Työperäinen maahanmuutto
Työperäinen maahanmuutto, oikeammin työperusteinen maahanmuutto.
Yhdysvalloissa pääsee töihin
Yhdysvalloissa pakolaiset työllistyvät nopeasti. Heidän myös oletetaan elättävän itsensä. Koulut ja asunnot järjestetään mutta vuokraa maksetaan vain joidenkin kuukausien ajan. 85-90 prosenttia pakolaisista elättää itsensä kahdeksan kuukauden jälkeen.[1]
Yleensä myös kielitaitoiset yliopistokoulutetut joutuvat aloittamaan pohjalta, esimerkiksi pikaruokalan kassalta. Jos he kieltäytyvät työstä, heiltä voidaan poistaa tuet. "Jos on varaa kieltäytyä työstä, sittenhän ei tarvitse rahaakaan." ECDC:n kouluttaja arvioi, että kolmannes pakolaisista etenee ajan mittaan omalle alalleen. Usein vasta pakolaisen lapset toteuttavat "amerikkalaisen unelman". Kouluttajan mukaan työnteko tekee amerikkalaisista tasa-arvoisia: tulohetkestä asti kaikkia pidetään amerikkalaisina.[1]
Maahanmuuttotilastoja ulkomailta
Maahanmuuttajat sopeutuvat, jos sääntely ei sitä estä
Yle TV1 / MOT: "Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa siirtolaisten suhteellisen vaivaton kotoutuminen yhteiskuntaan on perustunut kahteen tekijään: avoimiin työmarkkinoihin ja niukkaan sosiaaliturvaan. - - Pohjois-Euroopan malli on toinen. Täällä maahanmuuttajia syleillään sosiaaliturvalla passiivisiksi. Jäykät työmarkkinat ja krooninen työttömyys jättävät nykyisellään yli puolet maahanmuuttajista työelämän ulkopuolelle. - - Olemme luoneet pelisäännöt, jotka kääntävät energiaruiskeeksi tarkoitetun siirtolaisuuden vastavoimakseen, joka syö hyvinvointiyhteiskunnan perusteita."[2]
Vuonna 1980 Fidel Castro antoi yhteensä 125 000 Kuubalaiselle oikeuden muuttaa Yhdysvaltoihin[3]. Puolet heistä jäi Miamiin, jonka työllisyysasteessa tai palkkatasossa ei näkynyt lähes minkäänlaista muutosta. Kolmen kuukauden aikana työttömyys nousi 5 %:sta 7,1 %:iin, mutta pitkällä aikavälillä vaikutus oli marginaalinen. Näin valtava ryhmä siirtolaisia onnistui siis työllistymään ja sopeutumaan yhteiskuntaan lähes välittömästi.
Yli 12 % yhdysvaltalaisista on siirtolaisia. Maa on ihmiskunnan historian monietnisimpia ja monikulttuurisimpia. Vaikka rotuerottelu lopetettiin vasta 1964, maan siirtolaispolitiikka on erittäin onnistunutta. Professori Marko Maunulan mukaan tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien on tehtävä töitä eikä elettävä tuilla. [4]
Afrikankin työperäiset tekevät vähän rikoksia
Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet maahanmuuttajat raiskaavat Suomessa kymmenkertaisesti syntyperäisiin suomalaisiin verrattuna, vaikka ikä, sukupuoli ja sosiaaliset seikat vakioitaisiin, todettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksessa vuonna 2014. Yliopistotutkija Martti Lehden mukaan ratkaisevaa on se, tullaanko pakolaisina vai työperusteisina maahanmuuttajina. Eräistä Afrikankin maista Suomeen tullaan työperusteisesti, ja tällaisista maista tulevien rikollisuusluvut ovat matalia, kuten työperusteisten maiden maahanmuuttajilla yleensäkin. Vaikka syyrialaismies vetosi kulttuuritaustaansa lieventävänä asianhaarana, kulttuuritaustan merkitys ei Suomen Kuvalehden artikkelin mukaan näytä suurelta vaan pakolaisstatuksen.[5]
Tutkimuksessa oli kuitenkin vakioitu sosiaaliset tekijät. Jos työllisyys oli mukana tekijöissä, ehkä kyse voi olla oikean työn ja työllistämistyön erosta tai siitä, millaiset henkilöt valikoituvat työperusteisiksi maahanmuuttajiksi tai mitä pakolaiset ovat kokeneet, esimerkiksi sotaa.
Työllisyys
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan työttömyysaste ei juuri muutu, vaikka työvoima kasvaisi. Työttömyysastetta ei siis voi laskea työvoimaa vähentämällä sen enempää kuin rikkaruohoja saisi pois peltoalaa vähentämällä. [6]
Siksi maahanmuuttajat voivat parantaa Suomen huoltosuhdetta, ellei heidän työllisyysasteensa jää liian paljon alemmaksi kuin kantaväestön. Maahanmuuttajat ovat keskimäärin kolmikymppisiä, mikä periaatteessa tuottaisi valtavan hyödyn Suomen kansantaloudelle, sillä lapset, nuoret ja vanhukset aiheuttavat kuluja. Näyttää kuitenkin siltä, että maahanmuuttajien työllisyyttä pitäisi nostaa, jotta päästäisiin voitolle. [6]
Vartiaisen mukaan olisi syytä poistaa kokonaan yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.
Työvoimapolitiikkaakin pitäisi parantaa. Myös vuonna 1999 aloitetut yksilölliset kotouttamissuunnitelmat johtivat VATT:n analyysin perusteella erittäin halvalla hyviin tuloksiin, korkeampaan työllisyyteen ja tuloihin.[6]
Maahanmuuttajien lasten ongelmat kuten sairastavuus, koulutushalukkuuden vähyys ja rikollisuus olivat vain vähän suurempia kuin yhtä köyhien kantasuomalaisten lapsilla. Ongelmat näyttävät siis johtuvan lähinnä pienituloisista vanhemmista eivätkä niinkään maahanmuutosta sinänsä. [6]
Tutkimusten mukaan maahanmuutto ei juurikaan vaikuttaisi tulomaan palkkoihin. [7]
Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta
Tarveharkinta tarkoittaa, että muualta tuleva työntekijä saa (työluvan eli työntekijän) oleskeluluvan vain, jos selvityksen mukaan sopivaa työvoimaa ei saa EU:sta eikä Euroopan talousalueelta.[8]
VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen kirjoitti, että yritysten ulkomaisen rekrytoinnin tarveharkinta pitäisi poistaa kokonaan. Näin saataisiin Suomeen ne ihmiset, jotka todella työllistyisivät.[6]
Kansanedustaja Anna Kontula (vas) teki tarveharkinnan poistamisesta lakialoitteen, jonka 103 kansanedustajaa allekirjoitti syksyllä 2017. Suomalaisista taloustieteilijöistä 79 % kannattaa tarveharkinnan poistamista, 6 % oli eri mieltä.[8][9]
Kansan mielipide
60 % suomalaisista kannattaa maahanmuuttopolitiikan tiukentamista mutta 41 % haluaisin Suomen avoimemmaksi työperäisille maahanmuuttajille.[10] Tämä tarkoittanee, että maahanmuuttoa tulee vapauttaa mutta sosiaaliturvan piiriin ei tule päästä yhtä helposti kuin nyt, vrt. Singaporen ja Osmo Soininvaaran[11] mallit.
Jopa Homma-yhdistyksen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä vain 13 % halusi vaikeuttaa työperustaista maahanmuuttoa.[12]
Puolueiden kantoja
Sdp:n ja kokoomuksen mukaan ulkomaista työvoimaa tarvitaan jo hallituskaudella 2011-15, kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten mukaan ei, vihreiden, keskustan ja rkp:n mukaan se riippuu suhdanteista.[13].
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Laura Saarikoski: Yhdysvalloissa pakolaiset työllistyvät nopeasti – miten se on mahdollista? HELSINGIN SANOMAT. 18.5.2016.
- ↑ Hyvinvointivaltion ansa, Yle TV1 / MOT, 8.2.2010
- ↑ Mariel boatlift, Wikipedia, haettu 12.4.2010
- ↑ Yhdysvallat: onnistuneen mamu-politiikan malliesimerkki, Suomenkuvalehti.fi 23.12.2010, Marko Maunula
- ↑ Raiskattu luottamus: Ulkomaalaistaustaiset miehet ovat yliedustettuina seksuaalirikostilastoissa, tutkijat eivät osaa sanoa miksi (3/2019, sivut 24-25) Suomen Kuvalehti. 18.1.2019.
- ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 Maahanmuuttajan hintalappu (kopio), Juhana Vartiainen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtaja, Suomen Kuvalehti 23/2014, 6.6.2014, sivut 18-19.
- ↑ Yleissitovuus on aikansa elänyt, Juhana Vartiainen, valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja, Suomen Kuvalehti 1/2015, sivu 12, 2.1.2015.
- ↑ 8,0 8,1 Kysely taloustutkijoille tuotti murskatuloksen: Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pitäisi poistaa Helsingin Sanomat. 4.7.2018.
- ↑ Ekonomistikone.fi: Ekonomistit poistaisivat ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan Eva.fi. 4.7.2018.
- ↑ IL: Yli puolet tiukentaisi maahanmuuttopolitiikkaa, Nelonen.fi 2.10.2010
- ↑ HS-raati: Maahanmuutto ei ole talouskysymys, HS.fi 18.3.2010
- ↑ Yli puolet suomalaisista tiukentaisi maahanmuuttolakeja Iltalehti. 31.03.2010.
- ↑ "Ulkomaisen työvoiman tarpeellisuus jakaa puolueita", Helsingin Sanomat 5.8.2010. Myös ESS
Katso myös
- Maahanmuutto. Tuolta sivulta voisi kopioida tänne kaiken relevanteimman.
