Latvia
Latvia
Finanssikriisi iski pahimmin Latviaan
Finanssikriisi iski aluksi kaikkein pahimmin Latviaan.[1] Likviditeetti katosi lähes täydellisesti, minkä vuoksi talous romahti 24 %.[1] Rahoitusjärjestelmälle tärkeän kotimaisesti omistetun Parex-pankin kaatuminen teki tilanteen erityisen hankalaksi.[2]
Liberaalipääministeri leikkasi ja voitti vaalit
Latviassa tehtiin pian uskottavia säästötoimia, minkä vuoksi luottamus toipumiseen syntyi nopeasti ja maa on viime vuosina kasvanut yli 5 %:n vauhtia.[1] Vuonna 2009 pääministeriksi valittu Valdis Dombrovskis valittiin uudestaan vuosien 2010 ja 2011 vaaleissa.[1] Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Dombrovskis oli valtavan suosittu, niin että hänen puolueensa sai puolet paikoista.[2]
Liberaalin[3] pääministeri Valdis Dombrovskisin hallitus leikkasi rajusti palkkoja ja sosiaalikuluja. 2.10.2010 pidetyissä vaaleissa hänen yhtenäisyyspuolueensa kannatus nousi 33 paikkaan ja koko vähemmistöhallituksen kannatus 63 paikkaan 100-jäsenisessä parlamentissa. [4]
Kreikka säästi vähemmän ja myöhemmin, joten sen talous on vieläkin 18 % alkuperäistä alempana ja maa kärsii yhä. [1]
Kreikka on Latviaa rikkaampi maa ja siihen talouskriisi ei iskenyt yhtä pahasti, mutta vitkuttelun vuoksi se on sittemmin kärsinyt suhteellisesti enemmän.
Vuosina 2012-14 Latvian kasvu oli EU:n nopeinta, ennusteiden mukaan myös 2015.[2]
Luotettu korruptionvastustaja
Dombrovskis, 39, on opiskellut taloustiedettä ja työskennellyt maan keskuspankissa. Hänellä on luotettavan ja asiallisen korruption vastustajan maine. [4]
Kun finanssikriisin myötä Latvian kansantalous kutistui parikymmentä prosenttia vuodessa, hänet nostettiin vuonna 2009 pääministeriksi europarlamentista kesken vaalikauden. Dombrovskis leikkasi 20 % lisää jo aiemmin leikattuja julkisen sektorin palkkoja ja heikensi äitiysrahaa, eläkkeitä ja sosiaalitukia. [4]
Talouskriisi iski vuonna 2008 Latviaan pahemmin kuin mihinkään muuhun EU-maahan. Työttömyys nousi nopeasti yli 20 %:iin ja talouslaskua oli yli viidennes parissa vuodessa, verotulot romahtivat. Julkisen sektorin palkkoja leikattiin 40 %. Lisäksi suljettiin kouluja ja sairaaloita. Työttömyys puolittui 11,5 %:iin. Ulkoministerin mukaan vuonna 2011 talouskasvu oli jo 5,6 %. [5]
Latvia vähensi sääntelyä ja tasapainotti budjettia heti 9,5 % kansantuotteesta. Kreikka sen sijaan yritti huonoin tuloksin Dominique Strauss-Kahnin (sos.) johtaman IMF:n suosittelemaa elvytystä kuten moni muukin Etelä-Euroopan maa. Vielä 2011 muka säästänyt Kreikka piti yhä julkiset menonsa 50 %:ssa BKT:sta, kun taas Latvia pudotti menonsa 44 %:sta 36 %:iin ja säilytti tasaveronsa 21 %:ssa ja yritysveronsa 15 %:ssa. [1]
Latvia maksoi velkansa kolme vuotta etuajassa, koska markkinat luottavat siihen ja antavat sille pitkäaikaislainaakin 1,7 %:n korolla, Kreikalle 11 %:n. [1]
Latviassa työttömyys nousi kriisin myötä 21 %:iin, kun sen ylipaisunut rakennussektorikin romahti, mutta koheni 13,5 %:iin (2012) ja työttömiä siirtyy yhä uusille aloille uusien yritysten laajetessa. [1]
Kirves on parempi kuin juustohöylä
Nopeat leikkaukset pakottivat juustohöylän sijaan leikkausten valikointiin eli uudistamiseen. Sosiaaliturvaa ja eläkkeitä ei juurikaan leikattu, mutta Latvia sulki puolet valtion virastoista, erotti 30 % virkamiehistä ja pudotti työntekijöidensä palkkoja 26 % yhdessä vuodessa, ministerien 35 %. [1]
Valtiontaloutta sopeutettiin 2008-2013 yli 17 % bruttokansantuotteesta.[2] (eli n. 40 - 50 % julkisesta sektorista pois?)
