Alueellistaminen

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Alueellistaminen (tunnettiin 1970-luvulla nimellä hajasijoittaminen) on Keskustan lempiaate.

Liberaalit pääosin perustaisivat valtion virat sinne, missä panos/tuotossuhde on paras. Jos Pihtiputaalta löytyy tarpeeksi päteviä työntekijöitä paljon halvemmalla, viraston siirtäminen sinne voi olla kannattavaa, mutta usein tilanne on päinvastoin. Toisaalta koska virkojen tarjonta ei perustu maksuhalukkaaseen kysyntään, niiden tuotosta ja työntekijöiden pätevyyttä on hyvin hankala mitata.

Moni asiantuntija työskentelee mieluummin vaikka halvemmalla siellä, missä ovat isomman kaupungin palvelut ja ihmismassat sekä perheenjäsenten työllistymismahdollisuudet.

Professori Mari Vaattovaaran mukaan alueellistaminen on äärimmäisen vaikeaa ja kallista.[1]

Byrokratia kasvattaa pääkaupunkia

Empiiristen havaintojen mukaan etenkin kehittyneissä maissa kaupunkien koko noudattaa Zipfin lakia: maan n:neksi suurimman kaupungin väkiluku on n.-osa suurimman kaupungin ja yleensä myös pääkaupungin väkiluvusta, lukuun ottamatta itse poikkeuksellisen suurta pääkaupunkia. Syyksi esitetään, että valtion virastot ja niiden tuoma ostovoima kasvattavat pääkaupungin "luonnottoman" suureksi.[2] Esimerkiksi Saksan vähäinen pääkaupunkikeskeisyys esimerkiksi Britanniaan ja Ranskaan verrattuna selittynee sillä, että se on ollut historiastaan melko pienen osan poliittisesti yhtenäinen, eivätkä virastot ja ostovoima ole ehtineet keskittyä Berliiniin.

Periaatteessa alueellistaminen voi siis olla hyvästä lieventäessään suurkaupunkeihin liittyviä ongelmia, kuten liikenneruuhkia ja asuntopulaa, mutta tehokkaampaa ja vähemmän korruptioaltista olisi virkojen karsiminen.

Alueellistamisen tulokset

Alueellistamisesta on seurattu vuosina 2006-2011. Työpaikkoja on alueellistettu 3722, mutta ilmeisesti vain 264 työntekijää on muuttanut työpaikkansa perässä ja siksi hallinnosta on kadonnut vuosikymmenten osaaminen ja kokemus, joka on Helsingin Sanomien mukaan ratkaisevan tärkeää etenkin keskeisissä asiantuntijatehtävissä.[3][4]

Valtion työmarkkinalaitoksen johtaja Teuvo Metsäpelto pitää tilannetta ongelmallisena ja sanoo uskovansa, että hallitus luuli henkilöstön muuttavan työpaikkojen mukana.[3]

Lääkelaitoksen (Fimea) alueellistaminen

Lääkelaitoksen (nykyään Fimea) alueellistaminen vuonna 2009 herätti huomattavaa vastustusta. Lääkelaitoksen henkilökunta vastusti jyrkästi ministeri Liisa Hyssälän kaavailemaa alueellistamista Kuopioon ja sitä, että henkilöstöä ei kuultu. Henkilökunnan mukaan alueellistaminen hävittäisi vuosien aikana kertyneen osaamisen ja tiedon ja heikentäisi lääketurvallisuutta, lisäisi matkakustannuksia ja vähentäisi tehollista työaikaa.[5]

Myös oikeuskansleri moitti lääkelaitoksen alueellistamista: siirtopäätös tehtiin liian nopeasti ja ilman kunnon valmistelua.[6]

Lokakuussa 2011 eduskunnan terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa esitti Fimean alueellistamisen pysäyttämistä viitaten asiantuntijoiden varoituksiin Fimean toiminnan kriisiytymisestä ja lääketurvallisuuden vaarantumisesta. [7]

Helmikuussa 2016 selvitystyöryhmä esitti, että Fimean päätoimipaikka tulee jättää Helsinkiin. Euroopan lääkeviraston pääjohtajan mukaan olisi tärkeää voida säilyttää kokeneet työntekijät, heidän avullaan Fimea voi pitää asemansa kansainvälisissä toimeksiannoissa. Fimean tuloista 80 % tulee asiakkailta, yleensä kansainvälisiltä, ja Helsingissä Fimea parhaiten voi palvella heitä.[8]

Rahaa Fimean alueellistaminen on kuluttanut 9 miljoonaa euroa ja kuluttaa vielä 8 miljoonaa lisää, ellei sitä pysäytetä. Fimean johdon mukaan Kuopioon ei ole saatu riittävästi osaamista ilman irtisanomisia.[9] Maaliskuussa 2016 esittelevä ministeri päätyi työryhmän kannalle[10] ja asia siirtynee hallituksen ratkaistavaksi.[11]

Talvivaara

Tutkimusprofessori emeritus Ilkka Savolainen puolusti kaivosten ympäristöasioiden keskittämistä yhteen virastoon Säteilyturvakeskuksen tapaan. Hänestä asiantuntemuksen hajauttaminen alueiden ja maakuntien virastoihin voi tuottaa puutteellista asiantuntemusta. Suomen kaivostoiminnassa on ollut vakavia vesiongelmia muuallakin kuin Talvivaaran kaivoksella.[12]

Viitteet

Aiheesta muualla

Katso myös