Latvia

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Latvia

Finanssikriisi iski pahimmin Latviaan

Finanssikriisi iski aluksi kaikkein pahimmin Latviaan.[1] Likviditeetti katosi lähes täydellisesti, minkä vuoksi talous romahti 24 %.[1] Rahoitusjärjestelmälle tärkeän kotimaisesti omistetun Parex-pankin kaatuminen teki tilanteen erityisen hankalaksi.[2]

Liberaalipääministeri leikkasi ja voitti vaalit

Latviassa tehtiin pian uskottavia säästötoimia, minkä vuoksi luottamus toipumiseen syntyi nopeasti ja maa on viime vuosina kasvanut yli 5 %:n vauhtia.[1] Vuonna 2009 pääministeriksi valittu Valdis Dombrovskis valittiin uudestaan vuosien 2010 ja 2011 vaaleissa.[1] Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Dombrovskis oli valtavan suosittu, niin että hänen puolueensa sai puolet paikoista.[2]

Liberaalin[3] pääministeri Valdis Dombrovskisin hallitus leikkasi rajusti palkkoja ja sosiaalikuluja. 2.10.2010 pidetyissä vaaleissa hänen yhtenäisyyspuolueensa kannatus nousi 33 paikkaan ja koko vähemmistöhallituksen kannatus 63 paikkaan 100-jäsenisessä parlamentissa. [4]

Kreikka säästi vähemmän ja myöhemmin, joten sen talous on vieläkin 18 % alkuperäistä alempana ja maa kärsii yhä. [1]

Kreikka on Latviaa rikkaampi maa ja siihen talouskriisi ei iskenyt yhtä pahasti, mutta vitkuttelun vuoksi se on sittemmin kärsinyt suhteellisesti enemmän.

Vuosina 2012-14 Latvian kasvu oli EU:n nopeinta, ennusteiden mukaan myös 2015.[2]

Luotettu korruptionvastustaja

Dombrovskis, 39, on opiskellut taloustiedettä ja työskennellyt maan keskuspankissa. Hänellä on luotettavan ja asiallisen korruption vastustajan maine. [4]

Kun finanssikriisin myötä Latvian kansantalous kutistui parikymmentä prosenttia vuodessa, hänet nostettiin vuonna 2009 pääministeriksi europarlamentista kesken vaalikauden. Dombrovskis leikkasi 20 % lisää jo aiemmin leikattuja julkisen sektorin palkkoja ja heikensi äitiysrahaa, eläkkeitä ja sosiaalitukia. [4]

Talouskriisi iski vuonna 2008 Latviaan pahemmin kuin mihinkään muuhun EU-maahan. Työttömyys nousi nopeasti yli 20 %:iin ja talouslaskua oli yli viidennes parissa vuodessa, verotulot romahtivat. Julkisen sektorin palkkoja leikattiin 40 %. Lisäksi suljettiin kouluja ja sairaaloita. Työttömyys puolittui 11,5 %:iin. Ulkoministerin mukaan vuonna 2011 talouskasvu oli jo 5,6 %. [5]

Latvia vähensi sääntelyä ja tasapainotti budjettia heti 9,5 % kansantuotteesta. Kreikka sen sijaan yritti huonoin tuloksin Dominique Strauss-Kahnin (sos.) johtaman IMF:n suosittelemaa elvytystä kuten moni muukin Etelä-Euroopan maa. Vielä 2011 muka säästänyt Kreikka piti yhä julkiset menonsa 50 %:ssa BKT:sta, kun taas Latvia pudotti menonsa 44 %:sta 36 %:iin ja säilytti tasaveronsa 21 %:ssa ja yritysveronsa 15 %:ssa. [1]

Latvia maksoi velkansa kolme vuotta etuajassa, koska markkinat luottavat siihen ja antavat sille pitkäaikaislainaakin 1,7 %:n korolla, Kreikalle 11 %:n. [1]

