Maahanmuutto

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Maahanmuuttaja)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Teemoja

Liberaalit yleensä periaatteessa kannattavat vapaata maahanmuuttoa, mutta asiassa on aiheuttanut kiistaa käsitteen "vapaa" määrittely. Jotkut liberaalit vapauttaisivat maahanmuuton ehdoitta täysin, mahdollisesti joitain rikollisia lukuun ottamatta.

Suuri osa liberaaleista katsoo, että maahanmuuttoa ei voi vapauttaa, jos samalla muutosta palkitaan sosiaaliturvalla verrattuna muuttamattomiin ja työmarkkinasääntely estää työllistymisen.

Jotkut liberaalit kannattavat ratkaisua, jossa maahanmuutto vapautetaan mutta sitä ei tueta, valtio ei siis elätä muuttajia sen enempää kuin muuttamattomia. Joka tapauksessa silloin olisi entistä tärkeämpää vapauttaa työmarkkinat, jotta vältyttäisiin korkealta työttömyydeltä ja turhilta inhimillisiltä tragedioilta. Mikäli näihin muutoksiin ei päästä, osa vapauttaisi vain niiden maahanmuuton, joiden elatuksesta annettaisiin takuut (esimerkiksi ystävä, läheinen, työnantaja, hyväntekeväisyysjärjestö, vakuutus).

Anarkokapitalistit tyypillisesti haluavat, että kukin voi päättää vapaasti ihmisten tulosta omalle tontilleen.

Tällä sivulla on myös sekä maahanmuuton vastustajien että kannattajien argumentteja.

Suomi on maahanmuuttajille onnellisin maa

YK:n World Happiness Report -vertailun (2018) mukaan Suomi on maailman onnellisin maa maahanmuuttajille mutta myös suomalaisille. Maahanmuuttajiin suomalaiset suhtautuivat keskimääräistä positiivisemmin mutta kielteisemmin kuin ruotsalaiset, norjalaiset ja islantilaiset.[1] "Onnellisuuden määrä lisääntyi niissä maahanmuuttajissa, jotka muuttivat onnellisiin maihin ja päin vastoin".[2]

Ainakin vuosina 2018, 2019 ja 2020 Suomi oli maailman onnellisin maa myös maahanmuuttajille World Happiness Reportin mukaan.[3]

Yhdysvalloissa pääsee töihin

Yhdysvalloissa pakolaiset työllistyvät nopeasti. Heidän myös oletetaan elättävän itsensä. Koulut ja asunnot järjestetään mutta vuokraa maksetaan vain joidenkin kuukausien ajan. 85-90 prosenttia pakolaisista elättää itsensä kahdeksan kuukauden jälkeen.[4]

Yleensä myös kielitaitoiset yliopistokoulutetut joutuvat aloittamaan pohjalta, esimerkiksi pikaruokalan kassalta. Jos he kieltäytyvät työstä, heiltä voidaan poistaa tuet. "Jos on varaa kieltäytyä työstä, sittenhän ei tarvitse rahaakaan." ECDC:n kouluttaja arvioi, että kolmannes pakolaisista etenee ajan mittaan omalle alalleen. Usein vasta pakolaisen lapset toteuttavat "amerikkalaisen unelman". Kouluttajan mukaan työnteko tekee amerikkalaisista tasa-arvoisia: tulohetkestä asti kaikkia pidetään amerikkalaisina.[4]

Maahanmuuttotilastoja ulkomailta

Maahanmuuttajat sopeutuvat, jos sääntely ei sitä estä

Yle TV1 / MOT: "Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa siirtolaisten suhteellisen vaivaton kotoutuminen yhteiskuntaan on perustunut kahteen tekijään: avoimiin työmarkkinoihin ja niukkaan sosiaaliturvaan. - - Pohjois-Euroopan malli on toinen. Täällä maahanmuuttajia syleillään sosiaaliturvalla passiivisiksi. Jäykät työmarkkinat ja krooninen työttömyys jättävät nykyisellään yli puolet maahanmuuttajista työelämän ulkopuolelle. - - Olemme luoneet pelisäännöt, jotka kääntävät energiaruiskeeksi tarkoitetun siirtolaisuuden vastavoimakseen, joka syö hyvinvointiyhteiskunnan perusteita."[5]

Vuonna 1980 Fidel Castro antoi yhteensä 125 000 Kuubalaiselle oikeuden muuttaa Yhdysvaltoihin[6]. Puolet heistä jäi Miamiin, jonka työllisyysasteessa tai palkkatasossa ei näkynyt lähes minkäänlaista muutosta. Kolmen kuukauden aikana työttömyys nousi 5 %:sta 7,1 %:iin, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus oli marginaalinen. Näin valtava ryhmä siirtolaisia onnistui siis työllistymään ja sopeutumaan yhteiskuntaan lähes välittömästi.

Yli 12 % yhdysvaltalaisista on siirtolaisia. Maa on ihmiskunnan historian monietnisimpia ja monikulttuurisimpia. Vaikka rotuerottelu lopetettiin vasta 1964, maan siirtolaispolitiikka on erittäin onnistunutta. Professori Marko Maunulan mukaan tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien on tehtävä töitä eikä elettävä tuilla. [7]

Tanska

Hallituksen raportin mukaan Tanskan maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat tuoneet 6,7 miljardin euron säästöt viimeisten 10 vuoden aikana.[8]

Monen mielestä tämä tarkoittaa, että ei-työperäinen maahanmuutto tulisi pitää vähissä kunnes sen rahallisia houkuttimia on pienennetty ja työnteon esteitä on poistettu.

