Aseenkanto-oikeus

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Aseenkanto-oikeus on perinteinen ihmisoikeus, jonka jonkinasteisen rajoittamisen kuitenkin osa liberaaleista hyväksyy toisille aiheutetun riskin pienentämiseksi.

"Yksi ihminen, jolla on ase, voi hallita sataa, jolla ei ole. ... Tehkää joukkoetsintöjä ja teloittakaa niitä, joilta löytyy ase." — V.I. Lenin.

Keittiöveitsien rajoitukset

BMJ:ssä julkaistun tutkimuksen mukaan puolet puukotuksista tehdään keittiöveitsillä. Tutkijoiden mukaan pitkien keittiöveitsien pitäisi olla tylppäkärkisiä. Kymmenen huippukokkiakin katsoi, että teräväkärkisten veitsien ei tarvitse olla pitkiä. 1600-luvun Ranskassa vaadittiinkin tylppäkärkisyyttä. [1]

"Itsepuolustus on ihmisoikeus"

  • Osa ihmisistä pitää oikeutta itsepuolustukseen keskeisenä ja luovuttamattomana ihmisoikeutena ja katsoo siksi ampuma-aseiden kieltämisen olevan ihmisoikeusrikkomus.
  • Osa taas vetoaa ihmisoikeuksien sijaan tai lisäksi hyötyyn, tutkimuksiin esimerkiksi siitä, että aseistautuneiden siviilien pysäyttämissä joukkomurhissa kuolee keskimäärin 2 ihmistä, poliisien pysäyttämissä toistakymmentä.
  • Osa vetoaa siihen, että Afganistanin, Sveitsin ja Yhdysvaltojen hajautuneen aseistautumisen mallien katsotaan ehkäisevän hyökkäyksiä ja auttavaan tyrannioiden kukistamisessa. Yhdysvaltojen perusajatuksiin kuuluu kansalaisten oikeus kukistaa diktatuuri asein, mikä myös heijastaa maan vapaustaistelua. Nykyaikanakin aseistetun kansan käymä hajautettu taistelu ja sissisota näyttää usein potentiaalisen hyökkääjän silmissä niin ongelmalliselta, että se ehkäisee hyökkäyksiä jo ennalta. Vastarinta ei siis välttämättä vaadi raskasta aseistusta, joka olisi helpompi takavarikoida. Vastaavin perustein vastustetaan aserekistereitä, koska hyökkääjillä ja tyranneilla on tapana hyödyntää niitä takavarikoissa.

Kiellot riisuvat aseista pikemminkin lainkuuliaisia uhreja kuin heidän kimppuunsa hyökkääviä rikollisia

Thomas Jefferson siteerasi lakitieteellisessä kokoelmateoksessaan Cesare Beccariaa: "lait, jotka kieltävät aseenkannon ... riisuvat aseista vain ne, joilla ei ole tapana eikä aikeena suorittaa rikoksia ... Sellaiset lait pahentavat hyökkäysten uhrien asemaa ja parantavat hyökkääjien asemaa; ne lait pidemminkin rohkaisevat henkirikoksiin kuin estävät niitä, koska aseistamattoman miehen kimppuun voi hyökätä luottavaisemmin kuin aseistetun."[2][3][4][5]

Rotusyrjintä

Yhdysvalloissa ensimmäisiä aserajoituslakeja olivat sisällissodan jälkeen orjalakien tilalle tulleet "mustien lait" (Black Codes), joilla rajoitettiin mustien kansalaisoikeuksia kuten aseenkantoa ja omistusta.[6] Myöhemmin säädettiin vastaavia muodollisesti rotuneutraaleja lakeja perustuslain 14. lisäyksen kiertämiseksi mutta niitä toimeenpantiin rasistisesti.[7]

Vasemmistolaisin puolustaa aseenkanto-oikeutta

Markus Mustajärvi (vasen-ryhmä) on YLE Puheen "Puheen päivä" -ohjelman mukaan eduskunnan asemyönteisin kansanedustaja.[8]

Mustajärvi haluaisi lieventää aselakia. "Olisin säilyttänyt vanhan aselain. Se olisi ollut toimiva järjestelmä, jos sen soveltamista ei olisi pilattu aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeella. Aselaki oli minun eduskuntaurani aikana huonoimmin valmisteltu laki. Siinä näkyi julkisuuden paine ja se ei koskaan ole oikea lähtökohta hyvälle lainvalmistelulle. Kouluampumistapausten vuoksi leimattiin metsästäjät ja ampumaharrastajat syyttä suotta. Laissa oli monia perustuslain vastaisia kohtia ja onneksi ne onnistuttiin oikomaan. Aselakia pitäisi lieventää ainakin siltä osin, että 18-vuotiaan ei tarvitse maksaa toiseen kertaan lupia siitä aseesta, jonka hankkii omakseen ja johon on jo rinnakkaislupa. Myös ampuma-asekouluttajajärjestelmää tulisi järkiperäistää. Nyt siitä tulee melkoinen farssi. Itse olisin pitänyt käsiaseluvan 18 vuodessa ja muun aseikärajan 15 vuodessa. Hyvää aselaissa oli parannettu tiedonsaantioikeus, mutta "lääkäripykälä" oli iso virhe." [9]

Metsästystapaturmat ovat vähentyneet yli 90 %

Vuosina 1950-1969 metsästystapaturmiin kuoli 5 - 10 ihmistä vuodessa, vuosina 2001-2011 vain 0,5. Aseella aiheutettuja loukkaantumisia tapahtuu 20 vuodessa. [10]

Vähentääkö aseenkanto-oikeus surmia?

