Markkina-arvoteoria

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

(parinvalinta, myös parisuhde) Termi markkina-arvoteoria viittaa usein siihen, että jotkut ihmiset ovat seksi- tai parisuhdemarkkinoilla keskimäärin halutumpia kuin toiset ja näin heillä on enemmän valinnanvaraa kumppanien tai suhteen luonteen osalta.

Joskus termillä tarkoitetaan myös tiettyjä oletuksia haluttavuuteen vaikuttavista tekijöistä, esimerkiksi miehillä erityisesti status ja naisilla erityisesti nuoruus ja kauneus. Teoria sinänsä ei ole sidottu mihinkään tiettyihin oletuksiin, vaan sosiologit tutkivat jatkuvasti tieteellisesti parinvalintaan vaikuttavia tekijöitä.

Termillä "Sexual market value theory" tämä liitetään usein Daniel Mocsnyyn[1], Suomessa VTM Henry Laasaseen. Kummankin väitteet haluttavuuteen liittyvistä tekijöistä perustuvat osittain tieteellisten tutkimusten tuloksiin mutta ovat osittain kiistanalaisia.

Haluttavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tieteelliset artikkelit

Tieteellisiä artikkeleista aiheesta voi hakea mm. termeillä "marriage markets" ja "sexual economics" laajemmin "social exchange".

Niissä on havaittu mm. että naisen korkeampi ikä tai palkkataso heikentää parisuhteen kestävyyttä ja että yhtä hyvännäköisten pariutumistodennäköisyys on suurempi kuin ulkonäöltään kovin eritasoisten. Useimmissa tekijöissä kuten koulutuksessa samankaltaisuus lisää pariutumistodennäköisyyttä ja avioliiton kestävyyttä. Tämä ei tarkoita, etteikö yksittäistapauksissa kävisi päinvastoin.

Joissain tutkimuksissa katsotaan, millaiset ihmiset ovat avio/avoliitossa. Ne sekoittavat haluttavuuden ja ei-nirsouden ja saattavat siis mitata haluttuuden sijaan sitä, ketkä haluavat naimisiin kenen tahansa kanssa.

Joissain tutkimuksissa on katsottu, mille treffipalvelussa katsomistaan profiileista ihmiset lähettävät viestin tai silmäniskun. Tässäkin toki esimerkiksi pituus voisi näyttää todellista haluttavammalta, jos se korreloi älykkyyden ja älykkyys ilmoitustekstin laadun kanssa. Lisäksi moni matalatasoinen jättää suosiolla yrittämättä markkina-arvoltaan korkeimmat.

Tasa-arvoisissa maissa sukupuolierot pienenevät?

Viehättävyys, raha ja valta vaikuttavat sekä miesten että naisten kumppaninvalintaan, mutta epätasa-arvoisimmissa maissa sukupuolten painotukset eroavat toisistaan paljon enemmän kuin tasa-arvoisimmissa (ääriesimerkkinä Suomi), joissa miehet haluavat älykkään tai varakkaan kumppanin melkein siinä missä naiset ja naiset viehättävän kumppanin melkein siinä missä miehet. Jos nainen on hyvin riippuvainen miehensä tuloista, hänellä on usein liikaa hävittävää uskottomuudessa. Vastaavasti valta saattaa lisätä uskottomuutta sekä miehillä että naisilla, mutta epätasa-arvoisimmissa maissa valtaa on lähinnä miehillä. [2]

Tasa-arvoisissa maissa sukupuolierot eivät pienene?

36 maata kattanut Glasgowin yliopiston alustava tutkimus osoitti, että naiset haluavat hyvätuloisen miehen, miehet kauniin naisen ja että nämä sukupuolierot ovat voimakkaita sekä tasa-arvoisissa että epätasa-arvoisissa maissa. Kotitaloustaidoissa toive-eroja ei ollut (2019). Toisaalta tasa-arvoisimmissa yhteiskunnissa sukupuolten persoonallisuuspiirteet, asenteet, mieltymykset ja kouluvalinnat ovat erilaisempia kuin epätasa-arvoisissa maissa.[3]

Naiset naivat ylöspäin – hypergamia

Naisten on katsottu haluavan "naida ylöspäin", korkeamman statuksen kumppanin, millä on selitetty se, että matalimman statuksen miehet ja joillain mittareilla korkeimman statuksen naiset elävät useimmiten ilman puolisoa. Tässä suhteessa tilanne on kuitenkin saattanut muuttua, sillä viime aikoina myös naisilla korkea status näyttäisi päinvastoin lisäävän pariutumistodennäköisyyttä - toki tyypillisesti saman statuksen miesten kanssa.