Suomessa opetetaan työttömäksi

Tohtori Anu Yijälän tutkimuksen mukaan Suomeen Irakistakin tulevat haluavat alussa työllistyä eivätkä mielellään ota vastaan sosiaaliturvaa. Turvapaikanhakija ei saa tehdä palkkatöitä kolmeen kuukauteen rekisteröitymisestään. Vähäinenkin työnteko voi myös viedä tuet ja pudottaa huonompaan asemaan. Kuukausien mittaan he oppivat käyttämään sosiaaliturvaa ja motivaatio työntekoon laskee. Järjestelmä saattaa aiheuttaa pitkäaikaisen sosiaalitukiriippuvuuden.[9]

71 % taloustieteilijöistä katsoi, että maahanmuuttajien kotouttamista pitäisi edistää sallimalla työehtosopimuksen minimin alittavat palkat.[10]

Sosiaaliturva

Kolmannes toimeentulotuen saajista, yli puolet pääkaupunkiseudulla

Perustoimeentulotukea alkuvuonna 2020 saaneista 30 % puhui äidinkielenään vierasta kieltä, pääkaupunkiseudulla 51 %. Saajista 18 % ei ollut Suomen kansalaisia, pääkaupunkiseudulla 28 %. Tätä selittää osittain maahanmuuttajien korkeampi työttömyysaste. Kelan suunnittelijan mukaan nämä luvut antavat suuntaa sille, mikä on maahanmuuttajien osuus toimeentulotuen saajista, koska sopivia tilastoja ei ole.[11]

Humanitaarisista maahanmuuttajista 74 % sai toimeentulotukea, työperäisistä 6 %

Humanitaarisista maahanmuuttajista 82 % sai asumistukea ja 74 % (23 000) toimeentulotukea vuonna 2018, keskimäärin 9 kuukautta. Toimeentulotukea sai myös 6 % Suomessa syntyneistä*, 22 % kaikista maahanmuuttajista, 6 % työperäisistä maahanmuuttajista, 23 % perhesyillä tulleista, 8 % ryhmästä "tieto puuttuu" ja 18 % muista.[12]

*) Näistä osa syntyi maahanmuuttajaperheisiin. Toisaalta ei-humanitaaristen maahanmuuttajien luku oli kai reilut 10 %, työperäisten ehkä sitäkin alempi. Ulkomailla syntyneitä oli noin 350 000. Eräissä maissa saadaan jopa humanitaariset maahanmuuttajat työllistymään oikeisiin työpaikkoihin, Suomessa ei.

Humanitaarisia maahanmuuttajia ovat mm. kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijoina tulleet.[12]

Rikollisuus

Suomi: raiskaukset, ryöstöt, tapot

Helsingin raiskauksista 41 %, ryöstöistä 32 % ja tapoista 14 % oli ulkomaalaissyntyisten (8,3 % helsinkiläisistä) tekemiä 2000-2007.[13]

Raiskaukset: etenkin Lähi-idästä ja Afrikasta

Vuonna 2019 ulkomaalaisia oli 38 % raiskauksista epäillyistä. 2016-2018 luku oli noin 30 %. Lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ulkomaalaisten osuus oli 27 %. Irakilaisten osuus oli 11 %, seuraavina olivat Afganistan, Iran ja Somalia. Kaikista rikoslakirikoksista epäillyistä ulkomaan kansalaisia oli 11 % (kaksoiskansalaiset on laskettu suomalaisiksi). Taustatekijät huomioidenkin ulkomaalaisten maahanmuuttajian osuus on moninkertainen. Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneet ovat raiskauksista epäiltyinä 17 kertaa useammin kuin Suomessa syntyneet, taustat vakioiden 10 kertaa, maahanmuuttajat 8 kertaa useammin vakioimatta.[14]

Suomessa raiskauksiin syyllistyvät etenkin Lähi-idästä tulleet miehet. Esimerkiksi vuonna 2011 irakilaisia epäiltiin 5 %:sta raiskauksista (31 kpl; edellisinä vuosina 29 ja 23 kpl), vaikka heidän väestöosuutensa on 0,1 %; useimmat heistä asuvat Suomessa. Niemi arvelee, että ongelmaryhmien kotimaissa vähäpukeisia humalaisia naisia pidetään toisenlaisina kuin Suomessa.[15]

Suomessa raiskauksista tuomituista oli 34 % ulkomaalaisia vuosina 2006-2009, vaikka heidän väestöosuutensa on vain 3 %. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemen mielestä perussuomalaiset hyötyvät siitä, että poliitikot vaikenevat aiheesta.[15]

Suomen raiskauksista ulkomaalaisten osuus oli 45,3 %. Jos saman uhrin raiskaamiset lasketaan yhdeksi, osuus on 25,8 %. Väkiluvusta 3 % on ulkomaalaisia. Sisäministeriön päällikön mukaan kotouttamisessa pojat ja miehet on jätetty huomioimatta ja käyttäytymissäännöt pitäisi tehdä heille selviksi.[16]

Useimmilla Lähi-idän muslimimaista tulevilla maahanmuuttajaryhmillä yliedustus on vieläkin paljon suurempi. Kaukoidästä ja eräistä eteläisemmän Afrikan maista tulevat sopeutuvat suhteellisen hyvin.