Kriminologi Gary Kleckin tutkimuskatsauksen 41 tutkimuksesta puolet löysi yhteyden aseenomistuksen ja henkirikosten välillä. Laadukkaimmista tutkimuksista vain harva löysi yhteyden. Vain kuusi tutkimusta otti huomioon yli viisi tilastollisesti merkitsevää sekoittavaa muuttujaa, ja yksikään näistä ei osoittanut tuliaseiden lisäävän väkivaltaa.[11]

Yksitoista makrotason tutkimusta osoitti rikollisuuden lisäävän aseiden hankkimista, useimmat pätevin kausaation suuntaa osoittavin menetelmin, Grangerin testillä tai instrumenttimuuttujilla. Mahdollisia syitä sille, että runsaampi aseenomistus ei lisää tappoja, että nämä omistajat eivät yleensä ole rikollisia tai he jopa ovat potentiaalisia uhreja, jolloin ase suojaa rikoksilta.[11]

Vielä vuoden 1979 tutkimuksessaan (Am. J. Sociology) Kleck päätteli aseiden lisäävän tappoja (eikä todennut kuolemanrangaistuksella tehoa),[12] mutta kyseenalaisti myöhemmin tuon tutkimuksen instrumenttimuuttujat.[11]

Miksi?

Kun ammuskelija tietää, että aseistautuneet ohikulkijat saattavat puuttua tilanteeseen, hän todennäköisemmin jättää ampumatta. Myös uhrien aseistautuminen voi vähentää tai lisätä ampumista. Ampumistapauksissakin uhrien määrä jäänee yleensä pienemmäksi silloin, kun uhreilla tai ohikulkijoilla on aseita. Toisaalta aseiden yleisyys voi lisätä ei-rikollisten tekemiä tappoja. On siis vaikea arvioida suoraan aseenkanto-oikeuden vaikutusta viattomien kuolemiin. Empiirinen tutkimuskin on vaikeaa, koska kausaliteettia on moneen suuntaan, väkivaltaisimmissa maissa tarve kantaa asetta on suurin, samoin kussakin maassa vaarallisimmissa oloissa elävillä ihmisillä. Aseeton ihminen saattaa myös jäädä kotiinsa tilanteissa, joissa aseellinen uskaltaa liikkua.

Havaintoja

Scott Alexanderin[13] tietojen perusteella Yhdysvalloissa surmataan 3,8 ihmistä 100 000 asukasta kohden, valkoisissa osavaltioissa noin 2, vertailumaissa noin 1. Alexander arvioi, että aseet selittävät erosta ehkä 0,5 yksikköä (ennen kuin näki Kleckin tutkimuskatsauksen), mustien osuus selittää 54 % osavaltiokohtaisesta vaihtelusta. Surmia on vähiten osavaltioissa, joissa aseita on eniten, mutta sopivilla kontrolleilla saadaan puolessa tutkimuksia vastakkainen tulos, sekin näyttäisi olevan: surmat lisäävät asetiheyttä, eikä päinvastoin.

Wyomingissa aseita on kaikkein tiheimmässä, 60 %:lla talouksista (koko maassa 32 %). Murhaluku on siellä vain 1,4 kuten Kanadassa. Vaikka asesurmia on aseosavaltioissa vähiten, ase-itsemurhat laskien suunta vaihtuu. Siksi aseenvastustajat ja heidän esittämänsä graafit eivät puhu tuliaseellisista tapoista vaan tuliasekuolemista harhauttaakseen lukijoita. Tuliase-itsemurhista suurin osa olisi kuitenkin tehty toisin keinoin, jos tuliaseita ei olisi.

Saattavat aseet silti lisätäkin itsemurhia. Monessa tutkimuksessa eivät, vain korvaavat tuliaseitsemurhilla vaarallisempia keinoja, kuten rakennuksista hyppääminen, jotka keinot tappavat halukkaiden lisäksi viattomiakin.

