Nuoret
Nuoret ovat kunnollisempia, liberaalimpia ja vähemmän vasemmistolaisia kuin vanhemmat ikäluokat.
Useimmat nuoret kannattavat vihreitä tai kokoomusta
Useimmat 18-29-vuotiaat kannattavat vihreitä tai kokoomusta (30 % ja 25 %). Sdp:n ja vasemmistoliiton kannatukset olivat 7 %, perussuomalaisten 10 %, keskustan 13 %.[1] Sdp 7,4 %, vasemmistoliitto 6,6 %, Rkp 3,1 %, KD 1,8 %, piraatit 1,5 %, siniset 0,7 %, muut 1,8 %, kun poistetaan vastaamattomat (35,1 %).[2] Ylen kysely 18-34-vuotiaille antoi samantapaisen tuloksen. Siinä 50-79-vuotiaat äänestivät useimmiten Sdp:tä mutta kokoomustakin (20,5 %) melkein yhtä usein kuin nuoret. Professori Heikki Paloheimo piti syynä kotien ja koulujen epäpolitisoitumista. Vihreät eivät ole vanhetessaankaan siirtyneet demareihin, joten Sdp näyttää kuihtuvan.[3] Vasemmistoliiton jäsenten keski-ikä on 56 vuotta (KU 27.3.2017).
Kapitalismi tekee nuorista kunnollisia
Kriminologien mukaan crime drop, Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä alkanut rikollisuuden lasku, etenkin henkirikollisuuden, johtuu yksilöiden kilpailua korostavasta talouskulttuurista. Sen vuoksi nuoret välttelevät rikoksia ja muita tahroja maineeseensa - tai Google-hakutuloksiin. Itsekurin arvostus nuorten keskuudessa on noussut paljon eikä rikoksilla saa hyväksyntää entiseen malliin. Suomessakin myös väkivalta, varastaminen ja ilkivalta ovat vähentyneet. Somen vuoksi myös nuoret pyörivät vähemmän porukoissa kaupungilla.[4]
Vielä 1960-luvun antiautoritaarinen henki teki itsekontrollista epäilyttävää ja edisti rikollisuuden leviämistä ja hyväksyntää, suomalaiset rikollisuuden tutkijat uskovat.[4]
Arvo- ja talousliberalismi nousussa
Nuorilla (15-29 v.) arvoliberalismi on lisääntymässä, jo 50 % (34 % vuonna 2008) on ainakin melko arvoliberaaleja ja vain 15 % ainakin melko arvokonservatiivisia. Myös talousliberalismi ("markkinahenkisyys" vs. "julkinen toiminta") lisääntyy nopeasti: 44 % (28 % vuonna 2008) puolesta ja 22 % (33 %) vastaan. Tämä muutos oli voimakkain 15-24-vuotiaissa. Enemmistö on vihertäviä, mikä ei juuri riipu koulutuksesta tai pääkaupunki-maaseutuakselista. [5]
Markkinahenkisyys korreloi merkitsevästi arvoliberalismin (0,10), isänmaallisuuden, idealismin ja vasemmistolaisuuden (0,07) kanssa (positiivisesti). Uskonnollisuus korreloi merkitsevästi idealismin (0,17), vihreyden, vasemmistolaisuuden (0,13) ja isänmaallisuuden (0,07) kanssa. Nuoret pitivät itseään enimmäkseen realisteina ja pessimisteinä. [5]
Maahanmuuttajanuoret eivät olleet sen uskonnollisempia kuin muutkaan, toisen polven maahanmuuttajanuoret vieläkin vähemmän, vain 4 % hyvin uskonnollisia. Täysheteroina itseään piti 71 % nuorista naisista ja 77 % miehistä, vähintään puoliksi homoina (biseksuaaleina) 8 % ja 9 %, täyshomoina 1 %. [5]
Siviilipalveluksen valinneista 54 %:lla oli väitettynä osamotiivina pääseminen helpolla, 54 %:lla ura/työnsaanti, 54 %:lla majoitusolosuhteet, 27 %:lla eettiset syyt, asevelvollisuuden valinneista 66 %:lla isänmaallisuus, 57 %:lla velvollisuudentunto (30 %:lla ura/työnsaanti). Maisterit/yliopisto-opiskelijat kannattivat asevelvollisuutta harvimmin (57 %, mistä 42 % vain miehille), samoin vihreät (54 % / 49 %).[5]
Viitteet
- ↑ Kysely: Nuorten suosikkipuolueet ovat vihreät ja kokoomus Helsingin Sanomat. 30.3.2018.
- ↑ Eurooppanuorten Excel-tiedosto, 2018
- ↑ Ylen kysely: Nuoret aikuiset kannattavat vihreitä ja keski-ikäiset demareita – ”SDP:llä suuri riski kannatuksen putoamisesta” Yle Uutiset. 1.4.2018.
- ↑ 4,0 4,1 Mikko Puttonen HS: Tilastoissa näkyy romahdus: nuoret eivät juo, tappele tai varasta – mitä oikein tapahtui? Helsingin Sanomat. 30.4.2018.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 Nuorisobarometri 2010, Sami Myllyniemi (toim.). opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010. s. 30: uskonnollisuus, s. 31 arvoliberalismi, s. 32 markkinahenkisyys, s. 33 vihreys, s. 34: korrelaatiot, s. 41 & 54 asevelvollisuus