Huumeet ja omaisuusrikokset

Huumeiden katukauppa pääkaupunkiseudulla on käytännössä täysin ulkomaalaistaustaisten tekemää. Kantasuomalaisista vain jotkut narkomaanit myyvät pieniä määriä verkossa, kertoi Krp:n rikosylikomisario Jari Räty.[17]

Vuonna 2011 ulkomaalaiset tekivät puolet Keski-Suomen omaisuusrikoksista, lähinnä romanialaisia, valkovenäläisiä tai Baltian maista tulleita ammattirikollisia.[18]

Ruotsi ja Norja

Norjassa maahanmuuttajat saavat 2,1 - 2,3-kertaisen määrän väkivalta- ja omaisuusrikostuomioita, Marokon, Iranin, Somalian ja Irakin tulijat 3 - 4-kertaisen. Ikä ja sukupuoli selittävät tästä 20 - 45 %, työllisyys ja asuinolot vain vähän. Ruotsissa kerroin oli 2,5, törkeissä rikoksissa 4,2. [19]

Ruotsissa 2012-2017 joukkoraiskauksista tuomituista 112 miehestä tai pojasta 82 oli Euroopan ulkopuolella syntyneitä, 27 Ruotsissa ja näistä vain 13 ruotsalaisten vanhempien lapsia. Yleisimmät kansallisuudet olivat Ruotsi, Afganistan, Irak ja Somalia. Joukkoraiskauksia oli 56. Rikosoikeuden professorin mukaan näissä piireissä saatetaan tulkita ulkona liikkuvien naisten olevan seksuaalisesti tarjolla.[20]

FSB tai vastaava organisoi muslimimellakoita

Saksan oikeusministeri Heiko Maasin (spd) mukaan Kölnin uudenvuoden 2016 joukkoahdistelu näytti ennalta järjestetyltä. Verkkouutisten mukaan “Mahdollisesti kaaosta aiheuttamaan rekrytoitiin ihmisiä niin turvapaikanhakijoista kuin Kölniin muodostuneista vakiintuneista rikollisliigoista. Ne ovat pyörittäneet huumekauppaa ja taskuvarkauksia Kölnin vanhassa kaupungissa muutaman vuoden ajan.”[21]

Asiantuntevan blogin mukaan muun muassa Muhammad-pilakuvamellakat ja Kölnin uudenvuoden 2016 joukkoahdistelu näyttävät olleen FSB:n ja/tai Syyrian ja Iranin turvallisuuspalvelujen tai Daeshin organisoimia, joissa suurin osa väestä on paikalla maksettuina tietämättä organisoijia ja syitä:

“pilakuvamellakat, mukaan lukien Tanskan ja Norjan suurlähetystöjen polttaminen, olivat Syyrian ja Iranin turvallisuuspalvelujen organisoimia. Mukaan oli mobilisoitu Hizbullahin kaltaisia ääriliikkeitä, Assadin hallitukselle myötämielisiä sunni-islamisteja sekä asemaltaan heikkoja palestiinalaispakolaisia” “ei yllättäisi lainkaan mikäli Kölnin levottomuuksien organisaattoreiden tausta olisi Saddamin ja Assadin turvallisuuspalveluissa. Nämä, samoin kuin lukuisat Venäjän ja Itä-Euroopan entisten kommunististen turvallisuuspalvelujen työntekijät, ovat korviaan myöten sekaantuneet järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mukaan lukien ihmissalakuljetus ja Euroopan kaupunkeihin suuntautuva huumekauppa. Eurooppaan laittomasti salakuljetetut siirtolaiset ovat jo matkansa järjestelyjen aikana tottuneet siihen, että heidän on sanottava ja tehtävä asioita, joita organisaattorit käskevät, eikä liikoja kysymyksiä ole syytä esittää.” “ainakaan turvapaikanhakijoille ja Euroopan muslimeille näistä tapahtumista ei ollut mitään hyötyä. On kuitenkin yksi toimija, joka selvästi hyötyy. Sama toimija sattuu olemaan myös niitä harvoja, joilla olisi ollut motiivin lisäksi keinot ja tilaisuus. Venäjän turvallisuuspalvelu on käytännössä ainoa toimija Euroopassa, jolla on kyky mobilisoida tuhansia miehiä väkivaltaiseen toimintaan yhtäaikaisesti yli kymmenessä keskeisessä kaupungissa ilman että tekijöistä vieläkään oikein ymmärretään, keitä he olivat ja mistä tulivat. Rivimiehiä voidaan pidättää, mutta he eivät todennäköisesti tiedä paljoa.” “Da'ishin [Daesh eli Isis] turvallisuuspalvelun rakentajat olivat Saddamin turvallisuuspalvelusta - eli ovat saaneet KGB:n koulutuksen.” “Poliisi löysi jopa ohjelappuja, joissa on käännetty saksan kielelle niitä törkeyksiä, joita jalkatyön tekijöiden oli tarkoitus laukoa ahdisteltaville naisille. Donbasin, Harkovan ja Odessan riehujilla oli keväällä 2014 myös tuollaisia lappuja, joissa luki, millaisia huuteluja piti toistella ja mitä vaatimuksia esittää. Samoin Maidania vastaan masinoiduilla ns. Antimaidanin osanottajilla Kiovassa. ... muutama valitti toimittajille, ettei heille ollut maksettu Maidanin-vastaisesta toiminnastaan sitä, mitä luvattiin.” [22]

Afrikankin työperäiset tekevät vähän rikoksia

Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat raiskaavat Suomessa kymmenkertaisesti syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna, vaikka ikä, sukupuoli ja sosiaaliset seikat vakioitaisiin, todettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksessa vuonna 2014. Yliopistotutkija Martti Lehden mukaan ratkaisevaa on se, tullaanko pakolaisina vai työperusteisina maahanmuuttajina. Eräistä Afrikankin maista Suomeen tullaan työperusteisesti, ja tällaisista maista tulevien rikollisuusluvut ovat matalia, kuten työperusteisten maiden maahanmuuttajilla yleensäkin. Vaikka syyrialaismies vetosi kulttuuritaustaansa lieventävänä asianhaarana, kulttuuritaustan merkitys ei Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan näytä suurelta vaan pakolaisstatuksen.[23]

Tutkimuksessa oli kuitenkin vakioitu sosiaaliset tekijät. Jos työllisyys oli mukana tekijöissä, ehkä kyse voi olla oikean työn ja työllistämistyön erosta tai siitä, millaiset henkilöt valikoituvat työperusteisiksi maahanmuuttajiksi tai mitä pakolaiset ovat kokeneet, esimerkiksi sotaa.

