Merja Kyllönen

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Merja Kyllönen (vas, s. 25.1.1977) on liikenneministeri 2011-.

Kyllönen on ehdottanut maksutonta joukkoliikennettä koko maahan ja rattijuopumusrajan laskemista 0,2 promilleen. (Wp)

Kyllönen ja ministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen vaativat liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan eroamaan lokakuussa 2012. Helsingin Sanomat kirjoittaa, että takana olivat Pursiaisen ja Tervalan voimakkaat mielipide-erot. [1]

Kyllösen onnistuneen ensimmäisen ministerivuoden takana oli hänen erityisavustajansa Sauli Hievonen, joka siirtyi kesällä 2012 SAK:hon.[1] Tämän jälkeen Kyllönen näyttää tukeutuneen sitäkin enemmän Pursiaiseen, jonka kollegat Tervala ja Finavian pääjohtaja Samuli Haapasalo on erotettu Kyllösen kaudella.

Kyllönen kertoo kotisivuillaan oppineensa vasemmistolaiseksi jo lapsena työläisperheessä isojen miesten puheista.[2]

"Ystävämme Soini on varmasti todella kuuman tantraseksin ja kuumakivihoidon tarpeessa horistessaan moisia tarinoita kiviä halailevista kommunisteista. Kyllä täältä kuumaa vasemmistolaista kiveä Soinin kylkeen löytyy. Come to mama!" Kyllönen sanoi puheessaan vasemmistoliiton puoluekokouksessa 11.6.2016.[3]

Vastuun väistelyä?

Marraskuussa 2012 sanomalehdet kertoivat Liikenneviraston höylänneen tienparannuksia pienemmiksi Kyllösen linjausten ja patistelujen mukaisesti. Helsingin Sanomien mukaan Kyllönen tällöin "ensin väisteli ja lopulta menetti malttinsa" sekä irtisanoutui asiasta. Lehden mukaan Kyllösen pitäisi vastata median esittämiin kysymyksiin "eikä piiloutua raivokohtausten tai irvistelyn taakse". [4]

Liikenneministeriössä valmisteltiin vuoden 2011 lopulla eduskunnalle valtioneuvoston selonteko, jonka mukaan tiesuunnitelmat "arvioidaan uudelleen mahdollisimman kustannustehokkaan ... ratkaisun löytämiseksi", esimerkiksi Lahti-Kouvola-tien peruskorjauksesta höylättiin puolet pois mutta esitettiin saatavan silti 75 % hyödyistä. [4]

4.6.2012 Kyllönen käski Liikenneviraston tekemään tämän linjauksen mukaisen uudelleenarvioinnin tuleville parannustöille. Syyskuussakin Kyllönen vaati Liikennevirastoa uusimaan valtatie 8:n parannussuunnitelman tämän linjauksen mukaisesti. [4]

Puolustaa leikkauksia (2014)

Kyllönen ihmetteli helmikuussa 2014 sitä, miten moni eduskunnan vasemmistolainen ei pidä tärkeimpänä parantaa työläisten asemaa vaan todistaa kaiken olevan huonosti ja vastustaa kaikkea. Nämä eivät myöskään jaa SKDL:n/Vasemmistoliiton aiempaa ajatusta, että ei pidä vain jakaa kakkua vaan myös synnyttää sitä jaettavaa, eivätkä ole valmiita kipeisiin ratkaisuihin kestävyysvajeen korjaamiseksi ja siten hyvinvointivaltion pelastamiseksi. [5]

Vasemmistoliiton ministeri Merja Kyllönen: ' ' "Betoniporsas on tiellä, ja auto pitää saada pysähtymään." "Meidän vanhemmat on tehneet helvetisti työtä, että meillä olisi parempi olla. Aiotaanko me nyt sanoa, ettemme voi tehdä ratkaisuja, joiden ansiosta tulevilla sukupolvilla olisi vähän helpompaa?" Kyllösen mielestä Suomessa on jaettu niin pitkään hyvää, ettei kansalta eikä johtajilta ole löytynyt rohkeutta tarvittaviin päätöksiin. Kyllösen mielestä kyse on kuitenkin hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, eikä vasemmistokaan voi vetäytyä vastuusta. ' ' [5]

Arvostelee osaa vasemmistosta

' ' Kyllöselle vasemmistolaisuus onkin tarkoittanut kovaa työtä ja työläisen arvostamista. Eduskunnassa Kyllönen huomasi, että on myös toisenlaisia vasemmistolaisia. Niitä, joille tärkeintä ei ole parantaa työläisen asemaa, vaan todistaa, että kaikki on huonosti ja huonommaksi menossa. "Sellainen ei–ei-kulttuuri tuntuu olevan tietyn porukan kantava voima." ' ' [5]

' ' Helppohan se on sanoa, että ei käy, mutta kun kysytään, mitä sitten pitäisi tehdä, mennäänkin jo monen mukavuusalueen ulkopuolelle. Silloin on paljon mukavampaa pyöritellä varpaita huopatossuissa ja sanoa, ette heh heh, sainpas taas kerrotuksi, miten perseellään kaikki on." Viime syksynä osa vasemmistoliittolaisista vaati tiukkaan sävyyn hallituksesta lähtöä. ' ' [5]

' ' Puolueen syntyaikoina oli vahvasti esillä ajatus, että ilman kakkua ei ole jaettavaa. En tiedä, mihin se ajatus on kadonnut." ' ' [5]

Nato-vastustaja Ano Turtiaisen ja Tom Packalénin kanssa

Kyllönen, Ano Turtiainen ja 9 muuta kansanedustajaa vastustivat Natoa 1.4.2022, 87 kannatti, 83 kantaa ei tiedossa.[6]

Viitteet