Uuden talousajattelun keskus
Uuden talousajattelun keskus (Utak) on vuonna 2023 perustettu ajatuspaja.[1] Sen toiminnanjohtaja on Li Anderssonia avustanut Lauri Holappa.[2]
Utak kuuluu European Macro Policy Network -verkostoon, jota rahoittaa sen vuonna 2021 perustanut saksalainen Dezernat Zukunft -ajatushautomo.[1]
Vasemmistolaisuus
Utakin keskeiset toimijat ovat vasemmistotaustaisia. Esimerkiksi Patrizio Lainà oli vasemmistoliiton hallitusneuvottelija 2019.[2] Lauri Holappa on toiminut opetusministeri Li Anderssonin ja hänen sijaisensa Jussi Saramon sekä vasemmistoliiton ministeriryhmän talouspoliittisena erityisavustajana 1.1.2020–13.8.2020[3][4][5]; poliittiseen talouteen, rahoitusmarkkinoihin ja EU:n talouskysymyksiin erikoistuneena tutkijana Helsingin yliopistossa sekä opettajana Helsingin ja Turun yliopistoissa[3].
Vasemmistolaisetkin tutkijat arvostelevat Utakin keskushahmoja ja "jälkikeynesiläisyyttä"
Yliopistonlehtori Juha Tervalan (HY) mukaan jälkikeynesiläisyys ja moderni rahateoria (MMT) ovat harhaoppisia taloustieteen koulukuntia ja Ahokkaan ja Holapan reaktiot vastaavat Noah Smithin kuvausta harhaoppisten salatieteiden edustajien taloustiedekritiikistä. Harhaoppiset eivät esitä uutta metodologiaa lisäinformaatiopyynnöistä huolimatta ja solvaavat kaikkia, jotka osoittavat, että heillä ei ole uutta metodologiaa.[6]
Palkansaajasäätiö rahoitti yliopistonlehtori Juha Tervalan työryhmän tutkimuksen "Jälkikeynesiläinen talousajattelu Suomessa".[7] Tervala kirjoitti Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa lukuisin tieteellisin lähdeviittein ja siteerauksin, että tunnetuimmat suomalaiset jälkikeynesiläiset, Jussi Ahokas ja Lauri Holappa, toistuvasti johtavat lukijoita "harhaan antamalla monessa tapauksessa tosiasioiden vastaisen kuvan taloustieteestä", niin että se näyttää "typerältä", jolloin "lukijat saadaan vastaanottavaisemmiksi vaihtoehtoiselle taloustieteelle ja siitä johdetuille talouspoliittisille suosituksille." "Toinen vaihtoehto on, että he eivät ymmärrä taloustiedettä."[8]
Tervalan mukaan Suomessa ei ole merkittäviä jälkikeynesiläisiä ekonomisteja ja "Ahokkaan ja Holapan kirjoitukset eivät edusta hyvää tieteellistä tasoa. ... he eivät ole julkaisseet yhtään kansa[i]nvälistä ja vertaisarvioitua tutkimusta. Ymmärrykseni mukaan yksikään suomalainen ei ole julkaissut Journal of Post Keynesian Economics -aikakauskirjassa."[8]
Myös monet muut vasemmistolaiset taloustieteilijät Pertti Haaparantaa myöten arvostelevat Holappaa, Ahokasta, Patrizio Lainàa ja jälkikeynesiläisyyttä samaan tapaan. Ks. Jälkikeynesiläisyys.
Taloustieteilijä, entinen tutkimusprofessori Aki Kangasharju[9] vertasi Holapan näkemyksiä rokotevastustajien ja ilmastodenialistien tieteenvastaisuuteen.[1]
Raportteja
Vuonna 2024 Utakin raportti, jonka kirjoittivat Utakin toiminnanjohtaja Lauri Holappa, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ja Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen, arvosteli Petteri Orpon (kok) hallitusta siitä, että sen säästötoimet pienentävät kysyntää, ja ehdotti neljän miljardin euron lisämenoja väyliin, asuntoihin, koulutukseen, kasvuyrityksiin ja teollisuuspolitiikkaan.[2]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Suomessa aloittaa uusi ajatuspaja, joka haluaa eroon talouskuripuheesta: ”Olen varautunut paskamyrskyyn” Helsingin Sanomat. 6.10.2023.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Rajua ryöpytystä Orpon hallituksen taloustoimille – Ajatushautomo: ”Tulokset ovat yksiselitteisiä” Iltalehti. 15.4.2025.
- ↑ 3,0 3,1 Opetusministeri Li Anderssonin esikunnassa muutoksia Valtioneuvosto. Viitattu 2021-05-26.
- ↑ Erityisavustajat Valtioneuvosto. Viitattu 2021-05-26.
- ↑ Puolueet | Saramo nimitettiin opetusministeriksi – Andersson lähtee vanhempainvapaalle Helsingin Sanomat. 2020-12-17. Viitattu 2021-05-26.
- ↑ yliopistonlehtori Juha Tervala, Helsingin yliopisto: Jälkikeynesiläinen taloustiede Suomessa: Vastine Ahokkaalle, Holapalle ja Lainàlle (112. vsk., 2/2016) Kansantaloudellinen aikakauskirja.
- ↑ http://palkansaajasaatio.fi/?page_id=7
- ↑ 8,0 8,1 Yliopistonlehtori Juha Tervala, HY: Jälkikeynesiläinen taloustiede Suomessa: kriittinen katsaus (112. vsk. – 1/2016) Kansantaloudellinen aikakauskirja. 2016.
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 309. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