Yhdysvalloissa surmataan ei-tuliasein 1,2 ihmistä 100 000 asukasta kohden, mikä on 2 kertaa Saksan luku (0,6) ja 1,3 kertaa Kanadan luku (0,9). Yhdysvaltojen koko surmaluku on 3,8 (Saksan 0,8 ja Kanadan 1,4), ja tuliaseiden osuus paljon suurempi kuin vertailumaissa, joten tuliaseet eivät selitä eroa, etenkään kun lasketaan korvausefekti: ilman tuliaseita osa näistäkin surmista tehtäisiin muilla aseilla ja luku 1,2 olisi paljon suurempi.

Kun kontrolloidaan muita surmalukuihin vaikuttavia muuttujia kuten urbaanius, "etelävaltiolaisuus" ja mustien osuus väestöstä, tulos kääntyy päinvastaiseksi: aseiden määrä selittää osan surmista joissain tutkimuksissa.

Aseiden määrä ei vaikuta surmien määrään?

Vuonna 2001 Martin Killias totesi tutkimuksessaan, että ampuma-aseiden määrä ei korreloinut henkirikosten määrän kanssa. Vähien ampumaaseiden maissa oli vähemmän ampuma-asehenkirikoksia mutta vastaavasti enemmän muita henkirikoksia, mikä saattoi johtua korvikkeiden käytöstä. [14] Tutkimus oli korrelaatiotutkimus eikä syy-seuraustutkimus, joten on myös mahdollista, että esimerkiksi aseiden määrä oli reaktio rikosten määrään.

Rich et al. totesivat Torontoa, Ontariota ja San Diegoa koskevassa tutkimuksessaan, että aserajoitukset vähensivät ampumaitsemurhia mutta muunlaiset itsemurhat - lähinnä hyppääminen - lisääntyivät vastaavasti, niin että kokonaismäärään rajoituksilla ei ollut vaikutusta.[15]

Aseet tyrannioita ja miehityksiä vastaan

Tutkijat ovat todenneet totalitarististen hallintojen ensin rajoittaneen aseenkanto-oikeutta ja sitten konfiskoineen aseita, esimerkkeinä fasistinen Italia ja Natsi-Saksa sekä eräät kommunistivaltiot.[16][17][18] Sotilastiedustelu-upseereille on pitkään opetettu ampuma-aserekisterien haltuunottoa, ja siten myös Saksan ja Neuvostoliiton joukot toimivat vallatessaan maita toisessa maailmansodassa.[17][16][19]

"Weimar Republic 1928 Law on Firearms & Ammunition, firearms acquisition or carrying permits were “only to be granted to persons of undoubted reliability,"[20]

Irakilaisten yleinen aseenomistajuus huoletti Yhdysvaltojen hyökkäyksen suunnittelijoita (2003).[21]

Itsepuolustus

Kriminologi Gary Kleckin laajoissa tutkimuksissa kävi ilmi, että tuliaseilla puolustautuneet rikosten uhrit loukkaantuivat harvemmin kuin ne, jotka eivät puolustautuneet tai puolustautuivat ilman tuliaseita, siitä huolimatta, että edelliset olivat tyypillisesti vaarallisemmissa tilanteissa. Tulos oli sama niin ryöstöissä kuin pahoinpitelyissä. [22]

Muissa raiskaustutkimuksissa todettiin, että vaikka uhrit harvoin käyttivät tuliaseita, muita aseita käyttäneet uhrit raiskattiin harvemmin eivätkä he saaneet vammojakaan muita useammin.[23] Kleckin mukaan ei ole mitään todisteita siitä, puolustautuminen tuliaseella provosoisi hyökkäystä.[24]

Taloustieteilijä John Lott toteaa kirjassaan More Guns, Less Crime, että rikoksia voidaan vähentää säätämällä lakeja, jotka helpottavat lainkuuliaisten kansalaisten aseenkantoa julkisilla paikoilla, myös kätkettynä, niin että potentiaaliset rikolliset eivät tiedä, keillä on tuliaseita. Tutkimus perustui FBI:n rikostilastoihin kaikista 3054 Yhdysvaltojen piirikunnasta.[25]

Pennsylvanian yliopiston tutkimuksen mukaan aseita kantavat ihmiset joutuvat 4,5 kertaa muita useammin ammutuiksi[26], mutta tutkimuksessa oletettiin näiden riski joutua hyökkäyksen kohteeksi yhtä pieneksi kuin satunnaisten ihmisten eikä tutkittu niitä, jotka joutuivat hyökkäyksen kohteeksi mutteivät tulleet ammutuiksi. Niinpä 83 % ammutuista oli ulkona mutta 91 % vertailuryhmästä sisällä, mikä jo sinänsä johti alhaisempaan riskiin. Myös muut vastaavat erot ammuttujen ja vertailuryhmän välillä jätettiin huomiotta. [27]

Kotiväkivalta

Arthur Kellermannin mukaan henkirikokset ovat hieman yleisempiä kodeissa, joissa on ase, joskin tämä oli paljon pienempi riskitekijä kuin esimerkiksi vuokralla asuminen.[28] Tutkijat John Lott, Gary Kleck ja moni muu pitävät Kellermannin tutkimuksia virheellisinä.[29][30][31][32]