Personality and Social Psychology Bulletinissa julkaistussa tutkimuksessa mukaan miehet ilmoittivat toivovansa treffejä sellaisten naisten kanssa, jotka menestyvät älykkyystestissä heitä paremmin, mutta kun he tapasivat naisen, he arvioivat tämän vähemmän viehättäväksi ja olivat vähemmän kiinnostuneita uusista treffeistä, mikäli heille väitettiin naisen menestyneen testissä heitä paremmin. Tutkijoiden mielestä syynä oli maskuliinisuuden tunteen heikentyminen.[4][5]

Naiset suosivat miehiä, jotka saavat heidät nauramaan, mutta miehet eivät yleensä kiinnostu hauskoista naisista vaan naisista, jotka nauravat heidän vitseilleen.[6]

Naisten korkeampi vaatimustaso

Tutkimusprofessori Osmo Kontulan mukaan miehet toivovat parisuhteen perusasioiden olevan kunnossa (luottamus, kunnioitus ja hyvä seksi), mutta naisten pitävät näiden lisäksi tärkeinä useita muita asioita ja heidän listansa on vain pidentynyt. Eroista kaksi kolmasosaa tapahtuukin naisen aloitteesta, ja joka kolmas ero tulee miehelle yllätyksenä. Naisten toiveita ovat myös samanlaiset arvot (66 % naisista ja 38 % miehistä), vahva sitoutuminen perheeseen, tasapuolisuus kotitöissä, voimakas rakkaus sekä kyky ilmaista tunteensa ja ratkaista ristiriitoja. [7]

Yleiset tekijät

Britanniassa 1995-1996 tehdyn tieteellisen kumppani-ilmoitustutkimuksen perusteella naisen haluttavuus määräytyisi ensisijaisesti lisääntymiskyvyn (mm. nuoruus) perusteella, miehen haluttavuus ansaintapotentiaalin ja suhteen jatkuvuustodennäköisyyden (ei odotettavissa eroa eikä kuolemaa 20 vuoden kuluessa - sitoutumiskyky ja ikä) perusteella. Miehen markkina-arvo oli korkeimmillaan vajaan 40 vuoden ja naisten vajaan 30 vuoden tienoilla. [8]

Ihmisellä on pyrkimys hankkia mahdollisimman hyvägeeninen kumppani, joskin myös mm. ikä ja elatuskyky vaikuttavat.[9]

Samanlaista suositaan, naiset ylöspäin

Tyypillisesti ihmiset pariutuvat samantasoisten kanssa älykkyyden, fyysisen viehättävyyden ja useimpien muiden tekijöiden suhteen ("assortative mating", homogamia), kuitenkin siten, että miehet ovat yleensä jonkin verran vaimojaan tasokkaampia ("marriage gradient"), jopa suhteessa sukupuolten yleisiin tasoeroihin, mitä on tukenut havainto, että alimman tason miehillä ja korkeimman tason naisilla on vaikeinta löytää kumppania. Seksin katsotaan olevan vastine tästä statuserosta. Lyhyissä seksisuhteissa tämä statusero lienee vielä suurempi kuin avioliitoissa. [10]

Kaikkein tuoreimmissa Pohjoismaisissa tutkimuksissa kuitenkin naisillakin status näyttää parantavan pariutumistodennäköisyyttä, vaikkei yhtä paljon kuin miehillä. Kyse voi olla kulttuurinmuutoksesta tai miesten ja päiväkotien suuremmasta investoinnista lastenhoitoon ja kotitöihin.

"iän, pituuden, uskonnon, sosioekonomisen aseman, älykkyyden, persoonallisuuden, asenteiden ja monien muiden muuttujien" suhteen ihmiset valitsevat yleensä samanlaisia kumppaneita. Tämä johtaa äärigenotyyppien osuuden kasvuun heterotsygoottien kustannuksella mutta toisaalta muuten maksimoi geneettistä monimuotoisuutta. [9]

Paino: nainen hoikempi

Treffipalvelun kontaktinottotodennäköisyyksiä ("klikkaus") käyttänyt tutkimus (Hitsch) totesi, että mies haluaa naisella olevan pienempi painoindeksi (BMI) kuin hänellä, naiset päinvastoin. Miehelle tämä on tärkeämpää kuin naiselle. [11]

Tämän tutkimuksen haluttuuserot olivat sen verran pieniä, että vähiten halutuillakin ihmisillä näyttäisi olevan kohtalaiset mahdollisuudet löytää kumppani, jos tyytyvät samantasoisiin eivätkä muutenkaan ole nirsoja. Erojen pienuus saattaa johtua siitäkin, että muilla tekijöillä kuten ilmoitusteksteillä oli merkittävä vaikutus, ja siitä, että ihmiset eivät yritäkään kovin paljon tasoaan ylemmäksi.

Pidempi mies

Treffipalvelututkimuksessa naisia eivät lainkaan kiinnostaneet heitä lyhyemmät miehet eikä miehiä heitä pidemmät naiset. 5 - 12,5 cm pidempi mies oli kiinnostava ja yli 12,5 cm pidempi vielä kiinnostavampi. Absoluuttisella pituudella ei ollut merkitystä naisille. Miehiä auttoi vain hieman, että nainen olisi 160 - 185 cm. [11]

Ulkonäkö: tärkeähkö naisillekin

Treffipalvelussa miehet suosivat 2. kauneinta desiiliä 10,7 % yli rumimman, naiset vastaavasti 7,9 %. Kautta linjan miehille ulkonäkö oli tärkeämpi mutta vain vähän tärkeämpi kuin naisille. Muissakin tutkimuksissa ulkonäkö on ollut miehille tärkeämpi. Opiskelijajoukko li luokitellut ulkonäöt kuvien perusteella. [11]

Ikä: Vähän vanhempi mies

Treffipalvelussa naiset halusivat 0 - 9 vuotta vanhemman, miehet 0 - 9 vuotta nuoremman kumppanin. [11]

Tämän vuoksi nuorimmilla miehillä ja iäkkäimmillä naisilla arvellaan olevan vaikeinta löytää kumppania. Jälkimmäisillä myös miesten alempi elinikä vaikuttaa. Puumailmiö voi olla osittain seurausta tästä (win-win).