Maahanmuuttotilastoja Suomesta

Maahanmuuttajien sosiaaliturva on Suomessa pääsääntöisesti täsmälleen sama kuin kantasuomalaisten[24]. Erityisongelma syntyy lähinnä siitä, että maahanmuuttajien kohdalla sosiaaliturva kannustaa heitä muuttamaan Suomeen ja pysymään täällä - takaisin lähtevä menettää tuen ja muualle menevä ei sitä koskaan saakaan. Maahanmuuton vastustajat viittaavat seuraavankaltaisiin tietoihin:

Asuntopulan vuoksi muutto muualta Suomesta Helsinkiin on yhtä pientä kuin muutto Helsingistä pois. Mikko Särelän mukaan Helsingin väestönkasvu tulee ulkomailta. Näistä tärkeimmät lähtöalueet ovat Venäjä, Länsi-Eurooppa, Aasia ja Baltia. Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka sekä muu Afrikka ovat merkittäviä mutta eivät yhtä merkittäviä. [25]

Puolikkaat tulot

Ulkomaalaistaustaisten mediaanitulo oli 13 730 ulkomailla syntyneillä ja 18 120 euroa Suomessa syntyneillä; suomalaistaustaisilla 23 000 euroa vuonna 2019.[26]

Puolueiden kantoja

Sdp:n ja kokoomuksen mukaan ulkomaista työvoimaa tarvitaan jo hallituskaudella 2011-15, kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten mukaan ei, vihreiden, keskustan ja rkp:n mukaan se riippuu suhdanteista.[27].

Kansan mielipide

60 % suomalaisista kannattaa maahanmuuttopolitiikan tiukentamista mutta 41 % haluaisin Suomen avoimemmaksi työperäisille maahanmuuttajille.[28] Tämä tarkoittanee, että maahanmuuttoa tulee vapauttaa mutta sosiaaliturvan piiriin ei tule päästä yhtä helposti kuin nyt, vrt. Singaporen ja Osmo Soininvaaran[29] mallit.

Houkuttimia Suomeen

Perustuslaki takaa kaikille "välttämättömän toimeentulon", myös oleskeluluvattomille. Hallinto-oikeus on tuomiossaan vahvistanut linjaa. Jos kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut jää luvattomasti Suomeen, hän ei enää saa vastaanottorahaa, vain toimeentulotukea. Esimerkiksi Helsinki tarjoaa ensisijaisesti maksusitoumuksia, tarvittaessa rahaa. Tämän voi evätä, jos pystyy todistamaan, että henkilö on jo hakenut toimeentulotuen muualta, mutta todistaminen on vaikeaa, kun henkilötodistusta ei ole.[30][31]

Suomi houkuttelee maahanmuuttajia myös maksamalla turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten Suomeen-muuttomatkoja toisin kuin useimmat muut EU-maat Ruotsia lukuunottamatta (kiintiöpakolaisten matkat maksavat muutkin EU-maat).[32]

Uskonnollisuus vähäistä

Suomalaiset maahanmuuttajanuoret eivät ole sen uskonnollisempia kuin muutkaan, toisen polven maahanmuuttajanuoret vieläkin vähemmän, vain 4 % hyvin uskonnollisia (suomalaisnuorista oli 8 %). [33]

Koulussa 2 vuotta jäljessä

Maahanmuuttajaoppilaat ovat Suomessa PISA-tulosten perusteella keskimäärin 2 vuotta jäljessä muista oppimisessa, toinen sukupolvi yhden vuoden. [34]

Joku päättelee tuosta, että maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa, toinen, että lisätä, koska tulokset ovat paljon parempia kuin maahanmuuttajien kotimaissa.

Muslimien mielipiteitä

Islam-vastaisen sivuston tilastoja

Islam-vastainen TheReligionofPeace.com-sivusto on tehnyt yhteenvetoa muslimien mielipiteistä. Lähteet ovat ainakin suurelta osin neutraaleja tai vasemmistolaisia, mutta kantojen alkuperäiset sanamuodot ym. kannattaa tarkistaa sivulla annetuista lähteistä: Pew Research (2007): 26% of younger Muslims in America believe suicide bombings are justified. 35% of young Muslims in Britain believe suicide bombings are justified (24% overall). 42% of young Muslims in France believe suicide bombings are justified (35% overall). 22% of young Muslims in Germany believe suicide bombings are justified.(13% overall). 29% of young Muslims in Spain believe suicide bombings are justified.(25% overall). http://pewresearch.org/assets/pdf/muslim-americans.pdf#page=60

Työllisyys

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan työttömyysaste ei juuri muutu, vaikka työvoima kasvaisi. Työttömyysastetta ei siis voi laskea työvoimaa vähentämällä sen enempää kuin rikkaruohoja saisi pois peltoalaa vähentämällä. [35]

Siksi maahanmuuttajat voivat parantaa Suomen huoltosuhdetta, ellei heidän työllisyysasteensa jää liian paljon alemmaksi kuin kantaväestön. Maahanmuuttajat ovat keskimäärin kolmikymppisiä, mikä periaatteessa tuottaisi valtavan hyödyn Suomen kansantaloudelle, sillä lapset, nuoret ja vanhukset aiheuttavat kuluja. Näyttää kuitenkin siltä, että maahanmuuttajien työllisyyttä pitäisi nostaa, jotta päästäisiin voitolle. [35]

Vartiaisen mukaan olisi syytä poistaa kokonaan yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.

Työvoimapolitiikkaakin pitäisi parantaa. Myös vuonna 1999 aloitetut yksilölliset kotouttamissuunnitelmat johtivat VATT:n analyysin perusteella erittäin halvalla hyviin tuloksiin, korkeampaan työllisyyteen ja tuloihin.[35]

Maahanmuuttajien lasten ongelmat kuten sairastavuus, koulutushalukkuuden vähyys ja rikollisuus olivat vain vähän suurempia kuin yhtä köyhien kantasuomalaisten lapsilla. Ongelmat näyttävät siis johtuvan lähinnä pienituloisista vanhemmista eivätkä niinkään maahanmuutosta sinänsä. [35]

Tutkimusten mukaan maahanmuutto ei juurikaan vaikuttaisi tulomaan palkkoihin. [36]

Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta

Tarveharkinta tarkoittaa, että muualta tuleva työntekijä saa (työluvan eli työntekijän) oleskeluluvan vain, jos selvityksen mukaan sopivaa työvoimaa ei saa EU:sta eikä Euroopan talousalueelta.[37]

VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti, että yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta pitäisi poistaa kokonaan. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.[35]

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) teki tarveharkinnan poistamisesta lakialoitteen, jonka 103 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä 2017. Suomalaisista taloustieteilijöistä 79 % kannattaa tarveharkinnan poistamista, 6 % oli eri mieltä.[37][38]

Sosiaalinen pääoma ja etninen yhtenäisyys

Harvardin professori Robert Putnamin mukaan etninen monimuotoisuus heikentää sosiaalista pääomaa ja saa luottamuksen rakoilemaan paitsi eri ihmisryhmien välillä, myös kunkin ryhmän sisällä. Ihmiset vetäytyvät kuoreensa - asioita ei tehdä yhdessä, ystäviä ja poliittista aktiivisuutta on vähemmän ja televisiota katsotaan enemmän. Äkillisen muuttoaallon seuraukset ovat ikäviä. Vahvan sosiaalisen pääoman maat ovat yleensä etnisesti yhtenäisiä tasa-arvoisia demokratioita. [39]

Tosin (etnisen) yhtenäisyyden rajoja voi jossain määrin muuttaa - esimerkiksi aiemmin italialaistaustaisen ja pohjoiseurooppalaistaustaisen avioliittoa pidettiin "seka-avioliittona". Putnamin mukaan tulisi luoda "uusi me".[39]

Putnamin tutkimusten perusteella maahanmuutto ja etninen monimuotoisuus estävät sosiaalista pääoma ja luottamuksen kasvua.[40] Yhdysvalloissa epäyhtenäisillä alueilla ja yleisemminkin suuren maahanmuuton alueilla (USA) tai korkean etnisen monimuotoisuuden alueilla (Itä_Eurooppa) kansalaisilla oli heikosti sosiaalista pääomaa ja luottamusta verrattuna homogeenisiin yhteisöihin. Yhteiskunnasta tuli atomisoitunut, homogeenisuuden puute sai ihmiset vetäytymään läheisimmistäkin ryhmistä ja ihmissuhteista.

The British Journal of Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan oman etnisen tai kulttuurisen ryhmän suuri tiheys asuinalueella suojaa mielenterveysongelmilta. Oman ryhmän pienuus lisäsi riskiä sairastua erilaisiin psykooseihin, kuten skitsofreniaan. [41].

Britannian sisäministeriön teettämä tutkimus osoitti, että monikulttuurisilla alueilla ihmiset luottavat toisiinsa vähemmän kuin yksikulttuurisilla.[42]

Kulttuurieroja

Etelä-Afrikan raiskauskulttuuri

Etelä-Afrikassa raiskataan arviolta 494 000 naista vuodessa. Tätä selittää miesten seksuaalisuutta korostava kulttuuri, jonka mukaan miehet omistavat naiset ja ovat heitä tärkeämpiä. BBC:n mukaan raiskaaminen on maassa lähes sosiaalinen peli.[43]

Liberaalien kantoja

Liberaalien erilaisia kantoja on kuvattu yllä johdannossa. Periaatteessa liberaali kannattaa vapaata maahanmuuttoa, mutta käytännössä jotkut liberaalit hyväksyvät tämän vain, jos samalla liberalisoidaan työmarkkinalakeja ja sosiaaliturvaa niin, että ne sopivat yhteen vapaan maahanmuuton kanssa. Toiset liberaalit taas katsovat, että on väärin asettaa mitään ehtoja ihmisten maahanmuutolle mutta pitävät uudistuksia sitäkin tärkeämpinä.

Alla tarkennetaan libertaarien kantoja.

