit olisivat erillisiä ja uniikkeja, on nationalismin peruja, vaikka se nykyään liitetäänkin etniseen identiteettiin eikä kansallisvaltioon, North toteaa.[20]

Naistutkimuksen professori Johanna Kantola ei osannut määritellä omimista, ei myöskään hänen ehdottamansa saamelaiskuvastosta väitellyt Kaisa Ahvenjärvi, joka kirjoitti omimisesta Politiikasta-lehteen.[20]

Ahvenjärven ehdottama sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen kertoo, että kulttuurinen omiminen ei ole tieteellinen käsite vaan "eri kulttuuriryhmien kamppailussa käytetty termi", "ristiriitainen ja monin tavoin huono." Se esittää eri kulttuurien elävän omissa laatikoissaan, vaikka oikeasti ne ovat muuttuvia ja toisiltaan jatkuvasti lainaavia, hän toteaa.[20]

Euroviisuvoittaja omi japanilaisia

Naisten voimaannuttamisesta laulanut Netta Barzilai voitti vuoden 2018 Euroviisut kimonossa. Hän sai niskaansa vihamyrskyn kulttuurisesta omimisesta: "she did Japanese blackface and people just cheered it on." "#Eurovision ... you let a "country" responsible for the death of thousands of Palestinian heroes and innocent children win while they're culturally appropriating japanese attire?"[21] Palestiinalaisiksi sankareiksi kutsutaan varmaan poliisien, naisten ja homojen kivittäjiä ja puukottajia. Ei ihme, että transsukupuoliset ja muut vähemmistöpalestiinalaiset pakenevat Israeliin.

Laulun sanat olivat erittäin seksistisiä. Mitään sensuuntaistakaan ei hyväksyttäisi, jos miehet ja naiset vaihdettaisiin päittäin, vaan laulua pidettäisiin vihapuheena. Edes noin törkeää seksismiä ei tarvitse kieltää, mutta se olisi hyvä tiedostaa, ettei se tuottaisi niin paljon lisää halveksuntaa huono-osaisimpia miehiä kohtaan.

Viitteet

  1. What’s Wrong with Cultural Appropriation? These 9 Answers Reveal Its Harm (en-US).
  2. 2,0 2,1 Fourmile, Henrietta (1996) "Making things work: Aboriginal and Torres Strait Islander Involvement in Bioregional Planning" in Approaches to bioregional planning. Part 2. Background Papers to the conference; 30 October – 1 November 1995, Melbourne; Department of the Environment, Sport and Territories. Canberra. pp. 268–269: "The [western] intellectual property rights system and the (mis)appropriation of Indigenous knowledge without the prior knowledge and consent of Indigenous peoples evoke feelings of anger, or being cheated"
  3. Working Group on Indigenous Populations, accepted by the United Nations General Assembly, Declaration on the Rights of Indigenous Peoples; UN Headquarters; New York City (13 September 2007). Malline:Wayback
  4. Rainforest Aboriginal Network (1993) Julayinbul: Aboriginal Intellectual and Cultural Property Definitions, Ownership and Strategies for Protection. Rainforest Aboriginal Network. Cairns. Page 65
  5. 5,0 5,1 Metcalfe, Jessica, "Native Americans know that cultural misappropriation is a land of darkness". For The Guardian. 18 May 2012. Accessed 24 Nov 2015.
  6. 6,0 6,1 Young, Cathy (August 21, 2015). To the New Culture Cops, Everything is Appropriation. The Washington Post. Luettu December 6, 2015.
  7. 7,0 7,1 7,2 You Can't 'Steal' A Culture: In Defense of Cultural Appropriation. Luettu October 20, 2014.
  8. Jacoby, Jeff (December 1, 2015). Three cheers for cultural appropriation. The Boston Globe. Luettu December 6, 2015.
  9. Aino Frilander: Kiasman twerkkaajat valesaamenpuvuissa kuumentavat tunteita – ”teoksessa ei ole kyse saamelaisuudesta” HELSINGIN SANOMAT. 10.5.2016.
  10. Cultural appropriation: Are Picasso, Katy Perry and Turandot really problematic?, Cathy Young, The Independent, 24 August 2015.
  11. Othe(i)ron, Koko Hubara, Ruskeat Tytöt, 8.2.2016.
  12. Kuka saa kirjoittaa vähemmistöistä ja mitä? Netissä puhkesi riita Finlandia-voittajan naiskuvasta, Taika Dahlbom, Helsingin Sanomat 12.2.2016.
  13. Farssi nimeltä kulttuurikeskustelu, Sarastus, 15.2.2016.
  14. Othe(i)ron II, Koko Hubara, Ruskeat Tytöt, 10.2.2016.
  15. The Manifesto of Turbo Realism Riiko Sakkisen kotisivut. kesäkuu 2010. Viitattu 19.9.2015. (englanniksi)
  16. Riiko Sakkisen blogi helmikuu 2013. Viitattu 19.9.2015. (englanniksi)
  17. Taiteilija Riiko Sakkinen riisui vaatteensa ja puhuu ruumiistaan: ”Espanjassa minua on luultu köyhäksi itäeurooppalaiseksi maahanmuuttajaksi” Helsingin Sanomat. 7.7.2017.
  18. 18,0 18,1 Cultural Appropriation: Whose culture is it anyway, and what about hybridity? Medium. 27.11.2016.
  19. New poll finds 9 in 10 Native Americans aren’t offended by Redskins name The Washington Post. 19.5.2016.
  20. 20,0 20,1 20,2 20,3 Vappu Kaarenoja ja Aurora Rämö: Tätä rumpua ei saa käyttää (19/2018) Suomen Kuvalehti. 11.5.2018.
  21. Israel's Eurovision 2018 winner Netta accused of cultural appropriation for Japan-inspired styling Digital Spy. 13.5.2018.

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut