Taloudellinen ylijäämä

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kuluttajan ylijäämä on se summa, jolla kuluttajan ostamastaan tuotteesta saama hyöty ylittää tuotteen hinnan, eli summa, jonka kuluttaja olisi ollut valmis maksamaan tuotteesta ylimääräistä.

Sen arvioidaan olevan keskimäärin yli 100 % hinnan päälle. Tämä "ulkoishyöty" on siis vieläkin suurempi kuin veroina saatu ulkoishyöty, ja yrityksen omistajan voitto on yleensä vähäistä kummankin rinnalla, samoin johtajien palkat.

Taloustieteilijä Brad DeLongin mukaan kuluttajan ylijäämä on tavallisissa (smithiläisissä) hyödykkeissä yleensä noin 100 % hinnan päälle mutta "andreeseniläisissä" (digi)tuotteissa se on arviolta ainakin 500 - 1000 %, koska vain aputuote myydään (puhelin/tietokone + mainokset?) (ja lasketaan kansantuotteeseen). Tim Worstall arvioikin, että kun laskennallisesti (reaalinen) Bkt on rikkaissa maissa 8-kertaistunut 1900-luvulla, oikeasti elintaso on 100-kertaistunut.[1]

Esimerkiksi Uberin tuotteen kuluttajan ylijäämä onkin 160 % eli kyydin arvo kuluttajalle on keskimäärin 260 % hinnasta. Näin Uber X tuotti Yhdysvalloissa kuluttajien ylijäämää 7 miljardia euroa vuonna 2015.[2]

Tuottajan ylijäämä on suunnilleen voiton verran. Se on se summa, jonka tuottaja saa myymästään tuotteesta, miinus tuotantokustannukset (tai miinus alin hinta, jolla tuottaja suostuisi tuotteen myymään).

Jokaisessa rationaalisessa kaupassa kumpikin ylijäämä on positiivinen ja molemmat osapuolet siis hyötyvät kaupassa.

Yrityksen myydessä tuotteita kuluttajalle kuluttajan ja tuottajan (eli yrityksen) ylijäämien lisäksi hyötyjä syntyy muillekin, mm. työntekijän ylijäämä (eli työpanoksen "tuottajan ylijäämä", siis palkka miinus alin summa, jolla työntekijä olisi suostunut työpanoksensa antamaan) ja alihankkijan ylijäämä (eli alihankintatuotteen "tuottajan ylijäämä"). Lisäksi valtio saa hyötyä verotuloina kultakin osapuolelta.

Kuluttajan ylijäämä on 100 % hinnan päälle?

Turvallinen peukalosääntö on, että kuluttajan ylijäämä on noin tuotantokustannuksen suuruinen, taloustieteen professori Bradford deLong (entinen Clintonin apulaisvaltiovarainministeri) kirjoittaa. Tosin hän uskoo tämän pätevän vain smithiläisille hyödykkeille ja arvelee Facebookin kaltaisissa tuotteissa kuluttajan ylijäämän olevan ainakin 5-10-kertainen. Tim Worstall on samoilla linjoilla, BKT siis nykyään aliarvioisi talouskasvua moninkertaisesti. Professori Tyler Cowen kuitenkin arvioi Facebookin kertoimen olevan selvästi tavanomaisempi. [3][4]

Brynjolfsson ym. (2018) saivat tulokseksi, että yhdysvaltalaisille kuluttajille hakukoneiden arvo on vuodessa 17 000 dollaria, sähköpostin 8 400, digikarttojen 3 600, videostriimauksen 1 100 ja Facebookin vain 40-50 dollaria vuodessa. Luvut ovat mediaaneja, eli puolelle väestöä ne ovat tuotta arvokkaampia. Tulos perustui etenkin kyselytutkimuksiin, mutta robustiutta tutkittiin todellisella kokeella, jossa käyttäjä luopui Facebookista tilapäisesti korvausta vastaan. Tuloksen mukaan digitaalihyödykkeet tuottavat valtavan kuluttajan ylijäämän. Tämä luku pitäisi lisätä kansantuotteeseen, jotta nähtäisiin todellisen hyvinvoinnin määrä.[5][6]

Hakukoneiden arvo olisi näin 38 euroa päivässä, köyhemmässä Suomessa ehkä sitten 25 euroa. Hakukoneiden tuottama rahallinen säästö ostoksissa on jo jokin osa tuosta, hyöty ostoksista, joita muuten ei olisi tehnyt, paljon suurempi, ja muut hyödyt vielä paljon suurempia, joten suuruusluokka lienee oikea.

Noissa luvuissa on ehkä jonkin verran ilmaa, mutta Kuluttajan ylijäämä olisi siis 10 000 %, jos kuluttaja maksaa puhelimestaan Elisalle 5 euroa kuussa ja liittymästään 20 euroa, ehkä päälle joitain euroja perheen yhteisestä tietokoneesta, mutta puolelle kuluttajista digituotteiden hyöty olisi yli 30 000 euroa.

Kapitalisti antaa sinulle 100 % ylimääräistä, itselleen 4 % hinnasta, verottajakin ottaa monta kertaa enemmän itselleen

Kuluttajan ylijäämä: kapitalisti antaa sinulle 100 % ylimääräistä, itselleen 4 % hinnasta, verottajakin ottaa monta kertaa enemmän itselleen. 4 %: ks. Voitto.

Keskustelua

Edistyspuolueen puheenjohtaja Jouni Flemmingin mukaan "Stevejobsien työ siis tuottaa työntekijöiden, alihankkijoiden ja sijoittajien nettopalkkojen ja korvauksien lisäksi suuret verotulot, päälle stevejobseille voitot ja ostajille paljon "ostajan ylijäämää" eli hintaa suurempaa hyötyä. Tällainen kapitalistinen rikastuminen siis kasvattaa kakkua ja on palvelus ihmiskunnalle." [7]

Viitteet

  1. ↑ James Bradford DeLong: AFTERNOON MUST-READ: TIM WORSTALL: FACEBOOK EXPLAINS WHY MARC ANDREESSEN AND LARRY SUMMERS DISAGREE Grasping Reality. 16.1.2015.
  2. ↑ Tim Worstall: Freakonomics' Steven Levitt On How Inefficient Uber Really Is Forbes. 20.9.2016.
  3. ↑ http://delong.typepad.com/sdj/2015/01/afternoon-must-read-tim-worstall-facebook-explains-why-marc-andreessen-and-larry-summers-disagree.html
  4. ↑ http://marginalrevolution.com/marginalrevolution/2015/05/how-much-of-the-value-of-the-internet-is-not-captured-in-gdp.html
  5. ↑ Erik Brynjolfsson, Felix Eggers, Avinash Gannamaneni: Using Massive Online Choice Experiments to Measure Changes in Well-being NBER Working Papers. 4/2018.
  6. ↑ Tyler Cowen: The value of Facebook and other digital services Marginal Revolution. 18.4.2018.
  7. ↑ Hyvinvointi on samatuloisuutta tärkeämpää, Jouni Flemming, Helsingin Sanomat 6.1.2012

Katso myös

  • Ulkoisvaikutus eroaa ylijäämistä siinä, että sen saavat muut kuin liiketoimen osapuolet (jotka eivät ole olleet päättämässä kyseisestä liiketoimesta).

Tietoa muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Taloudellinen_ylijäämä&oldid=12566”