Libertaarien kantoja

Libertaarien suhtautumisessa maahanmuuttoon löytyy yksimielisyys siitä, ettei julkinen valta saa rajoittaa ihmisten välistä vapaaehtoista kanssakäyntiä. Libertarismi ei kunnioita poliittisia aluerajoja kartalla, vaan perustuu yksittäisten ihmisten oikeuksiin. Nykyiset valtiorajat ovat aatteen näkökulmasta mielivaltaisia, eikä niillä ole sinänsä mitään tekemistä ihmisten oikeuksien tai oikeellisen politiikan kanssa. Libertaarit kannattavat maailmaa, jossa tällaiset rajat on minimoitu, ja korkeintaan hyväksyvät valtioiden olemassaolon puolustusta ja järjestyksenpitoa varten. Tällaiset asiat eivät vaikuta millään tavalla ihmisten arkipäiväiseen liikkuvuuteen—voidaan jopa väittää, ettei minarkian ulkorajan tulisi olla rauhan aikana näkyvä. Libertaarit vastustavat myös periaatteesta nationalismin tapaisia kollektivistisia aatteita.

Pitää kuitenkin muistaa, ettemme nykyään elä libertaarissa yhteiskunnassa. Libertaarit katsovat, että yksityisillä maanomistajilla on oikeus rajoittaa muuttoa ja läpikulkua omalla alueellaan, ja johtavat tästä tasapainon jossa muuttoliike pysyy järkevällä tasolla. Tätä tasapainoa ei kuitenkaan nykyään voida saavuttaa, koska suuri osa maasta ja yhteiskunnallisesta infrastruktuurista on julkisessa omistuksessa. Sitä ei hallinoida kannattavuuskriteerein, vaan luultavasti tehottomasti. Yksityiset maanomistajatkaan eivät saa täysimääräisesti päättää maansa käytöstä tai keitä sinne päästetään. Kaiken kukkuraksi hyvinvointivaltion tapaiset poliittiset järjestelyt tekevät jokaisesta maahanmuuttajasta potentiaalisen kuluerän muille kansalaisille, toisin kuin libertaarissa yhteiskunnassa.

Niinpä osa libertaareista katsoo, että maahanmuuton rajoittaminen on oikeutettua niin kauan kuin yksilön oikeudet eivät ole täysin toteutuneet. Tässä on kyse eräänlaisesta toiseksi parhaan argumentista—maahanmuuton rajoittaminen ei sinänsä kuulu valtion oikeelliseen toimivaltaan, mutta niin kauan kuin valtioita on ja ne tekevät virheitä muissa asioissa, on pienempi paha (vrt. forced exclusion) ettei virhettä kertauteta sallimalla täysin rajoittamaton maahanmuutto (vrt. forced inclusion).

Toisaalta joidenkin libertaarien mielestä maahanmuuton rajoittaminen olisi erittäin epäliberaali ratkaisu, sillä siinä hyväksytään valtion omistusoikeus maa-alueille, ja sen kautta oikeus rajoittaa ihmisten liikkumista. Jotkut anarkokapitalistit jopa argumentoivat, että maahanmuuton rajoittaminen jo itsessään olisi valtion olemassaolon hyväksymistä.

Kysymyksen tekee entistäkin monimutkaisemmaksi se, että hyvinvointivaltio saattaisi periaatteessa romahtaa kilpailupaineen edessä mikäli maahanmuutto todella sallittaisiin. Tämä olisi tietysti libertaareille mieleinen lopputulos. Rajoittamattoman maahanmuuton lyhyen aikavälin haitat saattaisivat jopa pakottaa yhteiskunnan libertarismin suuntaan, ja näin pitkällä aikavälillä hyödyttää sitä, mutta kyseinen näkemys laajan maahanmuuton seurauksista on kiistanalainen.

Paleolibertaarien näkemyksiä

Erityisesti paleolibertaarit ovat argumentoineet länsimaissa vallitsevaa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa vastaan toteamalla, ettei kyseessä ole yksilöiden vapaaehtoinen kanssakäynti, vaan julkinen valta tukee tarpeettomasti ja väärillä kriteereillä maahanmuuttoa yksilöiden oikeuksien vastaisesti. Tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta ei voida päätellä täysin rajoittamattoman maahanmuuton olevan oikea järjestelmä, koska tavaratkin kaupankäynnissä vaihtavat omistajaa vain molempien osapuolien hyväksynnällä. Niinkuin yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus assosioida itsensä joidenkin ihmisten kanssa, se sisältää myös oikeuden ekslusoida muut ihmiset. Kuitenkin invasiivinen hyvinvointivaltio puuttuu näihin oikeuksiin "syrjinnänvastaisella" lainsäädännöllä, ja joissain maissa esimerkiksi etnisillä kiintiöillä työpaikkojen haussa. Onkin joissain tapauksissa aiheellista puhua vapaan maahanmuuton sijasta pakkointegraatiosta.

Koska maahantulijat pääsevät vapaasti liikkumaan julkisilla alueilla ja käyttämään julkisia palveluja, siitä syntyy tarpeeton taloudellinen kannustin maahanmuuttoon. Mitä enemmän julkista omaisuutta on, sitä suuremmiksi voivat nousta alkuperäisten asukkaiden kannalta epätoivottavan maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat. Paleolibertaarit kannattavatkin julkisen omaisuuden vähentämistä, ja maahantulijoiden valikointiin liittyvän legitiimin päätöksentekovallan palauttamista takaisin vastaaville maanomistajille.

If every piece of land in a country were owned by some person, group or corporation, this would mean that no immigrant could enter unless invited to enter and allowed to rent or purchase property. A totally privatized country would be as closed as the particular inhabitants and property owners desire. It seems clear, then, that the regime of open borders that exists de facto in the U.S. really amounts to a compulsory opening by the central state, the state in charge of all streets and public land areas, and does not genuinely reflect the wishes of the proprietors.