Kleck osoitti, että vain muutama Kellermannin tutkimuksen henkirikoksista tehtiin uhrin kodin aseilla ja että aseita hankkivat useammin ne, jotka elivät muutenkin vaarallisemmissa olosuhteissa ja joilla oli muutenkin korkeampi riski joutua henkirikosten kohteeksi. [33]

Useiden tutkijoiden mukaan suurin osa aseiden käytöstä puolustukseen on omaisuuden suojaamista, ihmishenkien pelastamista ja rikosten ehkäisyä tappamatta rikollista.[34][35][36][37][38]

Aseenkanto-oikeus on estänyt joukkomurhia

Siviilien pysäyttämät joukkomurhaajat ehtivät tappaa keskimäärin 2 ihmistä ja poliisin pysäyttämät 14 Davi Barkerin keskeisistä joukkoviestimistä löytämissä sadassa ulkopuolisten uhrien joukkomurhassa Yhdysvalloissa. [39]

Tosin tässä muut tekijät voivat vaikuttaa jonkin verran, esimerkiksi ehkä parhaiten varustautuneet tai suunnitellut iskut tulevat harvimmin siviilien pysäyttämiksi. Artikkeli sisältää lähteet tapauksiin. Esimerkkejä tällaisista:

• A 1997 high school shooting in Pearl, Miss., was halted by the school's vice principal after he retrieved the Colt .45 he kept in his truck. • A 1998 middle school shooting ended when a man living next door heard gunfire and apprehended the shooter with his shotgun. • A 2002 terrorist attack at an Israeli school was quickly stopped by an armed teacher and a school guard. • A 2002 law school shooting in Grundy, Va., came to an abrupt conclusion when students carrying firearms confronted the shooter. • A 2007 mall shooting in Ogden, Utah, ended when an armed off-duty police officer intervened. • A 2009 workplace shooting in Houston, Texas, was halted by two coworkers who carried concealed handguns. • A 2012 church shooting in Aurora, Colo., was stopped by a member of the congregation carrying a gun. • At the recent mall shooting in Portland, Ore., the gunman took his own life minutes after being confronted by a shopper carrying a concealed weapon.

Read more at: http://www.lp.org/news/press-releases/halt-the-massacre-of-innocent-children-by-ending-prohibition-on-self-defense-in

Maavertailuja

Blogistin mukaan aserikollisuuden määrä korreloi muun rikollisuuden määrän kanssa eikä aserajoitusten. Japanissa on vähän kaikkia rikoksia. Tiukkojen aselakien Marylandissä ja Washington D.C:ssä tehdään lähes Yhdysvaltojen eniten väkivaltarikoksia ja aseliberaalissa Vermontissa lähes vähiten, aseliberaaleissa Sveitsissä ja Tshekissä tilanne on suhteellisen hyvä ja Britannia on Euroopan väkivaltaisin maa.[40][41]

Suomi

Suomessa henkirikokset tehdään teräaseella tai paljain käsin, alle viidennes tuliasein, mistä puolet käsiasein. Tuliaseet olivat yleensä luvattomia. Tutkimuksen tehnyt oikeusministeriön Optulan erikoistutkija Martti Lehti arvioi, että surmakäsiaseet olivat yleensä "täysin pimeitä", muihin surmatuliaseisiin saattoi usein olla lupa jollakulla muulla. [42]

Kesällä 2011 tuli voimaan vaatimus, että aseluvan saa vasta kahden vuoden ohjatun ammuntaharrastuksen jälkeen. Suomalaisia kouluampumisia tutkinut Atte Oksanen sanoo, että tämä olisi estänyt sekä Jokelan että Kauhajoen ampujia saamasta aseita. Hän arvelee nykylinjan olevan "ihan OK", mutta hänestä aselainsäädäntöä parempi keino olisi uhkien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Optulan Martti Lehtikin arvioi, että lupakäytäntö on jo niin tiukka, että sillä ei voida enää "vaikuttaa radikaalisti". Vihreä lanka tiivistää artikkelinsa: "uusilla aselain uudistusehdotuksilla tuskin saadaan vähennettyä henkirikoksia." [42]

Sveitsi

Sveitsissä jokainen 21-50-vuotias kykenevä mies saa rynnäkkökiväärin ja ammuksia asevelvollisuutensa vuoksi. Maassa on enemmän tuliaseita kuin Yhdysvalloissa[43] ja suhteellisen vähän ampuma-aserikoksia.[43] Liberaaleista aselaeista huolimatta maassa on suhteellisen vähän väkivaltarikoksia ja sveitsiläisillä poliitikolla on yleensä vähemmän poliisisuojelua kuin muiden maiden poliitikoilla.[44]

Joidenkin kirjoittajien mukaan Sveitsin militiaperinne johti sen itsenäisyyden säilymiseen toisen maailmansodan aikana, valtaamisen kustannus olisi ollut natseille liian korkea.[45][46][47] Toisten mukaan Operation Tannenbaum -hyökkäyssuunnitelmat arvioivat Sveitsin puolustuskapasiteetin matalaksi[48][49]; toisaalta epätavanomainen, hajautettu sissisota on usein erittäin kallista paljon paremminkin aseistautuneelle hyökkääjälle (vrt. Afganistan).