Tulotaso auttaa

Treffipalvelussa suurituloiset miehet kiinnostivat naisia jonkin verran enemmän ja suurituloiset naiset miehiä hieman enemmän kuin muut. [11]

Professori Osmo Kontulan mukaan "Suomessa naiset eivät etsi elättäjää mutta toivovat vähintään samapalkkaista miestä."[12]

Samanlainen koulutus

Treffipalvelussa sekä miehet että naiset suosivat niitä, joilla on samantasoinen koulutus (koulutusvuosina mitattuna), vaikka samankaltaiset koulutukset jätettäisiin huomiotta (oppilaitoksessa tavanneet ym.). Naisille tämä on vielä tärkeämpää kuin miehille, ja koulutuksen absoluuttinen määrä ei ole merkittävä kummillekaan. [11]

Samanlainen ammatti

Treffipalvelussa sekä miehet että naiset suosivat samassa ammatissa toimivia. Muuten naisen ammatilla ei juuri ollut väliä miehille, lievänä suosikkini vaihtoehto "Artistic/Musical/Writer". [11]

Halutuimpien miesten ammatit olivat juristi (8,6 % todennäköisemmin klikattu), poliisi/palomies (7,7 %), terveydenhoito (5 %). [11]

Samanlaisuuden suosiminen

Miehet ja naiset suosivat samuutta rodun, ammatin, koulutustason, siviilisäädyn (eronnut vai sinkku), lapsellisuuden, uskonnon, poliittisen kannan ja tupakoivuuden suhteen. [11]

Naiset haluavat jonkin verran pidemmän, tukevamman, ja vanhemman miehen, miehet vastaavasti lyhyemmän, hoikemman ja nuoremman naisen. Ulkonäkö ja tulotaso olivat absoluuttisesti haluttavia molemmilla sukupuolilla. [11]

Tutkimusprofessori: naiset vaativat yhä enemmän mieheltä, miehet vähemmän naiselta

Väestöntutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Osmo Kontula: "Mies toivoo suhteelta vähemmän kuin nainen" "naisten lista parisuhteen onnellisuuden kannalta tärkeistä asioista on kymmenessä vuodessa vain kasvanut." "Toiveiden erilaisuus voi olla yksi syy siihen, että kaksi kolmesta avioeroista otetaan naisen aloitteesta." "Joka kolmannessa tapauksessa ero tulee miehelle yllätyksenä."[13]

Naisten arvioidessa urheilevien miesten kasvoja komeampana pidettiin aina menestyneempää miestä – ”Kasvoissa on oltava vihjeitä suorituskyvystä” - Tiede - Helsingin Sanomat http://www.hs.fi/tiede/art-2000005340612.html

Blondit naiset ja tummat miehet

Naiset ovat kaksi kertaa miehiä useammin vaaleahiuksisia. Miehet ovat kolme kertaa naisia useammin mustatukkaisia. Tutkijat arvelevat evoluutiota syyksi, koska vaaleatukkaiset naiset saavat helpommin miehiä ja vastaavasti tummatukkaiset miehet ovat suositumpia naisten keskuudessa. Ero havaittiin kaikissa valkoisten populaatioiden alaryhmissä.[14]

Ero ei ole geeneissä vaan epigenetiikassa: kasvavilla miehillä vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät pois päältä useammin kuin naisilla.[14] Lisää: ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleahiuksisuus

Seksismi: feministitkin suosivat seksistisiä miehiä

Useilla eri mittareilla ja otoksilla naiset pitävät seksistisiä miehiä seksikkäämpinä. Tämä koskee feministisempiä naisia siinä missä vähemmänkin feministisiä, joten ilmiö syynä ei ole puutteellinen feminismi. Vihjeet vihamielisten miesten läsnäolosta eivät vaikuttaneet ilmiöön, joten suojelun tarve ei näytä selittävän sitä. Tutkimusten perusteella seksistisen miehen valitsevat naiset tiedostavat, että tämä voi rajoittaa heidän vapauksiaan. He silti ajattelevat, että tällainen sitoutunut ja uhrautuva mies on parempi kuin feministimies, joka haluaa naisen olevan riippumaton. Tosin ilmiö koskee myös työtovereita ja miehiä, jotka eivät ole potentiaalisia kumppaneita. Seksismi eroaa naisvihasta.[15] Naiset suosivat hyväntahtoisen seksistisiä miehiä siitä huolimatta että kokivat nämä holhoavina ja asemaansa heikentävinä, koska kokivat näiden haluavan suojella, investoida suhteeseen ja sitoutua.[16]

Älykkyys

Miehen älykkyys ennustaa sekä todennäköisyyttä päätyä naimisiin että liiton pitkää kestoa (avioeron pienempää todennäköisyyttä). Kielellinen, numeerinen ja looginen älykkyys ennustivat kaikki yhtä lailla eroamattomuutta (r=0,05) mutta kielellinen eniten avioitumista (r=0,07). Naisten esitetään suosivan älykkäitä miehiä, koska nämä paremmin selviytyvät ja elättävät puolison ja jälkeläiset. Suomalaistutkimuksen mukaan älykkyys vaikuttaa avioitumiseen ja eroamattomuuteen myös suoraan eikä ainoastaan sitä kautta, että se lisää tuloja ja sosiaalista asemaa.[17][18]

