Espanja
Espanja
Liberaali perustuslaki 1812
Espanjan vuoden 1812 perustuslaki oli maan ensimmäinen voimaan tullut perustuslaki ja liberalismin historian kulmakiviä.
Espanjan vapaussodan aikana paossa ollut parlamentti (cortes) sääti liberaalin perustuslain vuonna 1812. Laki takasi yleisen miesten äänioikeuden, elinkeinovapauden, lehdistönvapauden, maauudistuksen ja perustuslaillisen monarkian.
Sana liberalismi tuli yleiseen käyttöön juuri tämän lain ja vapaussodan myötä. Liberaali tarkoitti uuden liberaalin perustuslain kannattajaa. Serviili tarkoitti perustuslain konservatiivisia vastustajia. Serviilit voittivat siltä erää Bourbonien tultua valtaan 1814, mutta seuraavina vuosikymmeninä liberaalit saivat osavoittoja, esimerkiksi vuosina 1820-23, 1836 ja 1837 perustuslaki oli jälleen voimassa.
Espanjan sisällissota 1936-1939
Espanjan sisällissota syntyi nationalististen sotilaiden käynnistettyä vallankaappausyrityksen tasavaltalaisten (mm. liberaaleja, sosialisteja ja anarkisteja sekä jokunen katolinen konservatiivikin) hallitusta vastaan. Kapinaa johtanut kenraali kuoli pian ja nationalistien johtoon nousi kenraali Francisco Franco, josta tuli Espanjan diktaattori 1939 - 1975. Kapinan osamotiivina pelko baskien ja katalaanien separatismista.
Ulkomaiset vapaaehtoiset osallistuivat molemmille puolille. Neuvostoliitto tuki kommunisteja ja auttoi näitä pettämään liberaalit ja vähitellen kaappaamaan vallan tasavaltalaisten sisällä. Saksan ja Neuvostoliiton lentokoneet osallistuivat eri puolille ja Italia ja Meksikokin tukivat omiaan. Francolla oli tuolloin todellista vapaamielisempi maine, joten muut maat pysyttelivät puolueettomina.
Francon diktatuuri näivetti Espanjan taloutta kunnes Franco taipui 1960-luvulla talousuudistuksiin. Etenkin Neuvostoliiton vaikutuspiiri rinnasti mielellään Francon falangismin natsien kansallissosialismiin ja Italian fasismiin, vaikkei falangismi ollutkaan yhtä sosialistista.
Sodan aikana nationalistit teloittivat ehkä 75 000 ja tasavaltalaiset 55 000 ihmistä. Sodan uhreja oli 500 000 ja jälkeenpäin teloitettiin 100 000 ihmistä.
Sota oli tulosta Espanjan politiikan kahtiajakoisuudesta.[1] Vuonna 1934 Asturiassa laaja työmarkkinakonflikti ja verinen kansannousu, jonka kenraali Franco tukahdutti.[1] Kansanrintama nousi valtaan vaaleissa 16.2.1936. Valmisteltu sotilaskapina alkoi monin paikoin 17.7.1936.[1] Molemmat puolet tekivät paljon teloituksia, murhia ja salamurhia, mutta nationalistien luku lienee suurempi.[1]
Tasavaltalaiset liberaalit
Liberaali Manuel Azaña oli tasavaltalaisten presidentti melkein sodan loppuun asti.[1]
Pääministerinä toimi Santiago Casares Quiroga (13.5. - 19.7.1936), joka vuosina 1929 - 1934 johti Galician tasavaltalaispuoluetta (vuoteen 1932 "ORGA") kunnes yhdisti sen radikaalipuolueiden kanssa Tasavaltalaiseksi vasemmistoksi. Hän oli useasti ministerinä. Tasavaltalaiseen vasemmistoon liittyi myös hajautusta kannattanut papistonvastainen Acción Republicana (tasavaltalaistoiminta) sekä siitä lohjennut vasemmistosiipi Radikaalis-sosialistinen tasavaltalaispuolue (PRRS).
Syyskuussa 1936 pääministeriksi nousi Francisco Largo Caballero ja toukokuussa 1937 Juan Negrín, molemmat sosialisteja.[1]
Tasavaltalaisten ongelma oli jakautuminen: tasavaltalaiset ja maltilliset sosialistit halusivat säilyttää tasavallan mutta anarkistit ja militantit sosialistit halusivat hyödyntää sotaa teollisuuden, palvelujen ja maatalouden kollektivisoimiseksi.[1]
Tasavaltalaisten puolella oli myös pieni kommunistiryhmä, joka jakaantui Stalinin ja Trotskin kannattajiin sekä militantteja anarkisteja.[1] Neuvostoliitto ohjasi kommunistinsa tasavaltalaisten puolelle harjoittaen kansanrintamastrategiaa saadakseen näin liittolaisia Natsi-Saksan uhkaa vastaan.[1]
Ranska, Britannia, Saksa, Italia ja Neuvostoliitto allekirjoittivat elokuussa 1936 sopimuksen siitä, etteivät he osallistuisi sotaan.[1] Silti Saksa ja Italia tukivat tasavaltalaisia ja Neuvostoliitto ja Meksiko kapinallisia.[1]
ETA - sosialismia ja separatismia
Baskimaan ETA on marxilais-leniniläinen terroristijärjestö. Vielä 23.9.2006 naamioituneet ETA-taistelijat ilmoittivat, että organisaatio jatkaisi aseellista toimintaansa kunnes saavutetaan "itsenäisyys ja sosialismi Baskimaassa"[2].
Viitteet
Aiheesta muualla
- Terroristit onnistuivat Espanjan vallanvaihdossa, Vapaasana.net 2004-03-18 — tutkija Christian Jokinen.