Yhdysvallat

Jussi Halla-aho esittelee FBI:n rikostilastoja, jotka eivät näytä korreloivan osavaltion aselakien tiukkuuden eikä alkoholinkulutuksen kanssa. Sen sijaan valkoisen väestön osuus näyttää korreloivan rikosten vähyyden kanssa. Poikkeus on Havaiji, jolla on pitkälti aasialaisperäinen väestö ja joka elää turismista ja laivastosta. Halla-ahon mukaan FBI:n tilastoissa rikoksia tekevät yliedustetusti mustat ja enenevästi myös latinot, ja valkoisen väestönosan henkirikollisuus on vähäisempää kuin Suomessa. Yhdysvaltojen eteläisissä osavaltioissa väkivalta on paljon yleisempää kuin Länsi-Euroopassa. Osavaltioittainen uskonnollisuus näyttää kuitenkin olevan jonkin verran yhteydessä henkirikosten vähyyteen. [50]

Halla-aho myös korostaa, että yrityksetkin tiukentaa aselakeja johtavat yleensä aseiden yleistymiseen lainkiristysten pelossa, ja aseista ei päästä eroon lakeja tiukentamalla. Hänen mukaansa tilastojen perusteella aseiden yleisyys lähinnä korvaa muita surmatapoja eikä suinkaan näytä lisäävän surmien kokonaismäärää. [50]

Kennesaw'n asepakko

Kennesaw'n kaupungissa säädettiin vuonna 1982 kotitalouksille aseenomistuspakko kaupungin turvallisuuden lisäämiseksi. [51][52] Lainmuutoksen jälkeen murrot vähenivät.[53] Pakosta vapautetaan tuomitut, köyhät ja eettisesti aseita vastustavat, eikä ketään ole tuomittu pakon rikkomisesta, mutta aseenomistus on kaupungissa yleistä.[52]

Väkivaltarikoksia kaupungissa on 85 % vähemmän kuin Georgiassa tai Yhdysvalloissa keskimäärin.[54] Murtojen määrä suhteessa asukaslukuun putosi alle viidennekseen 1981 - 1999.[55] NRA:n mukaan lain tarkoitus ei ollut lisätä aseiden määrää vaan varoittaa rikollisia tuottamalla julkisuutta kansalaisten puolustuskyvylle.[55]

David Kopel väittää, että kotimurtoja oli 65 vuodessa ennen lainmuutosta ja 26 ja 11 seuraavina vuosina.[56]

Blogistin mukaan vuosina 1982-2009 kaupungissa tehtiin vain yksi murha. Vuonna 2010 ammuttiin kolme ihmistä koulussa, jonne liittovaltion lait kielsivät viemästä aseita. Blogistin mukaan tämä osoittaa, miten kieltolaki vain estää lainkuuliaisia kansalaisia puolustautumasta muttei rikollisia surmaamasta. [40]

Kennesaw'n luvuista osa voi mennä sattuman piikkiin ja osa muiden tekijöiden, joten siitä yksin ei kannata tehdä kovin vahvoja päätelmiä.

Tilastoja

Konservatiivinen the National Center for Policy Analysis esitti seuraavat tilastot:[57]

  • New Jersey sääti vuonna 1966 aselain, jota sen tukijat kutsuivat "Yhdysvaltain tiukimmaksi". Kaksi vuotta myöhemmin murhat olivat lisääntyneet 46 % ja ryöstöt lähes tuplaantuneet.
  • Havaiji sääti vuonna 1968 monta tiukkaa aserajoitusta ja sen murhaluku (100 000 asukasta kohden) kolminkertaistui 1968 - 1977.
  • Washington, D.C. sääti 1976 lähes Yhdysvaltain tiukimmat aselait. Sen jälkeen kaupungin murhaluku nousi 134 % vaikka Yhdysvaltojen murhaluku laski 2 %.

Vuonna 2006 noin 35 %:ssa yhdysvaltalaisia kotitalouksia oli ase; 22 % yhdysvaltalaisista omistaa aseen.[58] Viidentoista korkeimman henkirikoslukun osavaltioista kymmenessä on tiukat aselait.[59]

20 % Yhdysvaltain henkirikoksista tapahtuu neljässä suurkaupungissa (New York, Chicago, Detroit ja Washington D.C.), vaikka näissä on vain 6 % väestöstä. Chicagossa käsiaseet on kielletty ja muissa ne vaativat luvan, joskin lupavaatimus poistettiin Detroitissa (2001) ja Washington D.C:ssä (2008).[60]

Liberaalien kanta

Liberaaleilla on monenlaisia kantoja. Lähinnä "kielletään aseet, koska kenenkään ei ole pakko harrastaa ampumaharrastuksia" -tyyppiset argumentit ovat liberaaleille riittämättömiä mutta toisille aiheutettuun riskiin liittyvät argumentit voivat olla riittäviä.