Suomessa koulutetut naiset ja miehet pysyvät muita todennäköisemmin siinä avioliitossa, joissa he saavat ensimmäisen lapsensa. https://www.demographic-research.org/articles/volume/33/44 Avioero oli yleisempää vähän koulutetuilla, työntekijäammatissa olevilla sekä pareilla, joissa nainen ansaitsi paljon. https://www.demographic-research.org/articles/volume/7/16

Pariskunnan vanhempien erilaiset yhteiskuntaluokat eivät paljon vaikuttaneet avoeron todennäköisyyteen, poikkeuksena maanviljelijäperheen ja ylemmän keskiluokan perheen lasten avoliitto. Pariskunnan keskinäiset koulutuserot lisäävät eroriskiä, kun ne ovat suuret, korkeammin koulutetuilla muutenkin. https://www.demographic-research.org/articles/volume/30/65

Naisen älykkyydessä 16 pistettä vähentää avioliiton todennäköisyyttä 40 % mutta miehellä lisää 35 %. Miesten tulos oli melkein merkitsevä (p=0.066), naisten hyvin merkitsevä (p=0.0001). Koehenkilöiden älykkyys oli mitattu vuonna 1932, kun he olivat 11-vuotiaita. Yhteiskuntaluokan vakiointi pienensi vaikutusta jonkin verran molemmilla. Koulutus saattoi viivyttää avioliittoa, ja 1940-luvulla maailmansota heikensi naisten avioitumismahdollisuuksia. Kysyttäessä naiset arvostivat paljon miehiä enemmän kumppanissa kunnianhimoa, ahkeruutta, koulutusta ja sosiaalista asemaa (2000). Naiset ovat myös paljon miehiä vaativampia kumppanin älyn suhteen (1990). Myös älykkyyden yhteys ammattiin ja pituuteen selittää osan avioitumismenestyksestä. [19][20]

Rotu: etenkin naiset ja rumat suosivat omaa rotua

Sekä miehet että naiset suosivat voimakkaasti omaa rotuaan treffipalvelussa, naiset miehiäkin enemmän. Silti 80 % miehistä ja 55 % naisista väittää palvelussa, että "rodulla ei ole väliä", nämä naiset kuitenkin suosivat omaa rotuaan yhtä paljon kuin muutkin, miehet eivät lainkaan. Valkoisista kaikenlaiset naiset suosivat valkoisia yhtä paljon, alle 50-vuotiaat tai yli $70 000 ansaitsevat miehet hieman muita vähemmän. Koulutus ei selkeästi vaikuttanut rotupreferensseihin. [11]

Yhdysvaltojen avioliitoista 4 % on rotujenvälisiä, vaikka satunnaispariutumisessa luku olisi 44 %.[21]

Kolumbian yliopiston jatko- ja professionaaliopiskelijoiden pikadeittitutkimuksessa sekä naisissa että miehissä valkoiset ja latinot olivat nirsoimpia ja mustat olisivat kelpuuttaneet eniten kumppaneita jatkotreffeille (jopa jokaista rotua erikseen paitsi että itäaasialaiset kelpuuttivat vielä enemmän itäaasialaisia). Valkoisten luvut olivat keskimäärin 33 % naisilla ja 46 % miehillä, mustien 48 % ja 56 %. Keskimäärin sekä naiset että miehet suosivat valkoisia, joskin miehet melkein yhtä paljon latinoja. Kaikki paitsi itäaasialaiset suosivat myös omaa rotuaan (valkoisilla ja mustilla p < 0,01, latinoilla p < 0,1). Itäaasialaiset olivat vähiten haluttu rotu, mutta heillä itsellään ei ollut merkitseviä rotupreferenssejä. [21][22]

Itäaasialaisten torjuminen oli yhteydessä siihen, että heitä ei pidetty viehättävinä, mutta muuten rotuselektiivisyys ei ollut yhteydessä viehättävyyteen vaan johtui jostain muusta.[21]

Todennäköisesti normaaliväestö on selvästi koehenkilöitä rotuselektiivisempää, koska yleensäkin koulutetut ovat vähiten rotuennakkoluuloisia ja kokeeseen suostuneet lienevät muita yliopisto-opiskelijoitakin avoimempia. [21] Testissä sekaparit olivatkin paljon yleisempiä kuin Yhdysvaltojen avioliitoissa joskin harvinaisempia kuin satunnaisvalinnassa. [21]

Vanhimmat, viehättävimmät ja miehet olivat rotuneutraaleimpia.[21][22] Ehkä nuorimmilla on ihannekuva kumppanista, mutta iän myötä he oppivat realistisemmiksi, välttämään potentiaalisten kumppanien eliminointia rotusyin.[22] Vanhimpien opiskelijoiden voisi olettaa muita useammin tähtäävän vakavaan suhteeseen, joten kevyt tavoite ei näytä (yksin) selittävän miesten suurempaa rotuneutraaliutta.[21][22] Yancey (2002) puolestaan totesi, että ikä korreloi negatiivisesti toisen rodun deittailun kanssa.[21]

Viehättävimpien kohdalla selitys voisi olla, että heille on jo kertynyt kokemusta ihannekuvastaan poikkeavista kumppaneista sekä kokemusta siitä, että on paljon tärkeämpiäkin valintakriteerejä kuin rotu. Vaihtoehtoisesti he tietävät, että heillä on varaa seikkailla, kokeilla erilaisia, koska tarvittaessa löytää kuitenkin sitten uuden.

