Josif Stalin

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Josif Stalin (1878-1953) oli oli useimpien tutkijoiden mukaan vastuussa 20-60 miljoonan ihmisen kuolemasta.[1] Lisäksi yli 20 miljoonaa neuvostoliittolaista kuoli maailmansodassa, jonka Neuvostoliitto käynnisti sopimuksella natsi-Saksan kanssa.

Toisen maailmansodan aloittaminen

"Puolan offensiivi tuli poliittisesti mahdolliseksi sen jälkeen, kun Saksa ja Neuvostoliitto olivat solmineet keskenään Molotov–Ribbentrop-sopimuksen 23. elokuuta 1939." "Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Puola jaettiin kahtia Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Tämän jälkeen sopimuksen osapuolet keskittivät joukkojaan Puolan rajoille." Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9. ja Neuvostoliitto 17.9.1939. (Wp) Lisäpöytäkirjassa Neuvostoliitolle sovittiin Suomen, Viron ja Latvian lisäksi suurempi osa Puolasta kuin se lopulta sai. Liettua annettiin jälkeenpäin hyvityksenä. (Wp)

Suomessa

Stalin oli Suomessa 1917 sosiaalidemokraattien puoluekokouksessa yllyttämässä puoluetta kapinaan (Suomen sisällissota).[2]

Stalinin nykysuosio

Suurin osa venäläisistä pitää Josif Stalinia Venäjän ja Neuvostoliiton kaikkien aikojen parhaana johtajana.[3] Suurin venäläinen äänestyksen (2008) virallinen kolmonen oli Josif Stalin[4], mutta tuloksen on kerrottu olleen vääristelty alaspäin. Muutama vuosi sitten 50 % venäläisistä oli samaa mieltä väitteestä "nyt maahan tarvittaisiin Stalinin kaltainen vahva johtaja".

"Moskovan Kurskajan metroasemalle palautettu Stalinia ylistävä iskulause", "Venäjä palauttaa Stalinin 'kunniaa' röyhkeillä historiatulkinnoillaan, joilla yritetään oikeuttaa uutta etupiirijakoa naapurimaissa", kirjoittaa Iivi Masso. Analyytikko Irina Pavlova "puhuu jo suoraan stalinistisesta hallintotyylistä, joka perustuu pelkoon ja vahvaan viholliskuvaan. Siihen ei hänen mukaansa enää tarvita Gulagin kaltaista massasortoa: nykyteknologia moninkertaistaa propagandan tehon ja kohdistetut murhat ylläpitävät yleistä pelon ilmapiiriä."[5]

Toisaalta Kreml välillä ratsastaa Stalinin maineella kotimaahan suunnatuissa lausunnoissa, välillä tuomitsee Stalinin tekoja ulkomaille suunnatuissa lausunnoissa.

Stalin on aina ollut Putinin edellä historian merkittävimmän ihmisen kyselyissä Venäjällä. Vuonna 2017 he olivat ykkönen ja kakkonen. Sosiologi Lev Gudkovin mukaan Stalin onkin keino protestoida, kun järjestelmä ei muuta protestia salli, ja oikeasti Neuvostoliittoa kaipaisi vain ehkä 8-10 % väestöstä. Tyttärensä menetyksestä järjestelmälle katkeroitunut äiti kaipaa Stalinia takaisin siksi, että Stalin ammutti maan johtajia, tosin "liian vähän".[6]

Kuolema

Stalin oli sairas, mutta epäillään silti, että hänet olisi ehkä myrkytetty tai ainakin lääkärinavun hakemista olisi tahallaan viivytetty.

Hänet löydettiin rajuja ryyppäjäisiä seuranneena aamuna tajuttomana lattialta 1.3.1953. Lääkärit kutsuttiin vasta seuraavana päivänä, koska Stalin vihasi lääkäreitä. Ruumiinavauksessa todennäköisenä syynä pidettiin verisuonten kalkkeutumisesta johtunutta aivoverenvuotoa. Vuonna 1952 Stalin oli keksinyt, että juutalaislääkärit aikoisivat tappaa hänet. Hän oli pidätyttänyt ja kidututtanut satoja lääkäreitä tunnustamaan aikeensa murhata hänet, mutta kuoleman jälkeen lääkärit vapautettiin.[7]

"Stalinia ei onnistuttu elvyttämään.[111] Hän pysyi elossa, mutta tajuttomana vielä neljän vuorokauden ajan, kunnes lopulta 5. maaliskuuta hän kuoli." (Wp)

"Venäläinen historiantutkimus arveli aikoinaan, että Berija ja Hruštšov antoivat Stalinille erittäin aktiivista kuolinapua. Näin he pelastivat henkensä ja estivät kolmannen maailmansodan", kirjoitti Teemu Keskisarja.[8]

"Ennen kuolemaansa Stalin oli suunnitellut Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon asti ulottuvaa puhdistusta. Tämä on herättänyt epäilyjä siitä,[105] että Stalin olisi murhattu myrkyttämällä. Salaisen poliisin johtajan Berijan tiedetään kerskuneen Molotoville: ”Minä raivasin hänet tieltä”.[114]" (Wp)

Viitteet

  1. http://www.ibtimes.com/how-many-people-did-joseph-stalin-kill-1111789
  2. "Stalinin aikeet", Suomen Kuvalehti 43/2016, 28.10.2016. (nettiversio)
  3. Helsingin Sanomat 3.10.2009, s. A2
  4. Iivi Anna Masso: Kolmanneksi suurin venäläinen (Uusi Suomi 7.1.2009)
  5. Moskova oikeuttaa uusia etupiirejään, 11.09.2009, Iivi Masso, Aamulehti
  6. Pekka Hakala: Neuvosto­ihmisen katkera evoluutio Helsingin Sanomat. 26.7.2021.
  7. Miten Josif Stalin kuoli? Historianet. 11.4.2019. Historia-lehti.
  8. Teemu Keskisarjan kolumni: Vanhenevista valtiomiehistä Iltasanomat. 8.3.2022.

Katso myös