Valistusajalla klassiset liberaalit usein kannattivat vapaata aseenkanto-oikeutta. Heistä oli tärkeää varmistaa, että kansalle vastenmielinen hallitus ei voisi liian helposti pysyä vallassa voimakeinoin. Nykyään osa liberaaleista rajoittaisi oikeutta.

Osa liberaaleista - kuten osa muustakin väestöstä - pitää hyväksyttävinä seuraavia perusteita:

  • Esimerkiksi ydinaseet tai liian suuri yksityinen armeija, jotka liiaksi rajoittaisivat valtion väkivaltamonopolia.
  • Jos tietyn aseen hallussapito tietyillä paikoilla tuottaa todistettavasti muille kohtuuttoman suuren riskin. Usein riski on kuitenkin pienempi kuin autojen, leipäveitsien tai pesäpallomailojen tuottama riski.

Liberaalit eivät mielellään lähde arvottamaan toisten ihmisten tarpeita (autolla ajaminen, leipäveitsen omistaminen tai kantaminen, pesäpallon pelaaminen, ampuma- tai metsästysharrastus).

Jotkut liberaalit ratkaisisivat tämän ongelman toisille aiheutettua riskiä vastaavalla haittavero, joka perittäisiin autoilusta, pistoolin, leipäveitsen tai pesäpallomailan omistamisesta, saastuttamisesta ym., jos näiden todistettaisiin aiheuttavan muille tietyn kynnyksen ylittävän riskin. Näin jäisi jokaisen itsensä arvotettavaksi, olisiko käyttö haittaveron arvoista.

Jotkut liberaalit rajoittaisivat tehokkaimpien joukkomurhavälineiden hallussapitoa. Jotkut vain niiden aseiden, jotka aiheuttavat muille kohtuuttomasti riskiä (esimerkiksi räjähteet tai pommit, joiden tuotanto- tai säilytys aiheuttaa kohtuuttoman onnettomuusriskin lähiseudun ihmisille, ellei omistaja ole ostanut koko lähiseudulta lupia).

Libertaarit

Libertaari-FAQ: " Ongelma on siinä, että suurin osa aseiden omistajista käyttää niitä vastuullisesti, eikä vahingoita ketään. Ja vaikkei käyttäisikään, olisi epäilyttävää rajoittaa yksilöiden omistusoikeutta ennen kuin he ovat tehneet väärin.

Useimmat libertaarit, etenkin Yhdysvalloissa, kannattavat käsiaseiden vapaata yksityisomistusta. Sitä perustellaan itsepuolustuksella, aseiden mahdollistamalla aseellisella vastarinnalla huonosti käyttäytyvää valtiota kohtaan, sekä aseiden laajamittaisen hallussapidon tuottamalla ehkäisyvaikutuksella väkivaltarikollisuuteen. Toisaalta useimmat myös vetävät rajan riittävän järeisiin aseisiin, niin ettei esimerkiksi ydinaseita saisi hankkia kuka vain.

Ehkä paras peruste rajanvetoon on ulkoishaittaan ja riskiin perustuva argumentti. Aseiden toimivuus perustuu niiden aiheuttamalla haitalla toisille, ja järeämmät aseet aiheuttavat laajempaa, pahempaa ja vähemmän erottelevaa tuhoa. Sivulliset eivät pääsääntöisesti ole vaarassa mikäli käsiaseita käytetään järkevästi, kun taas pommin tarkoituksena on nimenomaan tuhota suuria määriä omaisuutta ja ihmishenkiä. Siksi tarkkojen, rajoitettua tuhoa tuottavien aseiden yksityisomistus voidaan oikeuttaa, mutta massiivisemman sotilaskaluston kenties ei."

Argumentteja

Washington, Jefferson, Madison ja Hamilton kannattivat aseenkanto-oikeutta, Hitler, Castro, Stalin, Lenin sekä Idi Amin vastustivat tämän mukaan. http://obamacartoon.blogspot.fi/2012/11/why-is-it-that-only-criminals-dictators.html