Myös Mills et al. (1995) totesivat naisten tapailevan muita rotuja miehiä harvemmin.[21] Miesten suurempi rotuneutraalius voisi johtua siitä, että miehillä on vähemmän varaa nirsoilla (33 % kelpuuttaa miehen, 46 % naisen), ja toisaalta kulttuuri (huorittelu) rankaisee naisia vääristä valinnoista enemmän kuin miehiä, joten nainen valitsee enemmän varman päälle. Toisaalta testissä miehet siirtyivät naisen luota seuraavan luokse[21], ja eräässä toisessa testissä todettiin miesten ja naisten hyväksyntäprosenttien muuttuvan melko samoiksi, jos naiset määrätään paikanvaihtajiksi. Tämä viittaa siihen, että naisten ja miesten nirsousero olisikin vain puolet mainitusta 33 % vs. 46 %, ja saapujalla olisi ylimääräinen tarve tulla hyväksytyksi, mikä kompensoisi sen toisen puolen.

Kokemus muista roduista on yhteydessä rasismiin

Kolumbian pikadeittitestissä ihmiset välttelivät rotuja, joiden edustajia oli paljon heidän lapsuusalueellaan (vaikka alueen tulot kontrolloitaisiin).[21] Omaa rotua suosivat nekin, jotka eivät halunneet erirotuisia naapureita.[21][22] Mok (1999) totesi, että mitä enemmän omaa rotua on synnyinalueella, sitä vähemmän ihminen tapailee muita[21], mikä saattoi johtua harvemmista tilaisuuksista - pikadeittitestissähän kaikki saivat saman verran tilaisuuksia eri rotujen kanssa synnyinalueistaan riippumatta. Skogan (1995) raportoi, että eläminen mustien lähellä lisäsi rotuennakkoluuloja, minkä pikadeittitutkimuskin vahvisti.[21] Muissakin yhteyksissä raportoidaan, että monirotuiset alueet tuottavat rasismia. Tulot, kulttuuri ja yhteiset kiinnostuksen kohteet eivät vaikuttaneet rotuneutraaliuteen.[21][22]

Käyttäytyminen

Naisen korkeampi markkina-arvo ja valta

Kulttuurisesti naisen seksuaalisuutta on pidetty resurssina, miesten seksuaalisuutta arvottomana, ja miehet usein antavat seksiä vastaan esimerkiksi aineellisia lahjoja, huomiota ja/tai sitoutumista. Tätä on selitetty sillä, että seksistä seuraava lisääntyminen vaatii naiselta aina suuren uhrauksen (raskaus ja imetys) muttei aina miehiltä. [23]

Miehet haluavat seksiä enemmän

Tästä seuraa, että miehet keskimäärin haluavat seksiä enemmän kuin naiset, mikä puolestaan antaa naisille enemmän valtaa päättää seksisuhteista siitä huolimatta, että naisetkin haluavat seksiä. Yleensäkin suhdetta vähemmän haluava, esimerkiksi vähemmän rakastunut, voi vaikuttaa enemmän suhteen ehtoihin ("vähimmän kiinnostuksen periaate"). [24]

Kaikilla mittareilla miehet keskimäärin haluavat seksiä naisia enemmän: he mm. ajattelevat seksiä useammin, ovat useammin kiihottuneita, haluavat seksiä useammin (parisuhteiden alku- ja loppuvaiheissa ja sinkkuina), masturboivat useammin, raportoivat seksihalunsa voimakkaammiksi ja ottavat enemmän riskejä ja käyttävät enemmän resursseja seksin saamiseen. Lisäksi ihmiset, jotka haluavat seksiä mutteivät saa, ovat lähes aina miehiä. [24]

Toisaalta "miehelle halvalla saatu" seksi korostaa miehen ja vähättelee naisen markkina-arvoa, mikä saa miehet liioittelemaan ja naiset vähättelemään omia kokemuksiaan. Miehet raportoivat enemmän kumppaneita siksi, että miehet arvioivat ja pyöristävät ylöspäin, naiset laskevat ja vieläpä jättävät osan laskematta. Myös rajatapaukset kuten suuseksin miehet laskevat useammin. [25]

Tutkimukset on usein tehty anglosaksisissa maissa, ja niiden tulokset eivät välttämättä täysin päde vapautuneemmissa nyky-Pohjoismaissa, joissa ei-kaupallisen seksin "hinta" (etenkin miehille) näyttäisi olevan alhaisempi.

Seksuaalinen markkina-arvoteoria ennustaa myös, että seksin korvikkeet kuten porno ja prostituutio suuntautuisivat enimmäkseen miehille, koska miehet saavat heikommin seksintarpeensa tyydytettyä suoraan. [26]

Naisten kannattaa nostaa seksin "hintaa"

Koska seksin korkea "hinta" suosii naisia, miehet naisia useammin kannattavat "hintaa" laskevia ehdotuksia, esimerkiksi "vapaan rakkauden" aatetta, jossa seksiä vastaan ei annettaisi sitoutumista eikä muutakaan. Vastaavasti luultavasti miehet suosivat löyhempiä seksuaalinormeja ja liioittelevat seksin määrää ja vapautta, kun taas naiset piilottelevat seksiä ja vähättelevät irtoseksiä, korostavat sitoutumista. [26]

