Carl Menger
Carl Menger (helmikuu 28, 1840 - helmikuu 26, 1921) oli itävaltalaisen taloustieteen perustaja. Hän kehitti mm. rajahyötyteorian, joka on nykyisen ("uusklassisen") taloustieteen tärkeimpiä tosiasioita. Se korjasi klassisen taloustieteen (ja Marxin) virheen hinnanmuodostusteoriassa.
Itse asiassa tämän marginalistisen (eli raja-) teorian kehittivät noin 1870 toisistaan riippumatta William Stanley Jevons Englannissa, Carl Menger Itävallassa ja Leon Walras Sveitsissä, ja myöhemmin kävi ilmi, että sen oli esittänyt jo vuonna 1854 preussilainen ekonomisti H. H. Gossen. Teoriaa pidetään marginalistisen eli uusklassisen taloustieteen syntynä.
Elämä
Carl Menger syntyi Itävallan Galitsiassa (nykyään Puolaa). Valmistui oikeustieteen tohtoriksi Krakovassa. Toimi talousjournalistina Ukrainassa ja sitten Wienissä (Wiener Zeitung).
Menger huomasi hinnan muodostuvan markkinoilla toisin kuin klassinen taloustiede opetti. Hän alkoi tutkia taloustiedettä 1867 ja sai 1871 valmiiksi kirjan Taloustieteen perusteet (Grundsätze der Volkswirtschaftslehre), joka on nykyisen taloustieteen perustaa samoin kuin "itävaltalaisen koulukunnan".
Menger opetti Itävallan arkkiherttualle (kruununprinssi) kansantaloustiedettä ja kai avusti tämän ylhäisaristokratian vastaisen nimettömän pamfletin kirjoittamisessa.
Vuonna 1878 hänet nimitettiin Wienin yliopiston kansantaloustieteen professoriksi. Väittelyssä saksalaisia taloustieteilijöitä vastaan hänen opeistaan käytettiin pilkkanimeä "itävaltalainen taloustiede", jolloin hän syytti saksalaista taloustiedettä historisismista. Hänen huomattavimpia oppilaita olivat Eugen von Böhm-Bawerk ja Friedrich von Wieser, joista tuli myöhemmin kuuluisia taloustieteilijöitä.
Rajahyötyteoria
Menger esitti kirjassaan Taloustieteen perusteet (1871) rajahyötyteorian. Kilpailluilla markkinoilla kauppiaat pyrkivät asettamaan hyödykkeiden hinnat niin korkeaksi, että juuri ja juuri ne kaikki menevät kaupaksi. Siis tyydyttämättömien tarpeiden rajahyödyt ovat tuotteiden hintaa alhaisemmat, mutta myytyjen tuotteiden rajahyödyt olivat hintaa korkeammat, koska muutenhan ne eivät olisi menneet kaupaksi.
Mikäli tämä hinta ylittää tuotantokustannukset, se kannustaa tuottamaan lisää tuotteita. Tämä tarjonnan lisääntyminen pakottaa asiakkaista kilpailevat kauppiaat laskemaan hintoja, jotta myyjät saisivat kaikki tuotteensa kaupaksi, jolloin hinta putoaa lopulta lähes tuotanto- ja jakelukustannusten tasolle.
