Mielenosoitus
Mielenosoitus tarkoittaa yleensä jotain ihan muuta, vaikka tälle sivulle näyttääkin kertyneen lähinnä tietoa poliittisesta huliganismista, jopa terrorismista.
Sosiologian professori Ann-Dorte Christensenin mukaan anarkistisessa liikkeessä kuten Tanskan AFA:ssa rakennetaan väkivaltaan perustuvaa hypermaskuliinista identiteettiä mm. tappeluilla poliisin kanssa samalla tavalla kuin uusnatsiliikkeessä. Tämä on karkottanut naisia liikkeestä. Yhteiskuntatieteiden tohtori Jiri Nieminen arvioi Kansan Uutisissa, että tämä pätee yleisemminkin radikaalivasemmistoon kiakkovieraita myöten. Hänestä kiakkovierasjuhlat oli ennen kaikkea väkivaltaisten anarkistien mahdollisuus toteuttaa kovaa hypermaskuliinisuutta. [1]
Mieltä osoitetaan lähes aina jotakin leikkausta vastaan, vaikka leikkaamalla voisi kohdentaa saman varat oikeudenmukaisemmin johonkin tärkeämpään. Syy on siinä, että leikkauksen menetys kohdistuu joihinkin ihmisiin vahvasti, mutta hyödynsaaja on epämääräisen teorian takana. Monimutkaista viestiä on vaikea saada läpi.[2] Mielenosoitukset
Vasemmistolaiten mielenosoitusten väkivalta
Mielenosoitusten suosion lasku 2000-luvun alusta saattaa osittain johtua siitä, että ihmiset eivät halua olla joukossa, joka ei yritäkään saada väkivaltaa kuriin[3] Ulkomaantoimittaja Ville Similän mukaan aktivistit eivät edes yritä hillitä väkivaltaa[3]. CBS:n väkivallasta haastattelemien aktivistien mukaan asia ei kuulu heille ja "erilaiset ihmiset valitsevat erilaisia tapoja toimia."[3]. Vrt. Sosiaalifoorumi.
Vasemmistoanarkistien mielensoituksia
Kuokkavieraat. Kuokkavierasjuhla oli mielenosoitus-ilkivaltajuhla Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanoton edessä 1990-luvun alusta vuoteen 2003 ja eri järjestäjän toimesta 2006. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuokkavierasjuhlat
Vuonna 2013 vastaava ilkivaltajuhla järjestettiin nimellä Kiakkovieraat.
Vuoden 2014 juhlan nimi oli Luokkaretki lähiöst linnaan
Huligaanit
Laittomat lakkoilijat ja yritysten ikkunoita hajottavat huligaanimielenosoittajat ovat sikäli samaa porukkaa, että molemmissa mieltä osoitetaan toisten kustannuksella.
Mielenosoittajat eivät vastusta valloitussotia
Kun Venäjä valloitti Krimin ja osan Ukrainaa vuonna 2014 vastoin kansan enemmistön tahtoa ja kansainvälisiä sopimuksia, mielenosoittajia ei paljonkaan näkynyt. Kun 78 % irakilaista halusi Yhdysvaltojen vapauttavan Irakin arviolta 2 miljoonaa irakilaista surmanneesta hirmuhallitsija Saddam Husseinista, ja toive viimein aiottiin toteuttaa, 15.2.2003 Suomessa 15 000 ihmistä osallistui vastustaviin mielenosoituksiin, Espanjassa 1 - 4 miljoonaa, Italiassa 650 000, Saksassa 400 000, Ranskassa 150 000, Belgiassa 100 000[4] jne.
Vuoden 2016 euroviisut tosin voitti krimintataari Jamala kappaleellaan "1944", joka kertoo miten Neuvostoliitto (HS:) "karkotti Krimin tataarit Keski-Aasiaan, kuolemaan nälkään ja tauteihin." "Karkotus koski koko Krimin tataarikansaa, eli noin neljännesmiljoonaa ihmistä. Tuhannet kuolivat jo junamatkalla ja vielä useammat – ehkä jopa puolet kansasta – määränpäässä Keski-Aasiassa. Myös perheenjäsenet erotettiin toisistaan. Krimille tataarit saivat alkaa palata vasta 1980-luvun lopulla".[5]
Tataarit vastustivat jyrkästi sitä, kun Venäjä liitti Krimin itseensä vuonna 2014. Kansan Uutisten entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Kalle Kniivilä[6] kertoo liitoksen olleen pahaksi tataareille. Tataarinkielinen tv-asema on suljettu ja tataarien johtajia on ajettu maanpakoon. Amnestyn mukaan tataareja katoaa, yksi kadonneista on löydetty kidutettuna ja kuolleena. Tataarien keskusjärjestö aiotaan kieltää ääriliikkeenä.[5]
USA:n demokratiaa vastustetaan, Venäjän valloitussotia ei
Helsingissäkin 15 000 mielenosoittajaa vastusti vuonna 2003 satojatuhansia kansalaisiaan tappaneen ja kiduttaneen Irakin Saddam Husseinin hallinnon kaatamista, vaikka 77 % irakilaisista piti USA:n hyökkäystä hyvänä vielä vuosia myöhemmin. Stalinistinen Rauhanpuolustajat ja kumppanit eivät tehneet mitään diktatorisen Venäjän ryhmittäessä joukkojaan Ukrainan liberaalidemokratian tuhoamiseksi. Kun tästä nousi somekohu, ne järjestivät 50 hengen mielenosoituksen. Kyse on USA-vastaisuudesta, ei rauhanaatteesta.