Naisten sukupuolielinten silpominen

Lähinnä naiset suorittavat naisten sukupuolielinten silpomista. Tätä tapahtuu lähinnä köyhimmissä oloissa ja vaurastumisen myötä tapa katoaa. Tätä selitetään sillä, että köyhimmissä oloissa naisilla on suurin tarve maksimoida seksin markkina-arvo. [27]

Seksuaalinen vallankumous

"Seksuaalista vallankumousta", jossa n. 1950-1975 seksuaalinen sallivuus lisääntyi ja seksin "hinta" miehille laski huomattavasti, on selitetty ehkäisypillerillä. Tämä ei helposti selitä suuseksin ja muun matalan raskausriskin seksin kasvanutta hyväksyntää. Luultavampi syy on se, että naisten taloudellisen aseman parannuttua heidän riippuvuutensa seksistä on laskenut ja näin ollen heillä ei enää ole tarvetta maksimoida seksistään saamaansa hintaa, vaan heillä on "varaa" nauttia seksistä vapaammin. "Vallankumous" on siten tuonut naisille hyötyjä ja haittoja, kun taas miesten suhtautuminsen seksuaaliseen vallankumoukseen on yksimielisemmän myönteistä. [28]

Rangaistukset miehille

Perinteisesti seksuaalilainsäädäntö on ollut miesten tekemää ja valvomaa mutta silti rangaistut ovat olleet lähinnä miehiä. Tämä ei tue väitettä, että seksuaalinormit olisivat miesten salaliitto naisia vastaan, vaikka naisten uskottomuuteen onkin suhtauduttu jyrkemmin. Sekä miehet että naiset järkyttyisivät enemmän kumppaninsa uskottomuudesta miehen kuin naisen kanssa, mikä selittynee sillä, että miehen katsotaan olevan seksissä ottava osapuoli. [29]

Naisten ja miesten kilpailukeinot

Naiselle paras strategia saada toisen miehen kumppani itselleen on korostaa kauneuttaan, vähätellä toisen naisen ulkonäköä ja tarjota miehelle seksiä. Miehelle paras strategia on esitellä aineellisia ja muita varojaan ja luoda tunneside. [30]

Miehet saattavat kilpailla väkivallalla, naiset useammin levittämällä juoruja toisistaan, vähättelemällä toistensa ulkonäköä ja mainetta, esimerkiksi liioittelemalla toistensa kumppanien määriä. Naisten keskinäinen aggressio on yleisintä silloin, kun miehistä on pulaa tai kyse on taloudellisesti heikossa asemassa olevista naisista. Toisin kuin naiset, miehet eivät juuri koskaan tappelun yhteydessä syytelleet toisiaan promiskuiteettisuudesta. [31]

Naisten "kartelli"

Tämä epäsymmetria luo naisille kannustimen "kartelliin": pyrkimykseen painostaa toisiaan vähentämään seksin tarjontaa etenkin avioliiton ulkopuolella, jotta miehet joutuisivat maksamaan seksistä naisille kovemman hinnan. [26]

Vastaavista syistä naisen myös kannattaa meikkaamisellaan ja pukeutumisellaan pyrkiä maksimoimaan miesten halu häntä kohtaan - tuottaa enemmän halua kuin minkä itse haluaisi tyydyttää: tällöin hänen neuvotteluasemansa on vahvempi - aivan kuten talokauppiaan kannattaa houkutella monta ostajaa tarjoamaan, vaikka hän myykin lopulta vain yhdelle. Feministien mukaan tämä ei silti saa johtaa ahdisteluun, mitä kuitenkin tapahtuu, kun pukeutuneen naisen virheellisesti luullaan olevan tarjolla. [26]

Homosuhteet

Kun saman sukupuolen yksilöistä toisella on matalampi keskinäisen seksin halu, hän voi saada samalla tavalla valtaa toiseen. Tällaiset sukupuolen sisäiset erot eivät kuitenkaan instituoidu sukupuolirooleiksi. [32]

Prostituutio

Prostituoidut ovat yleensä naisia ja heidän asiakkaansa ovat lähes pelkästään miehiä, jopa miesprostituoitujen. Poikkeus on lähinnä kun iäkkäämmät naiset ostavat nuorilta miehiltä seksiä, esimerkiksi köyhästä maasta. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa arviolta 5 - 15 % kaupunkilaisnaisista harjoitti jossain vaiheessa prostituutiota, useimmat sivutyönä. [33]

Absoluuttinen ja suhteellinen markkina-arvo

Joskus markkina-arvoa mitataan absoluuttisella ja suhteellisella asteikolla. Seuraavassa tarkastellaan yksinkertaisuuden vuoksi vain heterosuhteita, esimerkiksi niiden parisuhde- tai seksisuhdemarkkinoita.

Jos jonkun naisen kelpuuttaisi 20 % miehistä, hänen absoluuttinen markkina-arvonsa on 20 % eli 0,2. Jos tämä absoluuttinen arvo on suurempi kuin 30 %:lla naisista, kyseisen naisen suhteellinen markkina-arvo on 30 % eli 0,3. Siis kaikkein halutuimman naisen suhteellinen markkina-arvo on 100 % eli 1.

Osassa tutkimusta ja netin markkina-arvoteorioissa nähdään naiset miehiä nirsompina, etenkin seksisuhdemarkkinoilla, minkä vuoksi naisten absoluuttinen markkina-arvo on keskimäärin korkeampi. Näin ollen seksin saaminen olisi vaikeinta matalimman markkina-arvon miehille (ATM = alempitasoinen mies).

