Talouden demokratisoiminen
Talouden demokratisoiminen eli talouden demokratisointi eli talousdemokratia on vasemmiston iskulause, jolla he eivät tarkoita talouden demokratisoimista vaan talouden totalitarisoimista.
"Talousdemokratia" tarkoittaa totalitarismia
Demokratiassa valtiovallan (pakkovallan) päätökset tehdään demokraattisesti (kaikilla on sama äänivalta - välttämättä päätökseen ei riitä 51 % äänistä) - Suomi on siis periaatteessa (edustuksellinen) demokratia.
Liberalismissa valtiovalta tekee lähinnä vain välttämättömät päätökset (esim. libertarismissa vain minimivaltion verran). Mitä enemmästä valtiovalta määrää, sen totalitaristisempi valtio.
Vasemmisto haluaa, että valtiovalta alkaa määrätä enemmän taloudestakin. Valtio haluaa siis lisää totalitarismia.
Vastaavasti voisi puhua "ystävyyssuhteiden demokratisoimisesta", "rakastelun demokratisoimisesta", "kirjoittamisen demokratisoimisesta" jne. tarkoittaen noiden totalitarisoimista: valtiovalta määräisi, kuka rakastelee kenenkin kanssa, mitä kukin saa kirjoittaa ym. (itse asiassa viimeksi mainittu kuuluu myös talouden totalitarisoimisen piiriin siltä osin kuin on kyse kaupallisista kirjoista, lehdistä, kirjapainoista jne.).
Liberaalissa maassa nämä ja talous ovat automaattisesti demokraattisia, koska ne tapahtuvat vain kaikkien osapuolten antaessa rakastelulle tai vaihdolle (kaupalle) JAA-äänen - vähemmistösuoja on siis 100 %. Totalitarismissa ("demokratisoidussa rakastelussa") muut voivat pakottaa kaksi ihmistä rakastelemaan keskenään vastoin toisen tai molempien tahtoa.
Kyseessä on siis sanan "demokratia" väärinkäyttö. "Demokratia" määritellään viittaamaan yleensä vain julkisen vallan päätöksentekoon ja tarkoittamaan, että kaikilla osapuolilla on sama päätösvalta asiaan. Se ei tarkoita, että valtiovallan alaa laajennettaisiin eikä että ulkopuolisilla olisi päätösvaltaa johonkin toimintaan kuten rakastelu, kauppa tai työsopimus.
Suomen talousdemokratia ry.
Suomen talousdemokraattinen yhdistys (Puheenjohtaja Lars Österman, 51) pyrkii puolueeksi ja haluaa mm. lakkauttaa sen, että pankit "luovat rahaa"[1].
Hieman samantapaisia haluja on myös osalla libertaristeista, jotka haluaisivat vapauttaa rahan, jolloin osan mielestä kultaraha tai vastaava ei-inflatorinen raha voittaisi valuuttakilpailun. Toisaalta, päinvastoin kuin libertaristit yleensä toteavat, Östermanin mukaan moni häntä fiksumpi on laskenut, että voisi painaa enemmänkin rahaa ilman inflaatioriskiä[1]. Österman haluaa tällaista rahanpainamista, valtion "demokraattisella" päätöksellä[1].
Ekonomisti Lauri Uotila arvioi Talousdemokratia ry:n ohjelmaa: "Jos kritisoidaan työvoiman ja pääoman liikkuvuutta, tai vapaata maailmankauppaa, ei vaihtoehdoksi jää kuin palata takaisin suljettuun järjestelmään. Lopulta se tarkoittaisi siirtymistä käteistalouteen, eli säästämiseen. Suomenkin yhteiskunnan nykytaso perustuu siihen, että jotkut päättävät säästää ja jotkut ottavat velkaa." Lisäksi Uotilan mukaan esitetyt maailmanlaajuisten päätösten toiveet ovat yhtä realistisia kuin olisi toive maailmanlaajuisesta sotien lopettamisesta, mikä tosin olisi taloudelle hyväksi. [2]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Mistä tätä rahaa oikein tulee?, Taloussanomat 3.11.2010
- ↑ "Esittäkää myös kolikon kääntöpuoli, talousdemokraatit!", Taloussanomat 3.11.2010