Latviassa työttömyys nousi kriisin myötä 21 %:iin, kun sen ylipaisunut rakennussektorikin romahti, mutta koheni 13,5 %:iin (2012) ja työttömiä siirtyy yhä uusille aloille uusien yritysten laajetessa. [1]

Kirves on parempi kuin juustohöylä

Nopeat leikkaukset pakottivat juustohöylän sijaan leikkausten valikointiin eli uudistamiseen. Sosiaaliturvaa ja eläkkeitä ei juurikaan leikattu, mutta Latvia sulki puolet valtion virastoista, erotti 30 % virkamiehistä ja pudotti työntekijöidensä palkkoja 26 % yhdessä vuodessa, ministerien 35 %. [1]

Valtiontaloutta sopeutettiin 2008-2013 yli 17 % bruttokansantuotteesta.[2] (eli n. 40 - 50 % julkisesta sektorista pois?)

Liberaalit kukistavat korruptiopuolueet

Latviassa on ollut vakavasti korruptiota ja kolme liikemiesten "oligarkkipuoluetta". Kun keväällä 2011 parlamentti ei suostunut purkamaan liikemies-kansanedustaja Ainārs Šlesersin syytesuojaa, silloinen presidentti Valdis Zatlers järjesti keväällä kansanäänestyksen uusista vaaleista. [3]

Syyskuun 2011 vaaleissa Zatlers ja liberaali pääministeri Dombrovskis kehottivat äänestäjiä syrjäyttämään oligarkit. Enää vain yksi kolmesta oligarkkipuolueesta, Ventspilsin pormestarin Aivars Lembergsin puolue, pääsi parlamenttiin ja sekin menetti yli kolmanneksen paikoistaan. [3]

Zatlersin ja Dombrovskisin puolueet saivat yhteensä 41 edustajaa sadasta. Koska venäläispuolue Sovun keskus on heistä liian läheisissä yhteyksissä Venäjään, kolmanneksi hallituspuolueeksi tullee konservatiivinen Kansallinen liitto. [3]

Virkamiesten korruptiotehtävät kuriin

Taloustieteilijä Anders Åslundin mukaan Latvia kielsi virkamiesten aiemmin runsaat tulot yrityssivutoimista mutta Kreikka antoi korruption kukoistaa ja sosialistipääministeri Papandreou lisäsi virkamiesten määrää 5000:lla vielä "säästökuurin" aikana 2010-2011, koska näihin hänen valtansa pohjautui. [1]

Hesari kehuu Latviaa

Baltian maat ovat ainoat EU-maat, joissa talous ja työllisyys kasvavat selvästi vuonna 2013, BKT:n ennustetaan kasvavan jokaisessa yli 3 %.[6] Talouskriisi iski näihin maihin rajummin kuin useimpiin muihin EU-maihin. IMF kehotti Latviaa devalvoimaan, mutta maa kieltäytyi ja valitsi karun talousremontin kuten myös Viro ja Liettua.[6]

Helsingin Sanomien mukaan Baltian maiden esimerkki osoittaa, että myös euroalueen maiden tulee toteuttaa kipeiltä tuntuvatkin talousremontit. Tärkeintä olisi panostaa työllisyyteen, joka nyt on EU:ssa 64 % vaikka unionin tavoite on 75 %. [6]

Katso myös

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 Why Austerity Works and Stimulus Doesn’t, Anders Aslund, Bloomberg News, Jan 8, 2013.
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Latvian toipuminen rohkaisee myös Suomea, HS Vieraskynä, Olavi Ala-Nissilä, 5.9.2014.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Poikkeusvaali liikautti Latviaa, HS pääkirjoitus 20.9.2011
  4. 4,0 4,1 4,2 Luotettava leikkuri ja Ankarasti leikannut hallitus voitti Latvian vaalit, HS.fi 3.10.2010 sekä HS 4.10. sivu B2
  5. "Kriisi alkaa helpottaa", Suomen Kuvalehti 5/2012, sivu 16.
  6. 6,0 6,1 6,2 Kovaa talvea seuraa tyytymättömyyden kevät, Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 18.11.2012.

Aiheesta muualla