Avoin yhteiskunta

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Käsitteen "avoin yhteiskunta" on luonut ranskalainen filosofi Henri Bergson (1859–1941) ja sitä on edelleen kehittänyt itävaltalainen filosofi Karl Popper (1902–1994) vuonna 1945 ilmestyneessä kirjassaan Open Society and Its Enemies ("Avoin yhteiskunta ja sen viholliset"). Nykyään käsite tunnetaan nimenomaan jälkimmäisessä muodossa, joten keskitymme tässä siihen.

Avoin yhteiskunta on väistämättä jonkinasteinen liberaali demokratia. Siellä vallitsee sananvapaus ja ihmiset saavat vapaasti tavoitella onneaan paitsi että valtio pyrkii korjaamaan kärsimystä aiheuttavia epäkohtia pienillä korjauksilla, joiden myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia kansalaiset voivat arvioida. Muuten Popper vastusti kaikenlaista totalitarismia ja autoritarismia ja perusti yhdessä mm. ystävänsä Hayekin, Friedmanin ja von Misesin kanssa klassista liberalismia puolustavan Mont Pelerin Societyn.

Taustaa ja yksityiskohtia

Popperin kontribuutio perustui hänen empiristiseen tieteenfilosofiaansa. Sen pelisäännöillä tiedemies luo tutkimaansa ilmiötä selittävän teorian ja tämän jälkeen altistaa sen mahdollisimman voimakkaalle kritiikille ja testaukselle. Jos teoria ei ennusta ilmiön käyttäytymistä oikein, se pitää hylätä ja tiedemiehen palata takaisin piirustuspöydälle. Kahdesta kilpailevasta teoriasta parempi on se joka on ennustavampi ja selittävämpi, mikäli molemmat tuottavat ilmiön todellista käyttäytymistä vastaavia ennusteita.

Tästä näkökulmasta kaikki käyttökelpoinen tieto syntyy nimenomaan vähittäisen parantelun ja tiukan kritiikin tuloksena. Yhteiskuntaan liittyvä tieto ei ole poikkeus sääntöön, joten yhteiskunta ei saa toiminnallaan estää tällaisen hyväksihavaitun tiedon kehittymistä. Muuten se jähmettyy eikä kykene ratkaisemaan ihmisten ongelmia. Avoin yhteiskunta perustuu järkiperäiseen politiikkaan, jossa päätöksiä kehitetään jatkuvasti ja niitä arvioidaan niiden todellisten seuraamusten perusteella. Avoimessa yhteiskunnassa kansalaisilla on oikeus arvioida julkisen vallan kulloinkin harjoittamaa politiikkaa ja sen seurauksia vapaasti ja kriittisesti, ilman rangaistuksen pelkoa. Se, että erimielisyyksistä voidaan keskustella kriittiseen sävyyn ilman rangaistuksen pelkoa mahdollistaa nopeat ja joustavat yhteiskunnalliset muutokset ilman väkivaltaa.

Toinen Popperin olennainen piirre on hänen fallibilisminsa, eli käsitys jonka mukaan teorioita ei voida suorastaan todistaa oikeiksi. Paras mihin pystymme on teorioiden testaus ja totuuden vastaisten osoittaminen vääräksi, eli falsifikaatio. Niinpä avoin yhteiskunta perustuu myös ajatukseen, ettei yhdelläkään ihmisyksilöllä tai -ryhmällä ole hallussaan täydellistä tietoa eikä perimmäistä totuutta yhteiskunnasta. Täydellistä yhteiskuntaa ei koskaan saavuteta, vaan joudumme tyytymään toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon; yhteiskuntaan joka on avoin parannuksille ja kehitykselle. Avoin yhteiskunta ei ole kiinteä utopia tai historiallisen kehityksen päätöspiste, vaan jatkuva prosessi.

Koska tiedon lisääntyminen voi tapahtua ainoastaan yrityksen ja erehdyksen kautta, avoimen yhteiskunnan on oltava moniarvoinen ja suvaitsevainen jotta se tarjoaisi kasvuympäristön uusille ajatuksille. Yksilön vapautta ei avoimessa yhteiskunnassa voi rajoittaa vain sillä perusteella, että hänen käytöksensä vaikuttaa poikkeavalta, sivistymättömältä, vastenmieliseltä tai jopa järjettömältä, ellei hän loukkaa muiden oikeuksia. Hänen tekojensa taustalla saattaa olla jokin täysin järkevä syy, jota emme tunne, tai ehkäpä vain olemme itse väärässä. Niinpä yksilön laajat oikeudet ovat aina osa avointa yhteiskunta.

Perinteisesti on katsottu, että avoimelle yhteiskunnalle ovat tyypillisiä vahva ja monipuolinen kansalaisyhteiskunta, ihmisoikeuksien kunnioitus, demokraattisesti valittu hallinto, vallan hajauttaminen ja laillisuusperiaate. Toisin sanoen, että avoin yhteiskunta on liberaalidemokratia. Avoimen yhteiskunnan takana vaikuttava epistemologia on kuitenkin täysin yhteensopivaa myös tiukemman libertaarin yhteiskuntaihanteen kanssa. Vain yhteiskunnallista kehitystä välittävässä mekanismissa on eroa—libertarismissa luotetaan laajemmin yksityisen talouden ja kansalaisyhteiskunnan rooliin yksilöiden mielipiteiden välittäjänä ja yhdistäjänä, kun liberaalidemokratia taas korostaa kansanvallan merkitystä.

Voidaan sanoa, että libertarismi on yksi avoimen yhteiskunnan toteutustavoista.

Popperin oppilas, vasemmistolainen miljardööri George Soros on perustanut Avoin yhteiskunta -säätiön, joka on monissa, mm. Itä-Euroopan maissa edistänyt avointa yhteiskuntaa.

Katso myös