Liberaalit kukistavat korruptiopuolueet
Latviassa on ollut vakavasti korruptiota ja kolme liikemiesten "oligarkkipuoluetta". Kun keväällä 2011 parlamentti ei suostunut purkamaan liikemies-kansanedustaja Ainārs Šlesersin syytesuojaa, silloinen presidentti Valdis Zatlers järjesti keväällä kansanäänestyksen uusista vaaleista. [3]
Syyskuun 2011 vaaleissa Zatlers ja liberaali pääministeri Dombrovskis kehottivat äänestäjiä syrjäyttämään oligarkit. Enää vain yksi kolmesta oligarkkipuolueesta, Ventspilsin pormestarin Aivars Lembergsin puolue, pääsi parlamenttiin ja sekin menetti yli kolmanneksen paikoistaan. [3]
Zatlersin ja Dombrovskisin puolueet saivat yhteensä 41 edustajaa sadasta. Koska venäläispuolue Sovun keskus on heistä liian läheisissä yhteyksissä Venäjään, kolmanneksi hallituspuolueeksi tullee konservatiivinen Kansallinen liitto. [3]
Virkamiesten korruptiotehtävät kuriin
Taloustieteilijä Anders Åslundin mukaan Latvia kielsi virkamiesten aiemmin runsaat tulot yrityssivutoimista mutta Kreikka antoi korruption kukoistaa ja sosialistipääministeri Papandreou lisäsi virkamiesten määrää 5000:lla vielä "säästökuurin" aikana 2010-2011, koska näihin hänen valtansa pohjautui. [1]
Hesari kehuu Latviaa
Baltian maat ovat ainoat EU-maat, joissa talous ja työllisyys kasvavat selvästi vuonna 2013, BKT:n ennustetaan kasvavan jokaisessa yli 3 %.[6] Talouskriisi iski näihin maihin rajummin kuin useimpiin muihin EU-maihin. IMF kehotti Latviaa devalvoimaan, mutta maa kieltäytyi ja valitsi karun talousremontin kuten myös Viro ja Liettua.[6]
Helsingin Sanomien mukaan Baltian maiden esimerkki osoittaa, että myös euroalueen maiden tulee toteuttaa kipeiltä tuntuvatkin talousremontit. Tärkeintä olisi panostaa työllisyyteen, joka nyt on EU:ssa 64 % vaikka unionin tavoite on 75 %. [6]
Katso myös
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 Why Austerity Works and Stimulus Doesn’t, Anders Aslund, Bloomberg News, Jan 8, 2013.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Latvian toipuminen rohkaisee myös Suomea, HS Vieraskynä, Olavi Ala-Nissilä, 5.9.2014.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Poikkeusvaali liikautti Latviaa, HS pääkirjoitus 20.9.2011
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Luotettava leikkuri ja Ankarasti leikannut hallitus voitti Latvian vaalit, HS.fi 3.10.2010 sekä HS 4.10. sivu B2
- ↑ "Kriisi alkaa helpottaa", Suomen Kuvalehti 5/2012, sivu 16.
- ↑ 6,0 6,1 6,2 Kovaa talvea seuraa tyytymättömyyden kevät, Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 18.11.2012.
Aiheesta muualla
- Liberaalipääministeri pelasti Latvian kirveslinjalla - Krugman taas väärässä (Vapaasana.net 14.3.2013)