– Murray N. Rothbard, Nations by Consent: Decomposing the Nation-State [1]

Ei-liberaalien kantoja

Libertaarin professori Bryan Caplanin mielestä vapaa maahanmuutto ilman sosiaaliturvaa tuottaa vieläkin paremman tuloksen kuin optimaalinen verotus ja sosiaaliturva, riippumatta siitä, arvioidaanko sitä liberaltaarista, rawlsilaisesta, utilitaristisesta vai egalitaristisesta näkökulmasta. [44]

Suomalaisista 67 %:ia häiritsee pakolaisten tuleminen, 12 %:ia pahasti

"Koetteko te itse häiritsevänä sen, että Suomeen on tullut viime vuosina aikaisempaa enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia?" Suomalaisista 12 % "Erittäin häiritsevänä", 28 % "Jonkin verran häiritsevänä", 27 % "Vain vähän häiritsevänä", 31 % "En lainkaan häiritsevänä", 1 % EOS (1-2/2017). 17 vaihtoehdosta Suomen 5 vakavimman ongelman joukkoon valittiin mm.: "Työttömyys" 66 % (suosituin), "Nuorten syrjäytyminen" n. 45 %, "Suomen valtion velkaantuminen" n. 38 %, "Sosiaaliturva, joka passivoi ihmisiä jäämään kotiin" 27 %, "Kireä verotus" 20 %, "Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tuleminen Suomeen" 18 %, "Ympäristöongelmat/luonnon tuhoutuminen" 18 %, "Tavallisten kansalaisten ostovoiman riittämättömyys" 16 % ja "Miesten ja naisten välisen tasa-arvon puute" 3 %.[45]

55 % eurooppalaisista lopettaisi muslimimaahanmuuton

55 % kysytyistä EU-kansalaisista oli samaa mieltä väitteen: "Kaikki maahanmuutto muslimienemmistöisistä maista pitäisi lopettaa" kanssa, viidennes eri mieltä. Espanjassa kuitenkin vain reilut 40 % oli samaa mieltä ja yli 30 % eri mieltä.[46]

Luultavasti yli puolet silti hyväksyisi joitain maahanmuuttajia muslimimaista. Kyselyssä vain ei tarjottu välivaihtoehtoja ja enemmistö ilmeisesti halusi kiristää käytäntöä huomattavasti. Kysely kattoi lähinnä vain runsasväkisimmät EU-maat, mutta tuskin Pohjoismaissakaan asenteet ovat kovin erilaisia.

Tapahtumia Suomessa

Lahden Hennalan vastaanottokeskuksen edustalla oli syksyllä 2015 rasistinen mielenosoitus. Poliisi epäili toimittajan kehottaneen Ku Klux Klan -asuista pitelemään lippua kuvaamista varten, mutta lippu ei ollut hänellä kauan, mies ei osallistunut rauhattomuuksiin eikä hänellä ollut asua enää pakolaisbussin tullessa.[47]

