Traditionalismi

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Traditionalismi tarkoittaa monenlaisia ideologioita, joissa halutaan noudattaa vanhoja perinteitä esimerkiksi niihin sisältyvän viisauden vuoksi. "Koti, uskonto, isänmaa" (faith, flag, family) edustavat yleensä traditionalismia, samoin hierarkiat. Jos jossain maassa tuollaisia perinteitä ei olisi, olisi kyseenalaista, edustaisivatko ne siellä traditionalismia. Käsite ei ole aivan selkeä.

Sarastus-lehti sanoo olevansa radikaali ja traditionalistinen.[1] Jotkut ajattelevat samaa Donald Trumpista ja kansallissosialisteista, vaikka natsit olivatkin paljon Sarastusta ja Trumpia radikaalimpia.

Modernismi tarkoittaa joskus halua kumota vanhat perinteet ja korvata ne moderneilla, liberaaleilla, sekulaareilla ja individualistisilla arvoilla. Sitä voi pitää traditionalismin vastakohtana.

Reaktionääri eli taantumuksellinen haluaa paluuta aikaisempaan yhteiskuntaan (poliittisesti). Alun perin reaktionääreiksi kutsuttiin niitä, jotka halusivat perua Ranskan suuren vallankumouksen. Sanalla viitataan usein oikeistolaisiin, mutta ex-kommunistimaiden monia kommunistejakin voi kutsua reaktionaareiksi.

Konservatismi usein sekoitetaan traditionalismiin, koska maltilliset traditionalistit usein lukeutuvat konservatiiveihin ja radikaalitkin saattavat hakeutua maltillisten seuraan.

Traditionalismin keskeisiksi ajattelijoiksi mainitaan usein muun muassa Joseph de Maistre, Oswald Spengler ja Julius Evola, joskus konservatismin oppi-isä Edmund Burke.

Okkultismi ja taikausko

Traditionalisteilla on usein taikauskoista uskoa jonkin uskonnon tai okkultismin ikiaikaiseen viisauteen, samoin eräiden muiden perinteiden. Ateistisimmat taas perustelevat uskontojen tärkeyttä tieteellisillä tutkimuksilla, joissa yhteiskunnan on osoitettu toimivan heikommin ilman uskontoa.

Esoteerikko Julius Evola on hyvä esimerkki tästä.

Konservatismin ja traditionalismin ero

Konservatiivi haluaa, että muutokset tehdään varovaisesti. Traditionalisti haluaa noudattaa tiettyjä perinteitä pysyvästi. Konservatiivi tekee muutokset vähitellen, kokeillen ja seuraten huolellisesti haittoja, valmiina perääntymään. Traditionalisti uskoo tyypillisesti perheeseen, uskontoon, isänmaahan ja hierarkioihin liittyviin ikuisiin viisauksiin. Jotkut tarkoittavat konservatismilla vain poliittis-juridisia kantoja ja traditionalismilla tapaa elää yksityiselämäänsä, jolloin poliittisesti liberaali voisi olla omassa elämässään traditionalisti, mutta kaikki eivät näin määrittele.

Traditionalisti haluaa yleensä palata taaksepäin. Konservatiivi yleensä haluaa eteenpäin, mutta hänestä jotkin tuoreet muutokset, joista ei ole vielä tarpeeksi kokemusta, voivat olla vaarallisen radikaaleja ja niissä pitäisi palata taaksepäin.

Konservatismin vastakohta on radikalismi: halutaan tehdä nopeasti perustavanlaatuisia muutoksia. Kansallissosialistit, kommunistit, anarkistit ja jotkut traditionalistit ovat usein radikaaleja. Englannissa liberalismi on niin vanha asia, että osa konservatiiveista puoltaa sitä melko pitkälle. "Conservative liberal" tarkoittaa tällaista ihmistä. Hän voisi olla jopa ääriliberaali, jos hänen yhteiskunnassaan ääriliberalismi olisi vallinnut kauan ja luotettavasti havaittu hyväksi.

Liberaalin vastakohta on illiberaali, epäliberaali, tai totalitaristi. Eri anarkistit sijoittuvat eri kohtiin tätä akselia, kansallissosialistit ja kommunistit totalitaariseen ääripäähän, konservatiivit yleensä sille välille.

Konservatiivit ovat oikeassa siinä, että historiassa on paljon radikaaleja muutoksia, joita olisi pitänyt kokeilla varovaisemmin. Liberaali voi pitää tätä periaatetta järkevänä muttei hyväksy sitä, että sen verukkeella lykättäisiin ihmisoikeuksia rikkovien lakien kumoamista, vaikka sitä muuhun sovellettaisiin.

Traditionalistit tyypillisesti vastustavat individualismia ja sitä tuottavaa kapitalismia. He eivät silti yleensä kannata täyttä sosialismiakaan vaan tietynlaisen rajoitetun velvollisuuspohjaisen yritteliäisyyden, etenkin pienyritykset, kuten fasistit ja kansallissosialistit tekivät. Vapaa kapitalismi on heille liian erottamaton osa liberalismia, jotta sitä voisi sietää, ja heidän argumenttinsa ovat pitkälti samat kuin muilla sosialisteilla.

Sarastus-lehden artikkelin kuvausta

"Kansallinen ja eurooppalainen, traditionalistinen ja radikaali verkkolehti" Sarastus julkaisi artikkelin "Traditionalismin jäljillä", joka kuvaa traditionalismia seuraavasti:[1]

"Käsitteen laajimmassa merkityksessä ”traditionalisti” voi yksinkertaisesti olla henkilö, joka vaalii ja noudattaa jonkin tietyn perinteen oppijärjestelmää; tähän sisältyvät aina kulttuuri, kieli ja uskomusjärjestelmä."[1]

"... traditionalistinen konservatismi, joka kuvaa poliittisempaa filosofiaa. Se painottaa eri yhteyksissä tradition, hierarkian, orgaanisen yhteisöllisyyden, korkeakulttuurin, agraarisuuden tai vaikkapa klassisen kristinuskon periaatteita. Osa tämäntyyppisistä traditionalisteista omaksuu reaktionäärin tai vastavallankumouksellisen leiman, uhmaten stigmaa joka näille termeille valistuksen aikana annettiin."[1]

Myös tuo artikkeli viittaa erilaisiin traditionalismeihin.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 MARKKU SIIRA: Traditionalismin jäljillä Sarastus. 13.11.2012.

Aiheesta muualla