Joskus hyvin matalankin markkina-arvon omaava henkilö A saattaa olla erityisesti tietyn henkilön B mieleen. Tällöin voidaan sanoa henkilön A subjektiivisen markkina-arvon olevan korkea henkilön B silmissä.

Matala absoluuttinen ja/tai suhteellinen markkina-arvo ei siis tarkoita, etteikö henkilö voisi olla jonkun silmissä vaikkapa maailman halutuin, mutta tällaiset jotkut ovat silloin kovin harvassa.

Parisuhteet näyttäisivät olevan heikosti kestäviä silloin, kun osapuolten markkina-arvot poikkeavat suuresti toisistaan. Esimerkiksi henkilön statuksen nousu tai romahtaminen usein rikkoo tämän parisuhteen.

Deittipalvelut

(Yllä on näistäkin paljon, samoin tutkimuksista.)

Ihmiset tiedostavat markkina-arvonsa ja etsivät samantasoista seuraa

Nettideittipalveluissa ihmiset näyttävät tiedostavan hyvin markkina-arvonsa, etenkin naiset. Yleensä he hakevat seuraa samantasoisista ihmisistä, verkostoanalyysi osoitti. Tutkijat mittasivat markkina-arvoa Pagerank-algoritmilla. Halutuimpia olivat 18-vuotiaat naiset, vähiten haluttuja 60-vuotiaat. Miehet olivat halutuimpia 50-vuotiaina. Miehet olivat kiinnostuneimpia aasialaisnaisista, naiset valkoihoisista miehistä. Useimmat saivat vain muutaman viestin tai ei lainkaan, eräs 30-vuotias nainen 1 504 viestiä kuussa. Naiset arvostivat miesten koulutustasoa, mutta naisista suosituimpia olivat vain alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Ikä oli kontrolloitu. Useimmat viestit lähetettiin samantasoisille ja naiset jättivät vastaamatta neljälle viidestä heitä alempitasoisesta miehestä.[34]

Tinder

Tinderin algoritmi käytti aiemmin shakissa käytettyä Elo-lukua laskemaan käyttäjien markkina-arvot tykkäysten perusteella. Asiaa selvittänyt toimittaja sanoo algoritmin myös yhdistävän naisia heitä rikkaampiin, vanhempiin ja koulutetumpiin miehiin, koska vetovoima olisi silloin suurimmillaan. Näin suositut käyttäjät eivät kyllästy sovellukseen siksi, että kohtaisivat liikaa itselleen epämieluisia käyttäjiä.[35]

Historia

"Ensimmäisen sosiologisen markkina-arvoteorian (ranking of attractiveness) kehittäjän viittaa voidaan asetella Willard Wallerin (1937) harteille." [36]

"Zetterbergin (1966) mukaan yksilöillä on olemassa markkina-arvo (erotic ranking), joka on todennäköisyys sille, että henkilö kykenee herättämään seksuaalista kiinnostusta vastakkaisen sukupuolen edustajissa. " [36]

"Randall Collins (1971) esitti, että on olemassa markkinoiden kaltainen mekanismi, jossa miehet vaihtavat rahaa naisten tarjoamaan seksiin ympäristössä, jossa kysyntä ja tarjonta määrittelevät sopivan vaihtosuhteen. Murssteinin (1972) mukaan fyysisen attraktiivisuuden merkityksen voidaan havaita sekä subjektiivisesti koettuna että objektiivisesti mitattuna toimivan markkinalakien mukaan." [36]

"Partnerin etsijät pyrkivät hakemaan sellaista kauppaa, jossa he saavat tarjoamilleen ominaisuuksille maksimaaliset hyödyt. (Walster ym. 1966; Cameron ym. 1977; Harrison & Saeed 1977). Yksilön asema oman sukupuolen hierarkiassa määräytyy vastakkaisen sukupuolen kysynnän perusteella vaikuttaen samalla myös partneriin kohdistuvien odotusten tasoon. (Sloman & Sloman 1988.)" jne. [36]

Ihmisapinat

Gorillat ovat polygyynisiä, simpanssit elävät promiskuiteetissa. Ihmisen malli on saattanut olla alunperin jompikumpi näistä, koska ihminen kuuluu samaan lajiperheeseen. Ihmisapinoiden (ja laajemmin 217 tutkitun primates-lajin) perherakenteet eivät juurikaan riipu olosuhteista, vain lajista, siis ilmeisesti geeneistä. Siksi sama saattaa päteä ihmiseen. [37]

Ihmislaji on enimmäkseen polygyyninen: useimmat yhteisöt ovat polygyynisiä tai osittain polygyynisiä, jotkin monogaamisia, harvat polyandrisia. Ryhmäavioliitot ovat hyvin harvinaisia.