Katso myös

Aiheesta muualla

Valtavirran näkemyksiä

Libertaareja näkemyksiä

Paleolibertaareja näkemyksiä

Viitteet

  1. ↑ Suomi nousi ensimmäistä kertaa onnellisuus­vertailun kärkeen – paras maa myös maahan­muuttajille Helsingin Sanomat. 14.3.2018.
  2. ↑ Maailmalla leviää nyt lista, jossa Suomi on onnellisin maa – maahanmuuttajien mielipide vaikutti Helsingin Uutiset. 14.3.2018.
  3. ↑ Finntopia: what we can learn from the world's happiest country? 9.10.2020. University of Oxford.
  4. ↑ 4,0 4,1 Laura Saarikoski: Yhdysvalloissa pakolaiset työllistyvät nopeasti – miten se on mahdollista? HELSINGIN SANOMAT. 18.5.2016.
  5. ↑ Hyvinvointivaltion ansa, Yle TV1 / MOT, 8.2.2010
  6. ↑ Mariel boatlift, Wikipedia, haettu 12.4.2010
  7. ↑ Yhdysvallat: onnistuneen mamu-politiikan malliesimerkki, Suomenkuvalehti.fi 23.12.2010, Marko Maunula
  8. ↑ Maahanmuuttoraportista nousi myrsky: ”Nyt on mustaa valkoisella”, Uusi Suomi 5.5.2011
  9. ↑ ”On nöyryyttävää saada rahaa tekemättä mitään”, sanoo Mustafa Abdulameer – tutkimus kertoo, miten Suomi ajaa turvapaikan­hakijoita elämään sosiaaliturvan varassa Helsingin Sanomat. 14.11.2019.
  10. ↑ Suomalaisten taloustieteilijöiden paneeli: Maahanmuuttajille voitaisiin maksaa alempaa palkkaa Helsingin Sanomat. 3.1.2018.
  11. ↑ Perussuomalaisten mukaan toimeentulotuen koronalisä ”valuu” maahanmuuttajille ja yksin asuville miehille – HS kävi väitteet läpi Helsingin Sanomat. 2.9.2020.
  12. ↑ 12,0 12,1 Kelan selvitys osoitti ongelman: Valtaosa humanitaarisista syistä Suomeen muuttaneista elää sosiaalitukien varassa Helsingin Sanomat. 5.12.2020.
  13. ↑ Ulkomailla syntyneiden osuus Helsingissä tehdyistä väkivaltarikoksista 2000-2007, Helsingin Sanomat
  14. ↑ Tilastokeskus: 38 prosentissa raiskausrikoksista epäiltynä tekijänä ulkomaalainen vuonna 2019 Iltalehti. 22.5.2020.
  15. ↑ 15,0 15,1 Karu tilasto: Lähi-idän miehet syyllistyvät Suomessa raiskauksiin hälyttävän usein, Aamulehti.fi 25.4.2012
  16. ↑ AL: Ulkomaalaisten tekemät raiskaukset vaativat täsmätoimia, Aamulehti.fi 6.12.2011
  17. ↑ Hidas huumeaalto (kainaloteksti "Korona sotki kauppaa", sivu 23, numero 37/2020) Suomen Kuvalehti. 11.9.2020.
  18. ↑ Omaisuusrikoksista pidätetyistä henkilöistä jo puolet ulkomaalaisia, Keski-Uusimaa.fi 24.2.2012
  19. ↑ Brottslighet bland invandrare borde oroa alla partier, pääkirjoitustoimittaja PER GUDMUNDSON, Svenska Dagbladet, 27 juni 2011 (suomenkielinen referaatti)
  20. ↑ Unik granskning: 112 pojkar och män dömda för gruppvåldtäkt Aftonbladet. 21.10.2019.
  21. ↑ Keitä Kölnin ahdistelijat olivat? Henkilöt "vasta muutamia päiviä Saksassa", Verkko uutiset, ulkomaat, 7.1.2016.
  22. ↑ Organisoidusta naisten ahdistelusta, Maailma ja paikat, 9. tammikuuta 2016.
  23. ↑ Raiskattu luottamus: Ulkomaalaistaustaiset miehet ovat yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa, tutkijat eivät osaa sanoa miksi (3/2019, sivut 24-25) Suomen Kuvalehti. 18.1.2019.
  24. ↑ 24,0 24,1 MOT: Maahanmuuton hinta, käsikirjoitus, Yle 8.2.2010
  25. ↑ http://www.sarela.fi/mista-uudet-asukkaat-oikein-tulevat/
  26. ↑ Vain parikymppisenä naiset ansaitsevat paremmin kuin miehet, sen jälkeen miehet porskuttavat tuloissa naisten ohi – hyvätuloisista suurin osa on miehiä Yle Uutiset. 29.3.2021.
  27. ↑ "Ulkomaisen työvoiman tarpeellisuus jakaa puolueita", Helsingin Sanomat 5.8.2010. Myös ESS
  28. ↑ IL: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa, Nelonen.fi 2.10.2010
  29. ↑ 29,0 29,1 HS-raati: Maahanmuutto ei ole talouskysymys, HS.fi 18.3.2010
  30. ↑ Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille tarvittaessa sittenkin käteistä – ainakin Helsingiltä Yle Uutiset. 23.2.2017.
  31. ↑ Tiesitkö? Suomi antaa toimeentulotukea ulkomaalaisille, jotka jäävät maahan ilman lupaa Yle Uutiset. 31.8.2016.
  32. ↑ ”Suomi-ilmiö” Somaliassa: Tässä yksi selitys?, Uusi Suomi 26.10.2010
  33. ↑ Nuorisobarometri 2010, Sami Myllyniemi (toim.). opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010. s. 30: uskonnollisuus, s. 31 arvoliberalismi, s. 32 markkinahenkisyys, s. 33 vihreys, s. 34: korrelaatiot, s. 41 & 54 asevelvollisuus
  34. ↑ The Finnish PISA results reveal: Young people with an immigrant background clearly behind other students in mathematics (15th August 2014), Heidi Harju-Luukkainen, Finnish Institute for Educational Research and University of Helsinki, Koulutuksen tutkimuslaitos, University of Jyväskylä, 2004.
  35. ↑ 35,0 35,1 35,2 35,3 35,4 Maahanmuuttajan hintalappu (kopio), Juhana Vartiainen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja, Suomen Kuvalehti 23/2014, 6.6.2014, sivut 18-19.
  36. ↑ Yleissitovuus on aikansa elänyt, Juhana Vartiainen, valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, Suomen Kuvalehti 1/2015, sivu 12, 2.1.2015.
  37. ↑ 37,0 37,1 Kysely taloustutkijoille tuotti murskatuloksen: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa Helsingin Sanomat. 4.7.2018.
  38. ↑ Ekonomistikone.fi: Ekonomistit poistaisivat ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan Eva.fi. 4.7.2018.
  39. ↑ 39,0 39,1 Maahanmuutto ravistelee suomalaisten me-henkeä – pitäisikö suomalaisuuden rajat piirtää uudestaan?, Teija Sutinen, Helsingin Sanomat, 8.10.2015.
  40. ↑ Putnam, Robert D. (2006) E Pluribus Unim: Diversity and Community in the Twenty-First Century, Nordic Political Science Association
  41. ↑ Ethnic density as a buffer for psychotic experiences The British Journal of Psychiatry. 26.07.2012. Viitattu 10.12.2012. (englanniksi)
  42. ↑ Does diversity make us unhappy? BBC News. 30.5.2006. Viitattu 17.9.2008. (englanniksi)
  43. ↑ Raiskaaminen pönkittää miehisyyttä Etelä-Afrikassa Yle Uutiset. 5.8.2009.
  44. ↑ More Liberaltarian Than Thou, Bryan Caplan, Econlog, JANUARY 23, 2011
  45. ↑ Jos tuleekin potkut Suomen Kuvalehti. 5.5.2017.
  46. ↑ Kysely: Suurin osa EU-kansalaisista ei enää halua maahanmuuttoa muslimimaista – ”Tuloksemme ovat hätkähdyttäviä, ja ne vetävät vakavaksi”, Helsingin Sanomat 7.2.2017, Annamari Sipilä HS.
  47. ↑ Minna Passi: Toimittajan epäillään yllyttäneen Ku Klux Klan -huppupäätä Suomen lipun häpäisyyn Lahdessa HELSINGIN SANOMAT. 1.5.2016.
Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Maahanmuutto&oldid=14732”