Viitteet

  1. Doctors' kitchen knives ban call, BBC News, 26 May, 2005.
  2. Story,Joseph, A Familiar Exposition of the Constitution of the United States(1986) Regnery Gateway, Chicago, Illinois, pp. 319-320, ISBN 0-89526-796-9.
  3. Hardy, David T. The origins and Development of the Second Amendment(1986), Blacksmith Corp., Chino Valley, Arizona, pp. 1-78, ISBN 0-941540-13-8.
  4. Halbrook, Stephen P. That Every Man be Armed--The Evolution of a Constitutional Right(1987), The University of New Mexico Press, Albuquerque, New Mexico, pp. 1-88, ISBN 0-8263-0868-6.
  5. Laws that forbid the carrying of arms..., Thomas Jefferson Encyclopedia
  6. Halbrook, SP: That Every Man be Armed: The evolution of a Constitutional Right. 2nd ed., The Independent Institute, Oakland, 1994:p. 108.
  7. Cramer, CE: The Racist Roots of Gun Control, 1993.
  8. "Puheen päivä", toimittaja Raimo Tyykiluoto, YLE Puhe 11.03-12.00, 13.4.2012
  9. Mustajärvi Markus, Vaalikone 2011, HS.fi
  10. riistakeskus: Metsästystapaturmat vähentyneet merkittävästi, Uusi Suomi 28.8.2012
  11. 11,0 11,1 11,2 The Impact of Gun Ownership Rates on Crime Rates: A Methodological Review of the Evidence, Gary Kleck, Journal of Criminal Justice 43 (2015) 40–48.
  12. Gary Kleck. "[Capital Punishment, Gun Ownership, and Homicide." American Journal of Sociology 1979; 84(4), 882-910. DOI: http://dx.doi.org/10.1086/226865.
  13. http://slatestarcodex.com/2016/01/06/guns-and-states/
  14. Killias, van Kesteren, and Rindlisbacher, "Guns, violent crime, and suicide in 21 countries"Canadian Journal of Criminology, October 2001, http://rechten.uvt.nl/icvs/pdffiles/Guns_Killias_vanKesteren.pdf.
  15. Rich, et al.: "Guns and suicide: possible effects of some specific legislation" Am J Psychiatry 1990; 147:342-346.
  16. 16,0 16,1 Rummel,RJ, Death by Government (1994) Transaction Publishers, New Jersey, ISBN 1-56000-145-3.
  17. 17,0 17,1 Simkin, J, Zelman, and Rice, A, Lethal Laws: Gun Control is the Key to Genocide-- Documentary Proof that Enforcement of Gun Control Laws Clears the way for Governments to Commit Genocide, Jews for the Preservation of Firearm Ownership, Inc.,1994, pp. 149-186, ISBN 0-9642304-0-2.
  18. Courtois,S, Werth, N, Panne, J-L, et al., The Black Book of Communism--Crimes, Terror, Repression(1999), Harvard University Press, Cambridge Massachusetts, ISBN 0-674-07608-7.
  19. Faria, Miguel (1 March 2001). National Gun Registration: The Road to Tyranny. The Freeman — Ideas on Liberty. Luettu 1 March 2001.
  20. http://en.wikipedia.org/wiki/Gun_politics#Gun_ownership_as_a_means_of_resisting_tyranny
  21. http://www.csmonitor.com/2003/0310/p01s03-woiq.html
  22. Kleck "Crime control through the use of armed force." Social Problems February 1988; Kleck and DeLone "Victim resistance and offender weapon effects in robbery" Journal of Quantitative Criminology March 1993; Tark and Kleck "Resisting Crime" Criminology November 2004.
  23. Kleck and Sayles "Rape and Resistance" Social Problems May 1990.
  24. Kleck, Chapter 7 in Armed, by Kleck and Don B. Kates, Jr.
  25. Lott, John R.Jr., More Guns, Less Crime-- Understanding Crime and Gun Control Laws(1998), The University of Chicago Press, Chicago Illinois, pp. 50-122, ISBN 0-226-49363-6.
  26. Investigating the Link Between Gun Possession and Gun Assault, American Journal of Public Health, DOI: 10.2105/AJPH.2008.143099
  27. FLAWS IN STUDY OF FIREARM POSSESSION AND RISK FOR ASSAULT, Garen Wintemute, MD, MPH, Violence Prevention Research Program, Department of Emergency Medicine, University of California, Davis. American Journal of Public Health: June 2010, Vol. 100, No. 6, pp. 967-968.
  28. Kellermann AL, Rivara FP, Rushforth NB, et al. Gun ownership as a risk factor for homicide in the home. N Engl J Med 1993;329(15):1084-1091.
  29. Suter, Edgar A, Guns in the Medical Literature-- A Failure of Peer Review, Journal of the Medical Association of Georgia;83:133-152, March 1994. url =http://rkba.org/research/suter/med-lit.html
  30. Kates DB, Schaffer HE, Lattimer JK, Murray GB, Cassem EH. Bad Medicine: Doctors and Guns in Guns– Who Should Have Them? (Ed., Kopel DB), New York, NY, Prometheus Books, 1995, pp. 233-308.
  31. Faria MA Jr. The perversion of science and medicine (Part III): Public Health and Gun Control Research and The perversion of science and medicine (Part IV): The Battle Continues. Medical Sentinel 1997;2(3):81-82 and 83-86.