Viitteet

  1. ↑ Parisuhteen markkina-arvoteoria, City 6/2006
  2. ↑ We Can’t Blame Everything on Powerful Men, Melanie Tannenbaum, ScientificAmerican.com, November 16, 2012.
  3. ↑ Mikko Puttonen: Tutkimus: Tasa-arvo ei muuta sitä, mistä naiset ja miehet pitävät toisissaan: Miehet painottavat enemmän kumppanin ulkonäköä, naiset varallisuutta Helsingin Sanomat. 26.3.2019.
  4. ↑ Marjut Laukia: Nyt se on todistettu: Miehet pelkäävät älykästä naista Me Naiset. 22.10.2015.
  5. ↑ (Psychological) Distance Makes the Heart Grow Fonder, Personality and Social Psychology Bulletin, Accepted July 17, 2015.
  6. ↑ Tutkimus: miehet eivät halua hauskaa naista, Me Naiset 11.3.2015.
  7. ↑ Tutkija: Mies toivoo suhteelta vähemmän kuin nainen, Länsi-Uusimaa 1.2.2015. Myös mm. Tamperelainen ja Väestöliitto.
  8. ↑ Impact of market value on human mate choice decisions, B. Pawlowski, R. I. M. Dunbar, Proc. R. Soc. Lond. B (1999) 266, 281-285
  9. ↑ 9,0 9,1 Parinvalinnan evoluutiopsykologiaa – seksuaalisia vihjeitä ja kognitiivisia sopeutumia, Osmo Tammisalo, Tieteessä tapahtuu 1999/6
  10. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, page 50
  11. ↑ 11,00 11,01 11,02 11,03 11,04 11,05 11,06 11,07 11,08 11,09 11,10 Günter J. Hitsch et al.: What Makes You Click? – Mate Preferences in Online Dating January 2010. University of Chicago.
  12. ↑ Sinkkututkimus 2012, City 13/2012
  13. ↑ Tutkija: Mies toivoo suhteelta vähemmän kuin nainen Länsiväylä. 1.2.2015.
  14. ↑ 14,0 14,1 Naiset ovat luonnostaankin paljon useammin blondeja kuin miehet, paljastaa uusi tutkimus – syy voi löytyä parinvalinnasta Helsingin Sanomat. 20.4.2018.
  15. ↑ Feminists Think Sexist Men Are Sexier than "Woke" Men Psychology Today. 12.12.2018.
  16. ↑ Pelin Gul, Tom R. Kupfer: Benevolent Sexism and Mate Preferences: Why Do Women Prefer Benevolent Men Despite Recognizing That They Can Be Undermining? (Vol 45, Issue 1, 2009) Personality and Social Psychology Bulletin. 29.6.2018.
  17. ↑ Aspara, J., Wittkowski, K., & Luo, X: Types of intelligence predict likelihood to get married and stay married: Large-scale empirical evidence for evolutionary theory. Personality and Individual Differences, 5.11.2018, 122. vsk, nro 1, s. 1-6. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1016/j.paid.2017.09.028}}||&rsqb;}}]. https://doi.org/10.1016/j.paid.2017.09.028 [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  18. ↑ Intelligent Men More Likely to Marry and Stay Married Psychology Today. 21.11.2017.
  19. ↑ Michelle D. Taylor, Carole L. Hart, George Davey Smith, Lawrence J. Whalley, David J. Hole, Valerie Wilson & Ian J. Deary: Childhood IQ and marriage by mid-life: the Scottish Mental Survey 1932 and the Midspan studies. Personality and Individual Differences, 5.11.2005, 38. vsk, nro 7, s. 1621-1630. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1016/j.paid.2004.09.021}}||&rsqb;}}]. Malline:ISSN. Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ Michelle Taylor: Childhood IQ and marriage by mid-life: the Scottish Mental Survey 1932 and the Midspan studies Academia.edu. 2005.
  21. ↑ 21,00 21,01 21,02 21,03 21,04 21,05 21,06 21,07 21,08 21,09 21,10 21,11 21,12 21,13 21,14 Racial Preferences in Dating, Raymond Fisman et al., Review of Economic Studies (2008) 75, 117–132
  22. ↑ 22,0 22,1 22,2 22,3 22,4 22,5 Why does race matter for women?, DiscoverMagasine.com, July 20th, 2008
  23. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, pages 4-5,8
  24. ↑ 24,0 24,1 Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, pages 9-10
  25. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, pages 19,48
  26. ↑ 26,0 26,1 26,2 26,3 Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, pages 14-18
  27. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, page 55
  28. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, page 57
  29. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, pages 27-29
  30. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, pages 29-30
  31. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, pages 49
  32. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, page 11
  33. ↑ Sexual Economics: Sex as Female Resource for Social Exchange in Heterosexual Interactions, Roy F. Baumeister, Florida State University, Kathleen D. Vohs, University of Utah, Personality and Social Psychology Review, 8 (4), 339 – 363: preprint, pages 23-26
  34. ↑ Mies on parhaimmillaan 50-vuotiaana ja etenkin naiset tiedostavat markkina-arvonsa – tutkijat analysoivat viestittelyä amerikkalaisessa deittipalvelussa Helsingin Sanomat. 10.8.2018.
  35. ↑ Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta Helsingin Sanomat. 24.8.2019.
  36. ↑ 36,0 36,1 36,2 36,3 Markkina-arvoteorian historiaa, 25.10.2010 06:54 Henry Laasanen
  37. ↑ Genes Play Major Role in Primate Social Behavior, Study Finds, NICHOLAS WADE, New York Times, December 19, 2011

Katso myös

Aiheesta muualla

Tieteilijöiden teoksia

  • Taloustieteen yhteys seksiin ja rakkauteen, "Taloustieteen professori Marina Adshade analysoi kirjassaan Dollars And Sex: How Economics Influences Sex and Love seksiä ja rakkautta taloudellisten lakien valossa." Henry Laasanen, terve.fi, 29.04.2013

Populaarikirjoituksia

Kritiikkiä

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Markkina-arvoteoria&oldid=14860”