”Hyökkäystä Irakiin vastusti mielenosoituksessa 15 000 suomalaista, Ukrainan sodan vastustajia löytyi Tehtaankadulle noin 50 – Mistä ero johtuu?” kysyi Helsingin Sanomat. Professori Teivo Teivainen vastasi, että takana oli ”moraalipaheksunta Yhdysvaltojen sotapolitiikkaa kohtaan” ja nuo 6-10 miljoonan ihmisen mielenosoitukset ympäri maailmaa olivat osa ”globalisaatiota … vastustaneiden mielenosoitusten jatkumoa.”[7]
Suomenkin mielenosoitukset vaativat ”Suomen ulkopoliittiselta johdolta Yhdysvaltojen toimien tuomitsemista”, mutta Venäjän ”moraalipaheksunta ei ole samalla tavalla kuulunut Suomen ja Venäjän väliseen ulkopoliittiseen suhteeseen”, vaan ”Paasikiven ja Kekkosen ajoilta” peräisin olevaa (suomettunutta) linjaa on jatkettu.[7]
Teivainen on tunnettu vasemmistoradikaali.
77 % irakilaisista oli samaa mieltä väitteen ”Vaikka huomioidaan kaikki koituneet ikävyydet, oletko henkilökohtaisesti sitä mieltä, että USA:n ja Britannian hyökkäys Husseinin kukistamiseksi oli niiden arvoista” kanssa vielä vuosia hyökkäyksen jälkeen. (ja lisää)
Rauhanliike
Ydinaseriisuntakampanjan (Campaign for Nuclear Disarmament, CND) rahoituksesta tehtiin lopulta auditointi, mutta 38 prosenttia silloisesta rahoituksesta ei pystytty jäljittämään. Tästä osuudesta vastuussa oli Britannian kommunistipuolueen Will Howard. Toimittaja Claire Berlinski katsoo Kremlin olleessa vastuussa tästä.[8]
Suomen lipun polttaminen on väkivaltaa
Vihapuhetutkija Tuija Saresman (JyU) mukaan Suomen lipun polttaminen on "hyvin väkivaltainen teko", siinä häpäistään vahvan symboliarvon omaava esine. Myös Pride-lipun tuhoaminen on hänestä vakavaa.[9]
Narsismi ja mielenosoitukset
Nettiaktivismi, mielenosoitukset ja epänormatiivinenkin aktivismi, kuten katujen sulkeminen tai omaisuuden tuhoaminen, ovat yleisempiä narsisteilla. Poliittisella toiminnalla narsistit pönkittävät egoaan. Narsismi ennustaa poliittista ekstremismiä, suuntaan tai toiseen. Silti narsistien poliittinen tietämys on usein heikkoa.[10]
Viitteet
- ↑ Kiakkovierasjuhlien rähinöinti opetti miehisyyttä, Kansan Uutiset, 22.1.2014.
- ↑ Mielenosoitus on kumma rituaali, jossa puolustetaan usein omia etuoikeuksia Helsingin Sanomat. 19.6.2016.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 "Mielenosoituksessa on virtahepo", Helsingin Sanomat 10.7.2010, s. A6, HS:n ulkomaantoimittaja Ville Similä: Aktivistit suhtautuvat [väkivaltaan] kuten mikä tahansa väkivallan hiljaisesti hyväksyvä yhteisö: vähättelemällä ja selittelemällä. Kuin suoraan väkivaltarikollisten suusta on selitys, kuinka mellakat vain "lähtevät käsistä". - - kukaan ei ota vastuuta mellakoista. Eikä edes yritä. Eräs mielenosoitusten järjestäjistä sanoi mellakoista CBS:n uutisille, "ettei ole heidän asiansa kertoa aktivisteille, mitä tehdä", toinen taas, että "erilaiset ihmiset valitsevat erilaisia tapoja toimia." - - Tai sitten ihmiset eivät enää halua marssia joukossa, joka ei yritäkään saada väkivaltaa kuriin. Kirjoitus viittasi anti-G20- ja antiglobalisaatiomielenosoituksiin ym.
- ↑ https://en.wikipedia.org/wiki/February_15,_2003,_anti-war_protests
- ↑ 5,0 5,1 Euroviisu kertoo, kuinka Neuvostoliitto ajoi vähemmistön kuolemaan – ”Kun sotilaat saapuvat, he tulevat taloosi, tappavat kaikki”, Helsingin Sanomat 23.2.2016.
- ↑ Onko Venäjä uhka, Kalle Kniivilä?, Helsingin Sanomat 31.10.2014.
- ↑ 7,0 7,1 Hyökkäystä Irakiin vastusti mielenosoituksessa 15 000 suomalaista, Ukrainan sodan vastustajia löytyi Tehtaankadulle noin 50 – Mistä ero johtuu? Helsingin Sanomat. 17.2.2022.
- ↑ THE COLD WAR’S ARAB SPRING: HOW THE SOVIETS CREATED TODAY’S MIDDLE EAST, Claire Berlinski, June 20, 2012.
- ↑ Kysely: Lähes kaikki Suomen pride-tapahtumien järjestäjät ovat kohdanneet häirintää ja ilkivaltaa Helsingin Sanomat. 17.6.2022.
- ↑ Aleksandra Cichocka, Marta Marchlewska, Aleksandra Cislak: Self-Worth and Politics: The Distinctive Roles of Self-Esteem and Narcissism. (pykälät "Formal Participation", "Political Conservatism or Left-Right Self-Placement", "Activism") Political Psychology, 16.5.2023. Artikkelin verkkoversio.