  32. Kates DB, Schaffer HE, Lattimer JK, Murray GB, Cassem EH. Guns and public health: epidemic of violence or pandemic of propaganda? Tennessee Law Review 1995;62:513-596.
  33. Kleck, Homicide Studies, February 2001.
  34. Faria, Miguel. Medical Sentinel 2001;6(1):11-13 Public Health and Gun Control — A Review (Part I: The Benefits of Firearms).
  35. Faria, Miguel. Medical Sentinel 2001;6(1):14-18 Public Health and Gun Control — A Review (Part II: Gun Violence and Constitutional Issues).
  36. Suter E, Waters WC, Murray GB, et al. Violence in America-- effective solutions. J Med Assoc Ga 1995;84(6):253-264. url =http://rkba.org/research/suter/violence.html
  37. Lott, John JR. More Guns, Less Crime: Understanding Crime and Gun Control Laws. Chicago, IL, University of Chicago Press, 1998.
  38. Kleck G. Targeting Guns-- Firearms and Their Control. New York, NY, Aldine De Gruyter, 1997.
  39. Analyzing shooting rampage statistics after Newtown school Shooting, Examiner.com, DECEMBER 15, 2012.
  40. 40,0 40,1 Aseet ja väkivalta, Olli Virtanen, 23.12.2012.
  41. The most violent country in Europe: Britain is also worse than South Africa and U.S., Daily Mail, 2 July 2009.
  42. 42,0 42,1 "Pientä viilausta - uusilla aselain uudistusehdotuksilla tuskin saadaan vähennettyä henkirikoksia", Vihreä Lanka 14.12.2012, sivu 8. nettiversio
  43. 43,0 43,1 "What America can learn from Switzerland is that the best way to reduce gun misuse is to promote responsible gun ownership.", American Rifleman, February 1990.
  44. 'Grudge' behind Swiss gun massacre, CNN, September 2001.
  45. Poe, Richard, The Seven Myths of Gun Control, Prima Publishing, California, 2001, pp. 75-83, ISBN 0-7615-2558-0.
  46. Kopel, David B., ed., Guns-- Who Should Have Them?, New York, NY, Prometheus Books, 1995, pp. 42-43.
  47. Kopel, David B., The Samurai, The Mountie and The Cowboy--Should America Adopt the Gun Control Laws of other Democracies?, Prometheus Books, New York, 1992, pp. 278-302, ISBN 0-87975-756-6.
  48. Urner, Klaus Die Schweiz muss noch geschluckt werden, Zurich, Verlag Neue Zürcher Zeitung, 1990, ISBN 3-85823-303-X.
  49. Schelbert, Leo Switzerland under siege; Rockport, Maine; Picton, 2000, ISBN 0-89725-414-7.
  50. 50,0 50,1 Connecticut, Yhdysvallat, aseet, Scripta 26.12.2012.
  51. Municipal Code, Kennesaw, GA, [Sec 34-21]. "In order to provide for the emergency management of the city, and further in order to provide for and protect the safety, security and general welfare of the city and its inhabitants, every head of household residing in the city limits is required to maintain a firearm, together with ammunition therefore. Exempt from the effect of this section are those heads of households who suffer a physical or mental disability which would prohibit them from using such a firearm. Further exempt from the effect of this section are those heads of households who are paupers or who conscientiously oppose maintaining firearms as a result of beliefs or religious doctrine, or persons convicted of a felony."
  52. 52,0 52,1 Southern U.S. town proud of its mandatory gun law, Reuters, Apr 18, 2007.
  53. Our History, Kennesaw'n kaupungin verkkosivu.
  54. Kennesaw Crime Rate Report (Georgia), Cityrating.com, luettu 28.12.2012.
  55. 55,0 55,1 Crime Plunges in Pro-gun Town, United Press International, NewsMax.com Wires, March 28, 2001.
  56. DaveKopel.org: Amicus Curiae, US Supreme Court:Writ of Certoriari 07-290, District of Columbia vs Dick Heller (2008-02).
  57. Reynolds, Morgan O. (1992). Myths About Gun Control. National Center for Policy Analysis. ISBN 0-943802-99-7. 
  58. Smith, Tom. Public Attitudes towards the Regulation of Firearms. Figure 2. (2007) NORC/University of Chicago [1].
  59. Lott, John JR. More Guns, Less Crime: Understanding Crime and Gun Control Laws. Chicago, IL, University of Chicago Press, 1998, pp. 50-96, 135-138.
  60. Reynolds, Morgan O. and Caruth, III, W.W. (1992). NCPA Policy Report No. 176: Myths About Gun Control. National Center for Policy Analysis, 7. ISBN 0-943802-99-7. “20 percent of U.S. homicides occur in four cities with just 6% of the population – New York, Chicago, Detroit, and Washington, D.C., and each has a virtual prohibition on private handguns” 

Aiheesta muualla

ase, aselaki