Vanhustenhoito
Vanhustenhoito
Suomi: julkinen vs. yksityinen
THL:n usean tutkimuksen perusteella "Vanhusten hoito on yksityisellä puolella parempaa kuin julkisella". Esimerkiksi vuoden 2018 tutkimuksessa lähes kaikki osallistuivat, joten tutkimuksen kattavuus oli erittäin hyvä.[1]
THL:n tutkimuksen mukaan "yksityiset palveluntuottajat ovat julkisia yksiköitä parempia tehostetussa palveluasumisessa lähes kaikilla laatumittareilla ja usein vielä selvällä marginaalilla" "Yksityisellä puolella esimerkiksi 50,4 prosenttia vastasi, että asiakas pääsee riittävästi ulkoilemaan, kun julkisella puolella luku oli 28,3 prosenttia." "Tutkimuksen mukaan henkilöstön osaaminen arvoitiin yksityisellä puolella paremmaksi muun muassa kivun hoidossa, ravitsemuksessa, kaatumisten ehkäisyssä, saattohoidossa ja lääkehoidossa."[2]
Vanhuspsykiatria
"Potilaita pahoinpideltiin vuosien ajan Turussa Potilaiden tiedottomaksi ylilääkitsemistä, nöyryyttämistä ja fyysisiä pahoinpitelyjä, laittomia pakkoeristyksiä ja lääkevarkauksia. Tällaista oli arki vanhuspsykiatrian suljetulla G1-osastolla Turun kaupunginsairaalassa."[3]
Japanissa markkinat paransivat kustannustehokkuutta
Japanissa vanhustenhoito on toteutettu markkinavetoiseen kilpailuun perustuen, mikä on parantanut huomattavasti kustannustehokkuutta. Vanhukset ovat palvelujen ostajia ja voivat itse tai omaisten tuella valita palvelunsa, mutta julkisesti rahoitettu vanhuspalveluvakuutus kattaa 90 % kuluista. Japanilaiset hoito- ja hoivayritykset ovat 30 % suomalaisia vastaavia kustannustehokkaampia. Valtaosa palveluntarjoajista ylittää säädetyt minimivaatimukset. [4]
Hoitajamitoitus 0,7 hoitajaa/vanhus
THL ja 26 vuotta vanhustyön koulutusta johtanut Tuomas Tapola vastustivat kaavailtua 0,7 hoitajan mitoitusta. He pelkäävät, että tällöin korkeampaa mitoitusta ei tarvittaessa käytettäisi, ja muistuttavat, että välillä alempikin mitoitus riittäisi.[5]
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahnin mukaan hoitajamitoitus estää kehitystä. Palveluasumista pitäisi tehostaa hyödyntämällä teknologiaa, mutta hoitajamitoitus on estänyt kehittämisen. Svahn toteaa, että sääntelyä pitäisikin purkaa ja voida korvata hoitajia muilla ammattiryhmillä, koska muuten hoitajat eivät riitä. Eihän omaishoitajillakaan ole mitään koulutusta.[6]
Hoitajamitoitus vaatii siirtämään palveluasumiseen hoitajia muualta, jolloin muut sote-palvelut ruuhkautuvat ja jopa päivystyksiin tulee jonoja. Tarvittaisiin hoitajien priorisointia tärkeimpiin kohteisiin. Myös yksityiset sote-yritykset ajattelevat samoin kuin Svahn.[6]
THL:n mukaan hoitajia ei vielä pitkään aikaan riitä Marinin hallituksen kevääksi 2023 kaavailemaan 0,7:n mitoitukseen, koska se vaatisi 3400 hoitajaa lisää ja jo aiempi mitoitus oli vaatinut paljon ylitöitä ja silti oli jatkuvaa alimitoitusta. Korkeamman hoitajamitoituksen vuoksi ehkä entistä harvempi vanhus pääsee hoivan piiriin, koska hoitajia ei muuten riitä vaadittua määrää vanhuksia kohden. Satoja hoitopaikkoja olikin siksi tyhjinä vuonna 2022.[7]
Tutkimuksen mukaan hoitajamitoituksen nosto ei vaikuta potilaiden turvallisuuteen. "improvements in staffing ratios do not appear to be associated with relative improvements in measured patient safety … hospital nurse staffing mandate on patient health outcomes: Evidence from California's minimum staffing regulation" https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0167629612000069
THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen totesi liian korkean hoitajamitoituksen toimineen tavoitettaan vastaan: sitä kierrettiin tai osastoja suljettiin, koska hoitajia ei ollut tarpeeksi. Siksi Tynkkynen odotti, että hallitus olisi keventänyt mitoitusta pienemmäksi kuin 0,6. Tynkkysen mukaan ei pitäisi miettiä hoitajamitoitusta vaan sitä, mitkä palvelut ja millainen hoiva kansalaisille luvataan.[8]
Hoitajamitoituksen nosto ja lasku
Rinteen ja Marinin hallitukset nostivat hoitajamitoitusta vuodesta 2020 alkaen mutta lykkäsivät jatkuvasti tavoitettaan 0,70, koska hoitajapula oli liian paha.[8]
Vuonna 2024 Orpon hallitus pudotti mitoituksen 0,65:stä 0,6:een osana miljardisäästöjä ja veronkorotuksia EU:n taloussääntöjen noudattamiseksi.[8]
Vuoden 2019 alussa Orpo oli selvässä johdossa saamassa eduskuntavaalivoiton, mutta hänen haluttomuutensa hoitajamitoitukseen vei sen Sdp:lle, joka liittolaisineen väitti nostavansa mitoituksen 0,7:ään.
Viitteet
- ↑ THL:n kyselyt: Vanhusten hoito on yksityisellä puolella parempaa kuin julkisella Iltalehti. 30.01.2019.
- ↑ SUVI HAUTANEN: Yllätys vanhuspalvelujen tutkimuksessa: Yksityinen pärjää julkista paremmin Verkkouutiset. 30.01.2019.
- ↑ https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/848886/Potilaita+pahoinpideltiin+vuosien+ajan+Turussa
- ↑ Japanissa kilpaillaan hoidon laadulla, Hannu Pirnes, kauppatieteiden tohtori, HS VIERASKYNÄ 26.2.2012
- ↑ Asiantuntija (13/2019, sivut 36-43) Suomen Kuvalehti. 29.3.2019.
- ↑ 6,0 6,1 Eduskunta lykkäsi hoitajamitoitusta – se ei auta mitään, sanovat työnantajat Helsingin Sanomat. 25.1.2023.
- ↑ Kylmä suihku hallitukselle THL:stä – näistä syistä 0,7 hoitajamitoitusta pitää siirtää Iltalehti. 30.8.2022.
- ↑ 8,0 8,1 8,2 Robert Sundman: Kenen terveys? (SK 17/2024, sivu 16) Suomen Kuvalehti. 22.4.2024.
